Ministeri Viitanen Paimensaaren valokuituverkon avajaisissa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 24.1.2014 14.00
Puhe

(muutosvarauksin)
Hyvät paimensaarelaiset ja hakamäkeläiset sekä muut savitaipalelaiset ja muualta tulleet juhlavieraat,
Lämpimät kiitokset siitä, että minut on kutsuttu puhumaan tänne Paimensaaren valokuituverkon vihkiäisjuhlaan.
"... vaan nyt on saatu valo juuri, ilo siitä on suuren suuri!" Näin lausuili emäntä Linda Kilpeläinen kirjoittamaansa sähköistyskronikkaan tuvantäyteiselle kuulijakunnalle valojuhlassa. Lainaus on Sähköviestin numerosta 1 vuodelta 1970. Tällaisia valojuhlia on vietetty Itä-Suomen sähkölaitosten alueilla silloin kun suurehko kyläkunta sai sähkön. Näiden juhlien vietto yleistyi 40-luvun lopulla, jolloin aloitettiin laajamittainen maaseudun sähköistys ja se jatkui siis 70-luvulle asti. Sähkö toi aikoinaan valoa ja iloa syrjäkylille ja merkitsi askelta tasaveroisuuteen rintamaiden asukkaiden kanssa. Nyt tätä valoa ja iloa tuo valokuitu!
Asunto- ja viestintäministerinä alueellista tasa-arvoa edistävät toimet ja alueiden monipuolinen kehittäminen ovat lähellä sydäntäni. Erittäin oleellinen osa nykypäivän viihtyisää asumista ovat toimivat televiestintäyhteydet. Huippunopeat yhteydet ovat erityisen tärkeitä juuri alueellisen tasa-arvon ja haja-asutusalueiden elinkeinotoiminnan kannalta. Kansalaisilla tulee olla asianmukaiset viestintämahdollisuudet, jotta he voivat hyödyntää täysimääräisesti tietoyhteiskunnan palveluja. Hienoa, että olette täällä Paimensaaressa kyläyhteisön aktiivisella ja esimerkillisellä toiminnalla päässeet tietoyhteiskunnan eturintamaan!
Hyvät kuulijat,
Tiedän, että tällaisen kyläverkkohankkeen toteuttaminen on melkoinen haaste. Julkisen tuen prosessi on haastava niin asukasyhdistykselle kuin viranomaisillekin, sillä säännöt eivät ole yksinkertaisia. Te olette kuitenkin voittaneet niin hallinnolliset kuin teknisetkin haasteet ja millä nopeudella! Tarkkaa suunnittelutyötä on tietysti tehty etukäteen, mutta että verkon rakentamisen aloittamisesta käyttöönottovalmiuteen kului vain kolme kuukautta! Mahtava suoritus - lienee Suomen ennätys!
Nämä laajakaistahankkeet ovat yleisesti ottaen edenneet sujuvimmin siellä, missä paikalliset toimijat ovat olleet aktiivisia. Näin on ollut myös täällä Paimensaaressa. Esitänkin suuren kiitoksen kaikille, jotka ovat omalla aktiivisuudellaan ja talkoopanoksellaan olleet tälle hankkeelle elintärkeäksi avuksi. Asukkaiden yhteistyö yhteisöllisyyden lisäämiseksi oli yksi hankkeen tavoitteista. Tämä lämmittää mieltäni asuntoministerinä. Verkko toimii myös mainiona pilottina muille Etelä-Karjalan, ja miksei koko Suomen, kylille ja kunnille laajakaista kaikille 2015 -projektissa.
Valokuitu tarjoaa aivan mielettömiä mahdollisuuksia. Nyt kun käytettävissänne ovat huippuluokan yhteydet, on tärkeää pohtia mihin kaikkeen niitä voikaan hyödyntää. Ja näitä hyödyntämismahdollisuuksia riittää, sen tiedän. Sähköisten yksityisten ja julkisten palvelujen kehittäminen on myös erittäin tärkeää nykyisessä talouden rakennemuutoksessa ja säästöjen aikaansaamisessa.
Julkisella sektorilla onkin nyt aito mahdollisuus tarjota palveluja myös sähköisesti. Pitkien matkojen päässä fyysisistä palvelupisteistä asuvilla voisi olla käytettävissään monipuoliset sähköiset palvelut ilman pitkiä asiointimatkoja. Tai toisaalta palvelun tuottajan ei aina tarvitsisi mennä palvelun tarvitsijan luo, vaan hän voisi olla avun tarvitsijaan yhteydessä esimerkiksi videon välityksellä.
