Liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on kaksi laajaa sektoria: liikennepolitiikka ja viestintäpolitiikka.
Liikennepolitiikan päämäärä on turvata arjen matkojen toimivuus, pitää yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillitä ilmastonmuutosta päästöjen vähentämisen avulla. Suomen sijainti etäällä Euroopan liikenteen ja logistiikan valtavirroista asettaa liikennepolitiikalle suuria haasteita.
Liikennejärjestelmää kehitetään tasapainoisesti eri alueilla
ottaen huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Sujuva ja hyvin hoidettu
joukkoliikenne tukee liikennepolitiikan tavoitteita. Liikenteen
sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan muun
muassa älyliikenteen palveluilla.
Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan
viestintäpalveluita hyödyntäen. Viestintäpolitiikan tavoitteena on
turvata kaikille kotitalouksille, yrityksille ja organisaatioille
toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut.
Yhteyksien tulee olla korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia. Sähköisen
asioinnin on oltava turvallista. Ministeriö edistää erityisesti
nopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaa. Samalla huolehditaan
siitä, että perinteiset peruspalvelut kuten postinjakelu säilyvät
kaikkialla maassa.
Liikenne- ja viestintäministeriön perustehtävä on lainvalmistelu. Ministeriö valmistelee valtioneuvostolle lakeja ja asetuksia sekä päätöksiä, joita tehdään eduskunnassa, tasavallan presidentin esittelyssä ja valtioneuvoston istunnoissa. Ministeriö antaa myös omia asetuksia.
Merkittävä osa liikenteen ja viestinnän säädöksistä valmistellaan Euroopan unionissa. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa EU:n liikenne- ja viestintäasioiden kansallisesta valmistelusta ja seurannasta. Ministerit edustavat Suomea EU:n liikenne- ja teleministeri- neuvoston kokouksissa. Ministeriön virkamiehet ovat mukana asioiden valmistelussa neuvoston ja komission työryhmissä.
Liikenne- ja viestintäministeriö toimii aktiivisesti myös kansainvälisillä foorumeilla kuten kansainvälisessä merenkulkuorganisaatiossa, siviili-ilmailujärjestössä, televiestintäliitossa ja maailman postiliitossa.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansainvälinen yhteistyö on erityisen vilkasta EU-maiden lisäksi Pohjoismaiden sekä Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Venäjällä ministeriön tärkeitä yhteistyötahoja ovat Venäjän federaation liikenneministeriö ja Venäjän federaation informaatioteknologia- ja viestintäministeriö.
Yksi ministeriön päätehtävistä on sen hallinnonalan strateginen
tulosohjaus. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen
ja laitoksien toimintaa ja seuraa näiden kehitystä. Ohjauksen
keinoina ovat muun muassa vuosittain asetettavat tulostavoitteet
sekä tavoitteiden toteutuksen ja määrärahojen käytön seuranta.
Ministeriön vastuulla on myös hallinnonalansa valtionyhtiöiden
omistajaohjaus.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluu neljä
virastoa ja kaksi valtionyhtiötä sekä eduskunnan suorassa
ohjauksessa oleva Yleisradio.
Virastot: |
Yhtiöt: |
Liikenne- ja viestintäministeriö hoitaa hallinnonalansa budjettitaloutta. Ministeriö valmistelee budjettikehykset sekä vuosittain budjettiesityksen ja toiminta- ja taloussuunnitelman. Liikenne- ja viestintäministeriö myös seuraa valtion budjetissa ministeriön toiminta-alueelle myönnettyjen määrärahojen käyttöä ja raportoi siitä toimintakertomuksessa.
Liikenne- ja viestintäministeriölle kuuluu myös toimilupa- ja valtionapuasioita. Nämä tehtävät ovat viime vuosina vähentyneet, sillä hallintoa on kevennetty ja asiat siirretty lääni- ja kuntatasolle. Toimilupia myönnetään esimerkiksi matkaviestintäverkkojen rakentamiseen sekä radio- ja televisiotoimintaan. Palveluostoilla ministeriö rahoittaa esimerkiksi harvaan asuttujen seutujen joukkoliikennettä.
Ministeriö tekee myös aloitteita ja ehdotuksia liikenteen ja viestinnän verotuksesta, jonka valmisteluvastuu on valtiovarainministeriöllä. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa liikenne- ja viestintäjärjestelmän toimivuutta ja edistää liikenne- ja viestintäalan tasapainoista kehitystä. Tukena käytetään tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa aktiivisesti päätöksistä ja vireillä olevista asioista. Tavoitteena on vilkas yhteiskunnallinen keskustelu sekä tiivis vuorovaikutus liikenne- ja viestintäalan kanssa.
Liikenne- ja viestintäministeriössä toimii kaksi ministeriä: liikenneministeri ja asunto- ja viestintäministeri. Ministeriön korkein virkamies on kansliapäällikkö.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on noin 170 työntekijää. Ministeriössä on kolme osastoa: liikennepolitiikan osasto, viestintäpolitiikan osasto ja yleinen osasto. Osastoja johtavat osastopäälliköt, joilla on ylijohtajan arvonimi. Osastot jakautuvat edelleen yksiköihin. Ministeriön viestintä, sisäinen tarkastus ja controller ovat suoraan ylimmän johdon alaisuudessa.
Myöhemmin se muuttui kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöksi, joka puolestaan jakautui vuonna 1970 liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi. Viestintäpolitiikan painoarvo kasvoi niin, että vuonna 2000 liikenneministeriön nimi muutettiin liikenne- ja viestintäministeriöksi.
Ministeriö vietti juhlavuotta vuonna 2012. Silloin tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun ministeriö sai alkunsa. Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan senaattiin perustettiin kulkulaitostoimikunta vuonna 1892.
Koko historiansa ajan liikenne- ja viestintäministeriössä on edistetty yhteiskunnan hyvinvointia ja luotu elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä hyvillä liikenne- ja viestintäyhteyksillä. Kanavien ja rautateiden rakentamiseen keskittyneestä ministeriöstä on vuosikymmenten aikana muotoutunut koko liikennejärjestelmän strateginen ohjaaja. Eri liikennemuotoja yhteen sovittamalla ja ympäristöstä huolehtien käyttäjille pyritään takaamaan sujuvia ja turvallisia matkoja.
Viestintää hoidettiin alkuaikoina lennättimillä ja postilla; tänä päivänä bitit, mobiilit ja digitekniikka kohtaavat kansainvälisesti kilpailluilla viestintämarkkinoilla.
Eteläesplanadi 16, Helsinki, PL 31, 00023 Valtioneuvosto. Puhelin 0295 16001. Faksi 09 160 28596.
kirjaamo@lvm.fi, webmaster@lvm.fi