Sisältöön    

Älyliikenne

  1. Mitä on älyliikenne?
  2. Älyliikenne hallitusohjelmassa
  3. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle
  4. Helsinki-Pietari-älykäytävähanke

1. Mitä on älyliikenne?

Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älykkäillä ratkaisuilla kansalaisen on helpompi ja ennakoivampaa liikkua, valitsi hän sitten oman auton tai joukkoliikenteen.

Älyliikenteellä pyritään siirtämään liikennepolitiikan keskeinen huomio liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta matkojen ja kuljetusten toimivuuteen.

  • Älyliikenne on kestävää kehitystä
  • Älyliikenne kohtelee yhdenvertaisesti
  • Helpot ja edulliset palvelut
  • Yksityisyyttä kunnioitetaan
  • Tuttuja ratkaisuja käytetään hyväksi
  • Palvelut pelaavat yhteen
  • Verkostoyhteistyö on vahvaa

2. Älyliikenne hallitusohjelmassa

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa painotetaan älyliikenteen merkitystä. Ohjelmaan on kirjattu, että hallitus edistää älyliikenteen uusia palveluja, taloudellista ohjausta ja innovaatioita kansallisen älyliikenteen strategian pohjalta.

Tarkoituksena on, että tuetaan liikenteen tehokkuuden kehittämistä. Lisäksi hallitus selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa sekä päättää vaalikauden alussa ensimmäisenä käynnistyvät uudet kehittämishankkeet.

3. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle

Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle jatkaa älyliikenteen sulauttamista osaksi kaikkia liikennemuotoja ja suomalaista liikennepolitiikkaa. Strategia korostaa erityisesti julkisen sektorin ja yrityksien yhteistyötä.

Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa älyliikenteen strategian vuonna 2009. Nyt julkaistava toisen sukupolven älystrategia jakaa saman vision, tavoitteet ja periaatteet.

Toisen sukupolven älystrategian pääteemoina ovat:

  • liikenteen tietopalvelujen palvelutason parantaminen,
  • liikennejärjestelmän tuottavuuden ja tehokkuuden radikaali parantaminen,
  • uuden liikennepolitiikan tavoitteiden ja toimeenpanon edistäminen kokeilujen avulla,
  • tieto- ja viestintäteknologian innovaatioiden edistäminen sekä uusien mahdollisuuksien nopea hyödyntäminen.

Liikennepolitiikan uudistamisessa käytetään keskeisenä keinona tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on kasvattaa liikennejärjestelmän palvelukykyä ja väylänpidon tuottavuutta, parantaa liikenneturvallisuutta, lisätä joukkoliikenteen käyttöä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä edistää ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita.

Toisen sukupolven älyliikenteen strategiassa on yhdeksän kärkihanketta, joiden taloudellisista vaikutuksista on tehty euromääräiset arviot. Strategiassa esitellään myös, miten hallinnon, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden välinen työn- ja vastuunjako sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus tulisi tulevaisuudessa järjestää.

Strategiassa vuoteen 2020 mennessä saavutettaviksi asetetut tavoitteet:

  • väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus kasvaa kymmenen prosenttia yleistä kehitystä enemmän,
  • tieliikenteessä säästyy 50 ihmishenkeä vuodessa,
  • logistiikkakustannuksissa on lähennytty kilpailijamaita,
  • ruuhkautumisen aikaviiveissä 20 prosentin vähennys,
  • joukko- ja kevyen liikenteen markkinaosuus kasvaa 20 prosenttia.

Älyliikenteen visio 2020: Suomeen maailman fiksuin liikennejärjestelmä:

  • Liikennepalvelut ovat parempia, sujuvampia, ympäristölle ystävällisempiä ja turvallisempia,
  • Matkustajat ovat reaaliajassa informoituja liikenteen olosuhteista,
  • Infrastruktuuri on tehokkaassa käytössä,
  • Liikennepolitiikka ratkoo liikkumisen ongelmia, ei vain rakenna väyliä,
  • Tehokas logistiikka parantaa kilpailukykyä,
  • Suomi on merkittävä toimija älyliikenteen globaaleilla markkinoilla,
  • Suomen ja Venäjän välistä liikennettä sujuvammaksi älyliikennehankkeella.

4. Helsinki-Pietari-älykäytävähanke

Helsinki-Pietari-älykäytävähankkeessa edistetään jatkuvien ja yhteentoimivien älyliikenteen palvelujen syntymistä Suomen ja Venäjän välille. Samalla lisätään palveluiden yhteentoimivuutta EU:n ja Venäjän välillä. Tärkeänä tavoitteena on lisätä suomalaisten ja venäläisten yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä ja kasvattaa liiketoimintaa älyliikenteen alueella.

Tavoitteena on parantaa liikkujan palveluja, lisätä liikenteen turvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä erityisesti rajalla.

Vuonna 2013-2014 toteutetaan viisi pilottipalvelua

  • sää- ja kelipalvelu
  • liikenteen häiriötietopalvelu
  • liikkujan reaaliaikaiset palvelut
  • joukkoliikenteen infopalvelu Allegro-junaan
  • automaattinen hätäpuhelu eCall/ERA Glonass

Lisäksi hankkeessa luodaan menettelyt palveluntuottajien liikennedatan avaamiselle molemmissa maissa.

Koko hanketta ohjaa liikenne- ja viestintäministeriö ja pilottien toteutusta ohjaa Liikennevirasto. Palvelut toteuttaa yksityisten yritysten muodostama palveluyhteenliittymä.

Toimivia palveluja on tarkoitus esitellä Helsingin ITS Europe 2014 -kongressissa.