OECD:n jo hieman vanhentuneen terveystietoselvityksen mukaan Suomessa oli vuonna 2005 yli 65 vuotiaiden pitkäaikaisen hoidon vuodepaikkoja 25,6 tuhatta asukasta kohti. Vastaava luku Ruotsissa oli 1,5! Suomen tilanne lienee parantunut tuosta jonkin verran, mutta edelleen meillä on paljon tehtävää vuodeosastohoitoa korvaavan palveluasumisen ja avohoidon kehittämisessä. Paitsi, että tämä lisää inhimillistä hyvinvointia, saavutettavat kustannussäästöt ovat huimaavia. Ja huippunopeat, luotettavat tietoliikenneyhteydet eli valokuitu mahdollistavat osaltaan näiden tavoitteiden saavuttamista.
Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen sähköisesti helpottaisi monen elämää ja ratkaisisi useita ongelmia. Valokuituverkon kautta voidaan tarjota esimerkiksi vanhuksille suunnattuja hoiva- ja terveyspalveluita. Lääkäri voi olla yhteydessä potilaaseen sähköisesti ja myös kotisairaanhoitoa saadaan tällä tavoin tehostettua. Myös etädiagnostiikka ja -valvonta ovat mahdollisia. Tällaisten palveluiden ansiosta vanhukset voivat asua pidempään kotona. Hoivapalveluita on jo pilotoitu eri puolilla Suomea ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia.
Sähköiset palvelut, kuten juuri mainitsemani terveys- ja hoivapalvelut, tarjoavat kunnille mahdollisuuksia merkittäviin kustannussäästöihin palvelujen tuottamisessa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämä on kunnille elintärkeää ja kuntien tulisikin aktivoitua sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Tämä on myös konkreettinen mahdollisuus realisoida niitä hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa viime syksynä sopimia kuntasektorin säästötoimia.
Sähköiset palvelut mahdollistavat sen, että kaikilla on asuinpaikasta ja kunnan taloudellista tilanteesta riippumatta mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut. Sähköiset asiointipalvelut mahdollistavat itsepalvelun ajasta ja paikasta riippumatta. Tulee kuitenkin myös huomioida, ettei kaikilla ole omia laitteita, yhteyksiä tai muita edellytyksiä tähän, joten tarjolla tulee olla myös ihan niitä perinteisiäkin palveluita. Parhaimmillaan sähköiset palvelut tarjoavat uudenlaisia toimintamalleja, joilla palvelutuotantoon luodaan kuntalaisille todellisia valinnanmahdollisuuksia.
Valtiolla on meneillään monia toimenpiteitä sähköisten palvelujen edistämiseksi. Asiakaspalvelu 2014 -hankkeella on tarkoitus parantaa julkisten palvelujen saatavuutta sekä lisätä hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta. Yhteispalvelupisteiden palvelutarjontaa laajennetaan kattamaan valtion ja kuntasektorin sekä sopimuspohjaisesti myös Kelan palvelut sekä henkilökohtaisena, että sähköisenä etäpalveluna. Valtion palveluista on tarkoitus saada mukaan poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, Verohallinnon, maistraatin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työvoiman palvelukeskusten palvelut. Luonnollisesti ne, joilla on laajakaistayhteys kotonaan, saavat nämä sähköiset palvelut ilman asiointia yhteispalvelupisteessä.
Meillä liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä niin sanottu KIDE -hanke, joka tulee sanoista Kasvu, Innovaatiot, Digitaaliset palvelut ja Evoluutio. Hankkeen tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä ja digitaalisia palveluita edistämällä luoda uuden kestävän kasvun edellytyksiä Suomessa. Toiminta perustuu eri teemoista koostuvaan verkostomaiseen kumppanuusohjelmaan. Konkreettinen esimerkki KIDE -ohjelman toimenpiteistä on pilvipalveluiden testaus- ja kehityslaboratorio, jossa esimerkiksi yritykset, yliopistot ja julkinen sektori voivat kehittää ja testata digitaalisia palveluja ei-kaupallisessa ympäristössä ennen niiden tuomista markkinoille.
