Sisältöön    

Viestintäpolitiikka

  1. Yleistä viestintäpolitiikasta
  2. Viestinnän peruspalveluiden turvaaminen
  3. Viestintämarkkinoiden sääntely ja edistäminen
  4. Internetpalvelujen edistäminen
  5. Viestintävirasto

1. Yleistä viestintäpolitiikasta

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa muun muassa infrastruktuuriin eli viestintäverkkoihin liittyvästä lainsäädännöstä, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksistä, viestintäpalveluiden saatavuuden edistämisestä, taajuuspolitiikasta sekä radio- ja televisiotoiminnan lainsäädännöstä.

Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien digitaalisten palveluiden ja sisältöjen käyttöön. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys on keskeinen.

Viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kotitalouksille, yrityksille ja organisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Yleisten muutostrendien lisäksi viestintäpolitiikan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti teknologisen kehityksen ohella toimialan globaali luonne, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet.

Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa ja lähivuosina viestintäpolitiikalla haetaankin välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan. Huomiota kiinnitetään yhä enemmän siihen, että tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden kasvupotentiaalia hyödynnetään työllisyyden ja taloudellisen kasvun edistämisessä.

2. Viestinnän peruspalvelujen turvaaminen

Viestinnän peruspalveluita ovat puhelin-, laajakaista- ja postipalvelut sekä Yleisradio Oy:n televisio- ja radiotoiminta.

Viestintäpolitiikan tavoitteena on huolehtia siitä, että peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla laadukkaina ja kohtuuhintaisina. Peruspalvelujen taso varmistetaan lainsäädännöllä. Tarvittaessa perustason säilymisestä huolehditaan julkisella rahoituksella.

Viestintäpolitiikassa keskeisellä sijalla on myös viestintäverkkojen ja -palveluiden luotettavuus ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Luottamusta ja toimintavarmuutta edistetään kehittämällä aktiivisesti tietoturvalainsäädäntöä sekä laajalla yhteistyöllä erilaisten sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan toiminnalle kriittisten toimintojen varmistamiseen.

3. Viestintämarkkinoiden sääntely ja edistäminen

Viestintäpolitiikalla pyritään vaikuttamaan siihen, että koko maassa on saatavilla monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia tietoyhteiskuntapalveluita. Viestintäverkkojen kehittämistä, monipuolisten palveluiden syntymistä sekä toimivia ja kilpailtuja markkinoita edistetään muun muassa lainsäädännön, taajuuspolitiikan ja toimilupapolitiikan keinoin.

Viestintäpolitiikan keskeinen haaste on teknologisten mahdollisuuksien ja käyttötottumusten muuttuessa luoda ajanmukaiset edellytykset palveluiden kohtuuhintaiseen kaupalliseen tarjontaan.

Viestintämarkkinoiden sääntelyllä pyritään tekniikkaneutraalisuuteen ja palveluiden laadun, hinnan ja saatavuuden optimointiin. Taajuuksien rajallisuudesta, harvasta asutuksesta ja viestintämarkkinoiden pienuudesta huolimatta Suomessa tarjotaan kansainvälisesti katsoen edullisia ja laadukkaita viestintäpalveluita.

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jolla on huomattavan suuri yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja taloudellinen merkitys. Esimerkiksi matkaviestintä, langaton laajakaistaviestintä, satelliittiviestintä ja televisio- ja radiolähetystoiminta tarvitsevat sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen taajuuksia. Suomalaisen taajuuspolitiikan tavoitteena on varmistaa taajuuksien joustava ja yhteiskunnallisesti tehokas, tarkoituksenmukainen ja riittävän häiriötön käyttö.

Matkaviestintoiminta ja kirjelähetyksiä koskeva postipalvelu edellyttävät Suomessa valtioneuvoston myöntämää toimilupaa. Myös maanpäällisen digitaalisen televisiotoiminnan sekä radiotoiminnan harjoittaminen edellyttää verkkotoimilupaa ja ohjelmistotoimilupaa.

Toimilupapolitiikan tavoitteena on edistää kilpailua, palvelujen tarjontaa ja käyttöä. Televisio- ja radiotoiminnassa varmistetaan laadukas ja monipuolinen ohjelmistotarjonta ja edistetään kotimaista ohjelmatuotantoa.

4. Internetpalvelujen edistäminen

Liikenne- ja viestintäministeriö edistää digitaalista kehitystä. Kyse ei ole vain erilaisten teknologisten sovellusten tai uusien palveluiden kehittymisestä, vaan myös niiden laajamittaisesta käytöstä ja sen ympärille syntyvästä liike- ja muusta toiminnasta.

Tavoitteena on, että erilaisilla sähköisten palveluiden käyttöä edistävillä hankkeilla ja laajalla yhteistyöllä saadaan aikaan toimintatapojen muutos, jolla vastataan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin. Muun muassa pilvipalvelujen mahdollistaminen, tietovarantojen avaaminen, älykkäiden verkkojen ja palveluiden rakentaminen sekä esteettömien viestintäpalvelujen turvaaminen ovat edellytyksiä yhteiskunnan ja väestön hyvinvoinnin parantamiselle.

Digitaalisen kehityksen edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt Kide-ohjelman. Ohjelmassa on kuusi teemaa, joiden alla toteutetaan erilaisia hankkeita. Teemat ovat Avoin data, Pilvipalveluiden kehitys, Start up, Vihreä ICT, Työn uudet muodot sekä ICT-tutkimuksen vahvistaminen.

5. Viestintävirasto

Viestintävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen. Se edistää monipuolisten sähköisten mediapalvelujen tarjontaa. Virasto kerää toimilupamaksuja, myöntää lyhytaikaisia toimilupia, valvoo tv- ja radio-ohjelmien sisältöä ja mainontaa sekä valvoo postin yleispalvelun toimivuutta ja palvelutasoa.

Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tehtävä virastossa on radiotaajuuksien keskitetty hallinnointi, sillä siten taataan taajuuksien tehokas ja mahdollisimman häiriötön käyttö.

Viestintävirasto ylläpitää sähköisten viestintäverkkojen toimivuuden ja tietoturvan tilannekuvaa ja tiedottaa mahdollisista tietoturvauhkista. Tavoitteena on niin ikään lisätä kansalaisten ja yritysten tietoturvaosaamista ohjeistuksen ja kuluttajatapahtumien avulla. Verkkoteknologioiden kehittyessä Viestintävirasto pyrkii myös viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuuden varmistamiseen.

Viestintävirasto jatkaa vuonna 1988 perustetun Telehallintokeskuksen (THK) toimintaa. Viraston nimi muuttui Viestintävirastoksi vuonna 2001.