Liikenneministeri Anu Vehviläisen puhe sähköautoseminaarissa 13.4.2010
Liikenneministeri Anu Vehviläinen ”Shift to e ”–seminaarissa 13.4.2010 klo 11 Helsingin Messukeskuksessa
Hyvät kuulijat,
Autojen valmistus on juuri nyt maailmanlaajuisesti merkittävässä murrosvaiheessa. EU:ssa autoteollisuuden siirtyminen vihreään teknologiaan saa voimakasta tukea. Niin sanottu ”Vihreän auton aloite” osoittaa tuleviksi vuosiksi sektorin kehitystyölle EU-rahoitusta ja tukea eri muodoissa 5 miljardia euroa. Lisäksi komissio valmistelee parhaillaan tiedonantoa puhtaista ja energiatehokkaista ajoneuvoista.
Energiasektorilla EU aikoo parantaa omavaraisuuttaan. Öljyriippuvuutta yritetään vähentää muun muassa kaasun ja biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä. Politiikan suunta vihreän autoteknologian puolesta on siis olemassa.
Meillä Suomessa valtioneuvosto hyväksyi viime lokakuussa ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon. Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050. Minulla oli ilo olla mukana selontekoa valmistelleessa ministerityöryhmässä.
Liikennesektorilla ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ovat mittavat. Vuoteen 2050 mennessä liikenteen päästöistä tulisi leikata ainakin 70 prosenttia, ehkä hiukan enemmänkin. Kun hiilidioksidipäästöt tällä hetkellä uusillakin autoilla on keskimäärin liki 160 grammaa per kilometri, niin vuonna 2050 tavoitteeksi on asetettu 20-30 grammaa per kilometri. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on käytännössä vain kolme autosukupolvea aikaa uudistaa koko Suomen autokanta ja niissä käytettävät polttoaineet niin, että mittava vähennystavoite saavutetaan.
Selvää on, että näin suuria vähennyksiä ei saada aikaan vain yhdellä keinolla eikä vain yhdellä tekniikalla. Tarvitaan sähköautoja, biopolttoaineita ja joukkoliikenteen osuuden kasvua.
Vaikka polttomoottori säilyy vielä henkilöautojen pääasiallisena voimanlähteenä, saa se tulevina vuosina rinnalleen uusia käyttö-voimia. Olennainen kysymys on akkuteknologia. Sähköverkosta ladattavat hybridiautot ja täyssähköautot tulevat markkinakelpoisiksi ja kuluttajien saataville, kun akkuteknologia kehittyy.
Kestävästi tuotetut biopohjaiset polttoaineet parantavat hiilitasetta ja lisäävät omavaraisuutta polttoaineissa. Tulevaisuudessa ajoneuvojen tulee soveltua erilaisille polttoaineille. Henkilöautoilla tämä vaihtoehtojen määrä tulee olemaan raskasta liikennettä suurempi. Meidän tuleekin luoda edellytykset sille, että peruslähtökohdat kaikille uusille vaihtoehdoille ovat kunnossa.
Arvoisat kuulijat,
Työ- ja elinkeinoministeriön sähköajoneuvotyöryhmä asetti viime elokuussa tavoitteeksi, että vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista joka neljäs olisi sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % täyssähköautoja. Autokannan tavoiteltu uusiutumisnopeus huomioiden tämä tarkoittaa toteutuessaan sähköautoille noin 5 %:n osuutta autojen liikennesuoritteesta vuonna 2020. Tämäkin tavoitetaso edellyttää yhteiskunnan toimia toteutuakseen.
Tarvitsemme aktiivisia toimenpiteitä, joilla ohjataan autoiluun liittyviä valintoja. Julkisten organisaatioiden tulisi olla suunnan näyttäjänä hankinnoissa. Kuntien tulisi tukea sähköautojen ja muiden erittäin vähäpäästöisten yksityisajoneuvojen käyttöä tarjoamalla niille esimerkiksi pysäköintietuuksia.
Autojen latausmahdollisuuksien rakentuminen vaatii laajaa yhteistyötä lähivuosina. Sähköautojen tarpeet tulisi huomioida muun muassa liikenne-suunnittelussa rakentamismääräysten uudistamisessa. Laajeneva sähköautojen käyttö edellyttää kaupallisten latausratkaisujen saatavuutta muun muassa yleisillä pysäköintipaikoilla, ostoskeskuksissa, huoltoasemilla ja työpaikoilla. Tätä kehitystä tulee vauhdittaa yritysten, kuntien ja valtiovallan yhteistyöllä.
Hyvät kuulijat,
En kuitenkaan usko, että vain pehmeillä keinoilla uudet teknologiat tulevat laajamittaisesti käyttöön. Tarvitaan myös muun muassa älyliikenteen ja veropolitiikan keinoja.