Palveluväylähankkeessa on tarkoitus helpottaa kansalaisten pääsyä julkisiin sekä myös yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin tuottamiin palveluihin. Väylään kirjautuminen tulee tapahtumaan käyttäjän haluamalla turvallisella ja luotettavalla tavalla. Tämän jälkeen päästään hakemaan, antamaan tai tarkistamaan itseä koskevia tietoja väylään liittyneiltä palvelun tarjoajilta. Muutaman vuoden kuluttua voidaan luultavasti äänestääkin verkossa, kuten Virossa on tehty jo jonkin aikaa.
Julkisen sektorin lisäksi myös kaupallisilla toimijoilla on nyt käsissään merkittävä tilaisuus kehittää erilaisia verkon kautta toimivia palveluja ja sovelluksia. Ja tämähän tarkoittaa uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja, jotka voisivat lähtökohtaisesti syntyä minne päin Suomea tahansa. Alueet voivat nyt löytää omat vahvuutensa digitaalisten palvelujen kentällä.
Hyvät kuulijat,
Nyt valmistunut valokuituverkko mahdollistaa myös elinkeinoelämän entistä paremmat toimintaedellytykset verkon alueilla. Etätyön tekemisen ja etäopiskelun mahdollisuus kotoa tai mökiltä edistävät alueen elinvoimaisuutta. Esimerkiksi videoneuvottelut onnistuvat sujuvasti valokuidun avulla. Toimivat laajakaistayhteydet mahdollistavat myös elinkeinorakenteen monipuolistumisen. Muutamia esimerkkejä mainitakseni ohjelmisto-, postimyynti- tai konsulttiyrityksen perustaminen on helppoa toimivien yhteyksien avulla. Matkailuyrittäjälle korkealaatuinen laajakaista on erinomainen myyntivaltti majoitus-, ravitsemus- ja elämyspalvelujen täydentämiseksi. Näin on mahdollista saada lisää työpaikkoja.
Laajakaistayhteydet tuovat uusia mahdollisuuksia myös kulttuuria alalla. Elokuvia, konsertteja, teatteriesityksiä, balettia tai vaikkapa oopperaa voi seurata teräväpiirto TV:stä tai tietokoneelta suorana tai verkkotallenteena, unohtamatta tietenkään urheilua mitä moninaisimmissa muodoissaan. Kirjailija voi syventyä inspiroivassa ympäristössä viereisen luonnonkauniin Kuolimojärven rauhassa työhönsä ja lähettää aikaansaannoksensa sen valmistuttua viipymättä kustantajalle.
Arvoisat juhlavieraat,
Kiinteiden yhteyksien rinnalla tarvitaan myös langatonta teknologiaa, jonka rooli kasvaa jatkuvasti älypuhelinten ja muiden kannettavien päätelaitteiden arkipäiväistyessä sekä ihmisten viestintätarpeiden kasvaessa heidän liikkuessaan. Pitkään jatkunut 800 megahertsin alueen taajuushuutokauppa saatiin päätökseen lokakuun lopussa. Valtioneuvosto myönsi toimiluvat huutokaupan voittaneille DNA:lle, Soneralle ja Elisalle marraskuussa. Myönnettyihin toimilupaehtoihin liittyy tiukat peittovaatimukset. Verkkojen tulee kattaa 95 % Manner-Suomen väestöstä vuoden 2016 ja 99 % vuoden 2019 loppuun mennessä. Ensimmäiset tämän uuden taajuusalueen 4G/LTE-tukiasemat on jo otettu käyttöön.
Tämä, nykyisten mobiilitaajuuksien lisäksi, ei kuitenkaan yksinään riitä kattamaan nopean langattoman teknologian taajuustarpeita. Siksi valtioneuvosto on päättänyt osoittaa langattomille yhteyksille myös tällä hetkellä televisiotoiminnan käytössä olevan 700 megahertsin taajuusalueen vuodesta 2017 lähtien. Nämä alhaisille taajuuksille rakentuvat verkot ovat omiaan parantamaan haja-asutusalueiden laajakaistapeittoa kustannustehokkaasti. Suomi pyrkii kansainvälisesti edistämään myös muiden mahdollisten taajuusalueiden saamista langattomien yhteyksien käyttöön.
Lopuksi haluan onnitella teitä Paimensaaren asukasyhdistyksen aktiivisia toimijoita, jotka olette yhteistyöllä ja varmasti pyyteettömällä panostuksellanne saaneet aikaan tämän huippunykyaikaisen valokuituverkon.
Toivotan teille kaikille oikein antoisia hetkiä valokuidun tarjoamien mahdollisuuksien parissa ja valoisaa alkanutta vuotta!

Pia Viitanen