Liikenneväylät

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan liikenneväyliin liittyviä lakeja. Niillä annetaan perussäännöt väylien suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja lakkauttamiseen. Näitä lakeja ovat mm. yksityistielaki, maantielaki ja ratalaki.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Väylästön ja liikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa ministeriön tavoitteena ovat turvalliset ja tehokkaat matkat ja kuljetukset. Tähän pyritään niin, että päästöt ja muut haitat olisivat mahdollisimman pieniä.

Liikenneväylien ja järjestelmän kehittämisessä tavoitellaan suurempaa tehokkuutta uudenlaisella toimialojen välisellä yhteistyöllä ja älyliikenteen palveluilla. Tätä ajattelumallin muutosta kutsutaan liikennerevoluutioksi.

Väylien kehittämistä ja ylläpitoa

Ministeriössä käsitellään valtion liikenneväylien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä asioita. Liikenneväyliin lasketaan maantiet, kadut, yksityiset tiet, rautatiet, vesitiet, metro sekä raitiotiet. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluva ja ministeriön ohjaama Liikennevirasto vastaa maanteiden, ratojen sekä vesiväylien ylläpidosta. Liikennevirasto tilaa työt yrityksiltä kilpailuttamalla.

Lentokentät ovat käyttäjärahoitteisen valtion osakeyhtiö Finavia Oyj:n vastuulla. Kunnat ja kaupungit vastaavat oman alueensa katuverkosta ja sen kunnosta. Niiden ylläpito ja investoinnit rahoitetaan kunnallisverolla. Suomessa myös satamat ovat pääosin kuntien omistamia. Yksityisten teiden pidosta vastaavat yleensä tiekunnat, yksityiset maanomistajat, yhteisöt tai yritykset.

• Valtion maanteitä Suomessa on noin 78 000 kilometriä. Näistä pääteitä eli joko valta- tai kantateitä on noin 13 300 kilometriä. Moottoriteitä Suomessa on 765 kilometriä. Noin kaksi kolmasosaa maanteistä on päällystettyjä.
  
• Liikennöityä rataverkkoa Suomessa on 5 900 kilometriä, joista noin 52 prosenttia on sähköistetty. Suomen rataverkosta noin 90 prosenttia on yksiraiteista.
  
• Suomessa valtion yhtiön ylläpitämän väyläverkoston kokonaispituus on noin 16 200 kilometriä. Kauppamerenkulun väyliä on vajaat 4 000 kilometriä, joista vähintään kahdeksan metriä syviä väyliä Suomessa on 2 100 kilometriä. Näihin kuuluvat mm. kaikki talvisatamiin johtavat meriväylät.
• Suomen kaikkien liikenneväylien ja -terminaalien arvo on noin 30 miljardia euroa, josta valtion osuus on noin 19 miljardia euroa.

Väylärahoitus valtion vuoden 2011 talousarviossa  

Liikenneväylien hoito ja ylläpito noin 908 miljoonaa euroa, lisäksi tuloja 68 miljoonaa euroa.

• maantiet: 554 miljoonaa euroa
• radat: 352 miljoonaa euroa
• vesiväylät: 70 miljoonaa euroa

Liikenneväylien kehittämiseen noin 393 miljoonaa euroa

• maantiet: 158 miljoonaa euroa
• radat: 161 miljoonaa euroa
• vesiväylät: 22 miljoonaa euroa
• yhteiset hankkeet: 24 miljoonaa euroa
• maanlunastukset 28 miljoonaa euroa

Maanteiden, ratojen ja vesiväylien hoitoa ja ylläpitoa rahoitetaan talousarviossa perusväylänpitoon varatuilla rahoilla.

Isoista liikenneverkkojen kehittämistä koskevista hankkeista päätetään eduskunnassa erikseen. Nämä hankkeet ovat yleensä useiden kymmenien miljoonien eurojen suuruisia. Hankkeelle myönnetään kerralla sopimusvaltuus, joka kattaa hankkeen kaikki rakentamiskustannukset. Valtion tulo- ja menoarviossa uudet kirjataan kohtaan liikenneverkkojen kehittäminen.

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T, Trans-European transport networks)

Euroopan unioni tukee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkon) kehittämistä. TEN-T-verkko käsittää maantie-, rautatie-, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksiä Euroopan unionin 27 jäsenmaassa. Yhtenäisen liikenneverkon tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen koheesion sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Toimivan Euroopan laajuisen liikenneverkon luomisen tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen.

TEN-T - verkon parantamistoimenpiteet liittyvät mm. puuttuvien liikenneyhteyksien kehittämiseen sekä liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseen sekä eri liikennemuotojen toiminnalliseen yhteensovittamiseen.

Liikennevirasto toteuttaa väylähankkeet

Liikennevirasto vastaa eduskunnan päättämien väylähankkeiden toteuttamisesta. Ministeriö asettaa Liikennevirastolle vuosittain tavoitteet mm. väylien palvelutasoon ja kuntoon, turvallisuuteen sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Liikennevirasto raportoi ministeriölle varojen käytöstä ja tavoitteiden saavuttamisesta kaksi kertaa vuodessa.