Tieto- ja viestintäteknologian yhä syvempää hyödyntämistä liikenteessä kutsutaan älyliikenteeksi. Tällä vaalikaudella älyliikenne on otettu hallituksen ja ministeriömme agendalle. Viime syksynä valmistui selvitysmies Harri Pursiaisen älyliikenteen strategia. Viime viikolla hallitus käsitteli periaatepäätöstä älyliikenteen edistämiseksi iltakoulussaan ja oli tavoitteista hyvin yksimielinen. Valtioneuvoston periaatepäätös asiasta annetaan vielä tämän kevään aikana.
Uudet käyttövoimat ja erityisesti sähköautojen lisääntyminen ovat ensimmäinen konkreettinen osoitus tulevaisuuden liikenteestä, jossa älykkään liikenteen sovellukset ovat osa ajoneuvon perusvarustelua. Sähkön lataamisen maksaminen kännykällä tai lähimmän latauspaikan automaattinen paikantaminen ajoneuvoon sovitetulla navigaattorilla tulevat olemaan tulevaisuuden arkea.
Valtiovarainministeriössä pohditaan parhaillaan liikenteen polttoaineverotuksen uudistamista. Valmistelun pohjaksi on selvitetty liikenteen eri polttoaineiden ympäristövaikutukset. Suunnitteilla on polttoaineen verotusta porrastava malli, joka ohjaisi ympäristön kannalta kestävämpään polttoaineiden verotukseen teknologianeutraalisti. Peruslähtökohdat valmistelussa ovat oikeat. Uudistuksen jälkeen autoverotuksessa huomioitaisiin hiilidioksidipäästöt sekä autojen hankintaverossa, vuotuisessa verotuksessa, että polttoaineverotuksessa. Tämä oletettavasti pienentäisi hankittavien autojen keskimääräistä kulutusta sekä ohjaisi ajettavat kilometrit ympäristövaikutuksiltaan vähäisimpiin energiamuotoihin.
Polttoaineverotuksen uudistamistyö on tuonut esiin myös ongelmia, joita toivottuun tulevaisuuteen liittyy. Siirtyminen yhä useampaan polttoaineeseen ja eri tekniikoihin hankaloittaa autojen oston ja polttoaineen käytön verottamista objektiivisesti suhteessa niiden ympäristövaikutuksiin. Sähköä ladataan kodin töpselistä tai biopolttoainetta tuotetaan jopa omalla tilalla. Eri polttoaineista maksettavaan kuluttajahintaan sisältyvien veroerojen tasaamiseksi ollaan säilyttämässä yhä sähköautojen käyttövoimavero.
Minun on vaikea ymmärtää sähköautoille lisäverona koetun veron säilyttämisen mielekkyyttä. Olen jo aikaisemmin tuonut julki näkemykseni, että käyttövoimaverosta tulisi kokonaan luopua sähköautojen osalta ja pidän erittäin huonona signaalina, jos tällainen ylimääräiseksi koettu vero polttoaineverouudistuksen keinovalikoimaan sisällytetään. Käyttövoimaveron periminen sähköautoilta ei ole missään linjassa kestävän liikenteen ja vihreän autoilun tavoitteidemme kanssa.
Hyvät kuulijat,
Sähköautojen käyttöön oton tehostamiseksi tarvitsemme paljon yhteisiä ponnisteluja. Tehtävää riittää niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Valtiovallan tehtävä on omalta osaltaan hakea keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, edistää kestävää liikennepolitiikkaa ja tukea uusien tekniikoiden käyttöönottoa.
Varsinaisia sähköautoja Suomessa on vielä todella vähän ja hybriditkin lasketaan tuhansissa. Nyt on aika jatkaa tekoja. Tarvitsemme konkreettisen ohjelman sähköautojen laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi. Olen kutsunut asiaa valmistelemaan VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundin. Tulevien kuukausien aikana Nylund tekee konkreettisia ehdotuksia sähköautokannan yleistämiseksi Suomessa. Keinoja odotetaan muun muassa sähköautoille välttämättömän latausjärjestelmän luomiseksi. Nylundin tehtävänanto määritellään tarekmmin lähiaikoina.
Sähköautojen osalta on peräänkuulutettu realismia. Sanotaan, että tulisi välttää liiallista hypeä, joka uusiin innovaatioihin usein liittyy.
Jo nyt sähköauto-osaamista on yhdistetty joustavasti perinteisen polttomoottoritekniikan rinnalle hybridiautoissa. Täyssähköautojen kehittäminen tuo autoteollisuutta lähemmäksi elektroniikan ja informaatioteknologian osaamista ja älyliikenteen sovelluksia. Suomella on nyt erityisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää osaamistamme myös kaupallisesti.
Vihreä autoilu tarvitsee rohkeutta ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista muuttuakseen arkipäiväksi. Tähän uudenlaiseen ajatteluun ja suunnan näyttämiseen haluan teitä rohkaista teitä, samalla kun toivotan antoisaa seminaarin jatkoa teille kaikille.