Suomen ja Ruotsin liikenneministerit painottivat Botnian korridorin tärkeyttä komissaari Kallasille

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 6.9.2011 12.44
Tiedote

Liikenneministeri Merja Kyllönen tapasi Ruotsin infrastruktuuriministerin Catharina Elmsäter-Svärdin kanssa liikennekomissaari Siim Kallasin. Keskustelun aiheena oli komissiossa valmisteilla oleva TEN-T -uudistus. Tapaaminen järjestettiin 6. syyskuuta epävirallisen EU-liikenneministerikokouksen yhteydessä Sopotissa Puolassa.

Ministerit painottivat, että on tärkeää ottaa huomioon pohjoiset alueet, kun TEN-T-verkon ydinverkkoa määritellään. Ydinverkko on se osa liikenneverkosta, jolle EU:n TEN-T-tuki jatkossa pääasiallisesti tullaan ohjaamaan.

Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä esittäneet ydinverkkoon ns. Botnian korridori -hanketta, jolla TEN-T-ydinverkko ulotettaisiin kiertämään Pohjanlahden ympäri. Tällä hetkellä verkkoon kuuluu vain eteläisen Suomen hankkeita.

Ministerit muistuttivat hankkeen tärkeydestä pohjoisilla alueilla sijaitsevien raaka-ainevarantojen vuoksi. Se myös yhdistäisi nykyisiä liikennekäytäviä ja poistaisi liikenteen pullonkauloja. Ministerit jättivät komissaarille yhteisen asiaa koskevan kirjelmän.

- Mielestäni hankkeen saaminen TEN-T-ydinverkkoon on ensiarvoisen tärkeää sen strategisen merkittävyyden ja pohjoisten yhteyksien parantamistarpeen vuoksi, ministeri Kyllönen toteaa.

- Merkittävä osa EU:n raaka-ainevarannoista tulee Ruotsista ja Suomesta ja mielestäni on erittäin valitettavaa, että Botnian korridori ei tällä hetkellä ole osa komission ehdottamaa ydinverkkoa, ministeri Elmsäter-Svärd sanoo.

Komission odotetaan julkaisevan TEN-T-uudistusehdotuksensa lokakuun loppupuolella.

Lisäksi ministeri vetosi komissaariin, että tämä myötävaikuttaisi myönteisen ratkaisun saamiseksi komissiossa käsiteltävänä olevassa alusten ympäristötukiohjelmaa koskevassa notifiointimenettelyssä.

EU:n liikenneministerien kokouksessa ministerit keskustelivat jäsenvaltioiden kokemuksista liittyen yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistävien nk. PPP-mallien käyttöön infrastruktuurin rahoituksessa.

Suomi toi kokouksessa esille, että kokemukset PPP-projekteista Suomessa ovat pääasiassa hyviä. Erityisesti tiehankkeissa tämä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on onnistunut hyvin. PPP-projektien hankintamenettelyjä ja toteutusmalleja tulisi kuitenkin edelleen kehittää ja parantaa erityisesti riskinjaon osalta.

Lisätietoja:
ylijohtaja Minna Kivimäki, +358 40 7549871
erityisasiantuntija Laura Eiro, +358 400 969293