Postin yleispalvelun rahoitusta selvittänyt työryhmä esittää, että yleispalvelu turvataan tarvittaessa postiyrityksiltä perittävällä, palvelun myyntihintaan perustuvalla maksulla. Työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena, että postitoimintaa rahoitettaisiin valtion tuella tai julkisena hankintana.
Työryhmä toteaa kuitenkin, ettei sen saamien tietojen mukaan tällä hetkellä ole tarvetta yleispalvelun aiheuttamien kustannusten korvaamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman ryhmän tehtävänä oli selvittää, miten postilakiin kirjattu rahoitusmekanismi käytännössä toteutetaan. Postilain mukaan yleispalveluvelvollisella yrityksellä on oikeus saada korvausta silloin, kun yleispalvelun nettokustannukset aiheuttavat sille kohtuuttoman rasituksen.
Lisäksi työryhmän tuli arvioida postitoiminnan kehitystä ja sen vaikutusta mahdollisen kompensaation tarpeeseen.
Työryhmä ehdottaa, että korvauksiin tarkoitettua maksua perittäisiin sellaisesta toimiluvanvaraisesta toiminnasta, joka ei kuulu yleispalveluun. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Itellalta perittäisiin sen muuhun kirjelähetystoimintaan perustuvaa maksua.
Työryhmä katsoo rahoitusmekanismin edellyttävän myös sitä, että Itella avaisi postijakeluverkkonsa kilpailulle. Avaaminen on perusteltua, jotta markkinoille saataisiin lisää kilpailua ja yleispalvelun kustannuksille useampi maksaja, raportissa todetaan.
Verkon avaamiseen kannustaa myös direktiivi, jonka mukaan yleispalvelun tarjonnan tulee olla tehokasta ja sen hinnoittelun läpinäkyvää. Tehokkuudeksi työryhmä katsoo sen, ettei tarvitse rakentaa ja ylläpitää päällekkäisiä postijakeluverkkoja.
Rahoitusmekanismien sääntely sekä direktiivissä että postilaissa on uutta. Postidirektiivin toimeenpano on vielä osassa EU:n jäsenmaista kesken.
Lisätietoja
Viestinnän peruspalvelut -yksikön päällikkö Laura Vilkkonen, 040 500 0817
