Viestintäministeri Suvi Lindén Tietoturvatapahtumassa 11.2.2010

Kiitän tapahtuman järjestäjiä siitä, että olen jo useamman kerran voinut osallistua puheenvuorollani tähän perinteikkääseen tapahtumaan. Olen myös oppinut arvostamaan sitä palautetta, jota teiltä tapahtumaan osallistuneilta olen vuosien mittaan saanut.

Keskityn puheessani kolmeen kokonaisuuteen: ensimmäiseksi valtioneuvoston periaatepäätökseen kansallisesta tietoturvastrategiasta, toiseksi muutama sana suomalaisen tietoturvaosaamisen mahdollisuuksista maailmalla sekä kolmanneksi kansallisesta laajakaistahankkeestamme.

Aluksi siis lyhyesti kansallisesta tietoturvastrategiasta, jota on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vauhdilla ryhdytty toteuttamaan. Tietoturvastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu konkreettisia hankkeita sisältävä toimenpideohjelma, jonka toteutus tapahtuu tänä vuonna. Monessa näistä hankkeissa huomioidaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet.

Konkreettisina esimerkkejä näistä hankkeista voisi mainita ainakin riskienhallintahankkeen ja tietoturvatietoisuushankkeen. Tavoitteena on löytää käytännön työkaluja siihen, miten parantaa tietoturvaa pk-yrityksissä. Myös riskienhallintaan ja palvelujen jatkuvuuteen liittyvän koulutuksen edistäminen ja tietoturvatietoisuuden lisääminen pk-yrityksissä ovat muutamia näistä toimista.

On tärkeää, että kansalaiset voivat käyttää tietoyhteiskunnan palveluita vaivatta ja, että sähköiset palvelut koetaan luotettaviksi. Tietoturvastrategian moton mukaisesti tavoitteena on luoda meille suomalaisille ”Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa – Ei tuurilla vaan taidolla”. Meidän jokaisen on voitava luottaa tietojemme turvallisuuteen sekä tieto- ja viestintäverkoissa että niihin liittyvissä palveluissa. Tämä edellyttää korkeaa tietoturvaosaamista sekä tiivistä yhteistyötä tietoturvan edistämiseksi.

Toiseksi muutama sana suomalaisen tietoturvan mahdollisuuksista maailmalla.

Tietoyhteiskuntakehitys etenee vauhdilla kaikkialla, myös kehittyvissä ja kasvavissa talouksissa. Tietoyhteiskuntaa ei kuitenkaan rakenneta, jos luottamus siihen horjuu. Joidenkin arvioiden mukaan verkkorikollisuus on ohittanut arvoltaan jo maailmanlaajuisesti huumekaupan. Vaikka yritykset panostavat aineettoman omaisuutensa suojaamiseksi yhä enemmän, fyysisen omaisuuden suojaamiseen verrattuna kyse on vielä pienistä summista. Jos jotain sattuu, kadonneen luottamuksen myötä hävinneitä asiakkaita ei rahakaan tuo takaisin. Yritysten sisäisten verkkojen suojaaminen tuntuu jo aika itsestään selvältä, mutta entä yrityksen ulkopuolisen verkkojen ja tietokantojen välisen tietoliikenteen turvallisuus? Globaalissa tietoverkkotaloudessa tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vientiin nojaava Suomi kärsii herkästi maailmantalouden heilahteluista. Lähes viikoittaiset uutiset perusteollisuuden siirtymisestä kehittyviin maihin eivät kuitenkaan ole merkkejä taantumasta. Ne ovat valitettava todiste vakavasta kilpailukykyongelmastamme. Kun viime vuosikymmenellä puhuttiin Kiina-ilmiöstä, uskon, että kuluvan vuosikymmenen tunnus on Intia-ilmiö. Tässä yli miljardin asukkaan demokratiassa on jo 500 miljoonaa kännykän käyttäjää ja joka kuukausi heitä tulee noin 10 miljoonaa lisää. Muutaman vuoden kuluttua kännykän käyttäjiä on miljardi.

