Sisältöön    

Merenkulku

  1. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä
  2. Kansainvälinen toiminta

1. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa merenkulkupolitiikasta ja merenkulun lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että EU:ssa. Ministeriössä käsitellään asiat, jotka koskevat merenkulun turvallisuutta, tukia, oikeudellisia kysymyksiä ja ympäristölainsäädäntöä.

Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 70 prosenttia hoidetaan meritse. Suomen meriliikenteen kehittäminen ja kilpailukyvyn takaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

2. Kansainvälinen toiminta

Liikenne- ja viestintäministeriö edustaa Suomea myös kansainvälisissä järjestöissä, joista keskeisin on Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. Järjestö tekee jäsenmaitaan sitovia päätöksiä kansainvälisillä merialueilla tapahtuvan liikenteen sääntelystä. LVM osallistuu myös aktiivisesti Itämeren suojelukomission (ns. Helsinki-komissio, HELCOM) toimintaan.

3. Meriliikennestrategia vuosille 2014-2022

Suomen meriliikennestrategia on kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioon ottava näkemys vuosille 2014-2022. Strategiassa on analysoitu menneinä vuosina tapahtuneet muutokset, edessä olevat haasteet ja valmisteltu visio vuodelle 2030 sekä tunnistettu sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky ottaen samalla huomioon kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymykset.

Euroopan unioni laati 2009 oman Itämeri-strategian, jonka avulla on tarkoitus tehostaa EU:n toimia Itämeren alueella.

4. Merenkulun tuet

Suomi haluaa varmistaa merenkulkuelinkeinon kilpailukyvyn ja turvata alan kotimaiset työpaikat. Näihin asioihin liittyen on muun muassa otettu käyttöön tonnistoverojärjestelmä. Miehistökustannusten alentamiseen tähtäävässä nettopalkkausjärjestelmässä varustamo vapautetaan ennakonpidätyksistä ja sille palautetaan sen maksamat työnantajamaksut kokonaan.

Aiemmin lastialuksia koskenut käytäntö laajennettiin matkustaja-aluksiin vuoden 2007 lopulla. Yhteensä merenkulun tukia maksetaan vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.

5. Merenkulun turvallisuus

Kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset ovat tärkeässä osassa laivaliikenteen turvallisuuden vahvistamisessa.

Suomenlahden kansainvälisellä merialueella on käytössä alusten valvonta- ja informaatiojärjestelmä (VTMIS). Alusten ilmoittautumisvelvollisuuteen perustuvassa järjestelmässä Suomi, Venäjä ja Viro valvovat yhdessä meriliikennettä.

6. Hallinnonalan laitokset

Ministeriön hallinnonalalla merenkulusta vastaavat Liikenteen turvallisuusvirasto (merenkulun turvallisuus), Liikennevirasto (liikennejärjestelmä, väylät) ja Finnpilot Pilotage Oy (luotsaustoiminta).