Intia on tyypillisesti maa, jossa ministeri voi avata ovia kaupallisille pyrkimyksille. Siksi vein yritysvaltuuskunnan sinne kolmisen viikkoa sitten ja solmin Intian viestintäministerin kanssa maidemme välisen, tietoturvaa koskevan yhteisymmärryssopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on helpottaa suomalaisten tietoturvayritysten pääsyä Intian voimakkaasti kasvaville markkinoille.

Globaalissa taloudessa tietoturva on valtava liiketoimintamahdollisuus. Suomalaiset tietoturvayritykset ovat jo saavuttaneet merkittävän jalansijan monissa kasvavissa ja kehittyvissä talouksissa. Suomalaista tietoturvaosaamista arvostetaan. Hiljattain tehty päätös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n tieto- ja viestintätekniikan tutkimusyksikön sijoittamisesta Aalto-yliopiston yhteyteen Suomeen on rohkaiseva. Suomella on nyt mahdollisuus nousta kirkkaimpaan kärkeen myös tietotekniikkatutkimuksessa.

Kolmanneksi hieman kansallisesta laajakaistastrategiastamme.

Sen lisäksi että tarvitaan turvallisia palveluita ja turvallisia verkkoja, tarvitaan myös hyviä ja laadukkaita yhteyksiä. Nopeat yhteydet ovat yksi edellytys palveluiden syntymiselle. Ilman nopeita yhteyksiä laadukkaat sisällöt eivät saavuta kuluttajaa.

Hallituksen linjaus yhden megabitin yleispalvelusta on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Tavoitteena on, että ensi kesänä jokaisella suomalaisella olisi käytössään nopeudeltaan vähintään 1 Mbitin laajakaista. Vaikka yhden megabitin nopeus saattaa tuntua monesta pieneltä, kyse on tasa-arvosta. Emme voi rakentaa tietoyhteiskuntaamme sähköisten palveluiden varaan jos luotettava laajakaistayhteys ei ole jokaisen saatavilla. Hyvä infrastruktuuri mahdollistaa levitessään monenlaiset vaativatkin julkisen sektorin palvelut.

Yleispalvelun toteutus vaatii ponnistuksia, mutta pidemmällä tähtäimellä nämä satsaukset kannattavat. Samalla kun kansalaiset ja yritykset saavat nopeita yhteyksiä ja sitä kautta palveluita, operaattorit saavat lisää asiakkaita. Tarvitsemme kansalaisille lisäarvoa tuovia sisältöjä verkkoihimme, jotta nopeampia yhteyksiä haluttaisiin ottaa käyttöön. Ensin ne syntyvät viihde- ja elämyspuolelle.

Laajakaistahankkeen toinen etappi, haja-asutusalueiden laajakaistahanke on käynnistynyt maakunnissa. Tämän toisen vaiheen tavoitteena on saada lähes kaikki (yli 99 prosenttia) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin päähän vähintään 100 Mbit/s yhteydestä. Maakunnat ja kunnat ovatkin jo ehdottaneet yhteensä noin 800 hanketta, jotka kilpailutetaan ja toteutetaan tulevina vuosina. Laajakaistahankkeen valmistelu on ollut niin maakunnille kuin valtionhallinnollekin iso ponnistus, koska julkista tukea käytetään tässä mittakaavassa ensimmäisen kerran laajakaistayhteyksien rakentamiseen. Uusien menettelyjen kehittäminen ja alullepano ei ole helppoa.

Hallitus on vahvasti sitoutunut kansallisen tietoturvastrategian toteutukseen ja kansallisen laajakaistahankkeen täytäntöönpanoon. Olen iloinen siitä, että julkinen sektori ei ole hankkeineen yksin. Pienen maamme vahvuus on tiivis yhteistyöverkosto ja tämä pätee myös tietoturvan saralla. Tietoyhteiskuntaa ja luottamusta tietoyhteiskuntaan ei rakenneta vain omilla tonteillamme vaan yhteisillä talkoilla. Tämä tietoturvatapahtuma on erinomainen paikka jakaa parhaita käytäntöjä, herättää tietoutta, verkostoitua ja jalkauttaa suunnitelmia. Toivotan teille onnistunutta ja mielenkiintoista Tietoturvatapahtumaa 2010!