Hyvä juhlaväki,
Suomen teollisuus rakentui viime vuosisadalla kotimaisten raaka-aineiden ja energian varaan. Metsävarat ja vesivoima olivat pääosassa. Kuitenkin myös kaivosteollisuuden tuottamat metallit ja mineraalit loivat edellytyksiä metalliteollisuuden, rakennusteollisuuden ja kemian teollisuuden toiminnalle. Teollistamisen ja raaka-ainetuotannon välineinä käytettiin valtion omistamien yhtiöiden perustamista ja laajentamista. Outokummun kaivoksen avaaminen ja Outokumpu-yhtiön laajentaminen myös metallien tuottajaksi olivat maan teollistumisen ja vaurastumisen kulmakiviä.
Viime vuosikymmenen informaatioyhteiskunnan huumassa meiltä pääsi kuitenkin jo unohtumaan, että yhteiskunta tarvitsee myös aineellisia edellytyksiä toiminnassaan. Vapaan ulkomaankaupan oloissa raaka-aineiden saatavuus ulkomailta ja niiden edullinen hintataso näyttivät varmoilta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että näin ei ole. Maailman nousevat taloudet - kuten Kiina ja Intia - ovat nälkäisiä taloudelliselle kasvulle ja elintasonsa kohottamiselle. Tämä merkitsee lähivuosikymmenien aikana lisääntyvää raaka-aineiden kysyntää ja kilpailua maailmanmarkkinoilla. Samanaikaisesti helposti hyödynnettävät mineraalivarat ovat maailmalla ehtymässä.
Toisaalta tämä avaa uusia mahdollisuuksia Suomen kaivostoiminnan kehittämiselle. Jo nyt voidaan sanoa, että Suomen kaivosala on kokenut uuden tulemisen. Kaksi suurta kaivosta, Kittilän kultakaivos ja Talvivaaran nikkelikaivos avattiin viime vuonna.
Viime vuonna metallikaivosten louhintamäärä, 11,8 miljoonaa tonnia, ylitti aikaisemman, 30 vuoden takaisen ennätyksen. Talouskriisistä huolimatta tehtiin viime vuonna investointipäätökset Kevitsan nikkeli-kuparikaivoksen ja Pampalon kultakaivoksen avaamisesta.
Myös muutaman muun hankkeen odotetaan lähivuosina etenevän. Sanomattakin on selvää, että Outokummun-Polvijärven seutukunnassa ja myös koko Pohjois-Karjalassa odotamme myönteistä päätöstä Kylylahden kaivostoiminnan osalta. Jo tehdyt ja lähivuosina todennäköisesti tehtävät investointipäätökset merkitsevät louhintamäärien nousemista 50 miljoonan tonnin kokoluokkaan eli kymmenkertaisiksi aikaisemmasta.
Arvoisat kuulijat,
Syntyvät kaivokset ja uudet työpaikat sijoittuvat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomen työttömyysalueille. Mineraalisektorista on kehittynyt yksi harvoista uusista kasvualoista Suomessa. Näyttää jopa siltä, että mineraalialasta saattaa tulevaisuudessa muodostua yksi kansantaloutemme teollisista tukipilareista erityisesti alueellisen kehityksen näkökulmasta.
Kaivannaisalan myönteisten talous- ja työllisyysvaikutusten vuoksi valtio tukee alan kehittämistä ja uusien kaivosten syntymistä monin tavoin. Syyskuussa 2008 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki periaatepäätöksen valtion tukitoimista. Osallistuin näiden linjausten laatimiseen liikenneministerin postin valtuutuksella.
Periaatepäätöksen mukaan
- valtio voi tukea kaivosten avaamiseen tarvittavia infrastruktuuri-investointeja, kuten sähkö- ja vesilinjojen ja tutkimustunneleiden rakentamista.
- valtio voi rahoittaa kaivosten liikenteen infrastruktuuri-investointeja, kuten teiden ja rautateiden rakentamista.
- valtion omistamat rahoituslaitokset voivat osallistua varsinaisten kaivosinvestointien rahoitukseen oman pääoman muodossa (Tesi) sekä lainojen ja takausten muodossa (Finnvera).
-valtio osallistuu merkittävällä panoksella kaivosten tarvitseman työvoiman koulutukseen.
Vireillä olevien kaivoshankkeiden liikennehankkeet ovat minulle varsin tuttuja. Mielestäni yksikään kaivoshanke ei voi jäädä toteuttamatta sen vuoksi, ettei tie- ja ratayhteyksiä pystyttäisi kaivosyhtiöiden ja valtion yhteispelillä toteuttamaan.
Keskustelujen kohteena on parin viime vuoden aikana ollut erityisesti kaksi suurta kaivoshanketta, ns. Ruotsi-Suomi –hanke eli Pajalan-Kolarin rautamalmikaivos ja Soklin apatiittikaivos. Molempien kaivosten rautatieyhteyksien vahvistaminen ja rakentaminen maksaisi satoja miljoonia euroja. Hankkeet tarjoaisivat paitsi satoja kaivostyöpaikkoja, vielä runsaammin kerrannaistyöpaikkoja liikenteen ja palvelujen piirissä koko kuljetusketjun vaikutusalueilla. Vakavat keskustelut asianomaisten yhtiöiden kanssa valtion ja yhtiöiden vastuista ja rahoitusosuuksista on aloitettu tänä vuonna.
Valtion tehtävänä on paitsi hyvän liiketoimintaympäristön luominen kaivostoiminnalle, myös huolehtiminen kaivosalan lainsäädännöstä ja valvonnasta. Hallituksen esitys kaivoslain uudistamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Uutta kaivoslakia valmisteltaessa tavoitteena on ollut turvata malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytykset sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Hallitus on pyrkinyt esitystä tehdessään ottamaan huomioon yhteiskunnassa esiintyvät, usein ristiriitaisetkin tavoitteet. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.
Hallitus haluaa panostaa kaivosalan tulevaisuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen. Vuosi sitten julkaistun SITRA:n kansallisen luonnonvarastrategian jatkotyö on lähtenyt liikkeelle. Työ on jaettu kahteen osa-alueeseen; biopohjaisia luonnonvaroja käsittelee biotaloustyöryhmä ja mineraalipohjaisia luonnonvaroja käsittelee mineraalistrategiahanke. Molempien aikataulu on ajoitettu tämän vuoden syyskuun loppuun.
Mineraalialan kehitysnäkymiä on tarkoitus tarkastella keskipitkällä ja pitkällä, aina vuoteen 2050 ulottuvalla aikavälillä. Strategiahankkeen tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia toimenpiteistä, joihin sekä alan yritysten että julkisen sektorin on syytä ryhtyä mineraalialan kilpailukyvyn, kasvun sekä toiminnan pitkäaikaisen jatkuvuuden varmistamiseksi.
Työssä otetaan huomioon niin Suomen kuin EU-alueen raaka-ainehuollon turvaaminen sekä alan kehittämisen vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen. Keskeistä huomiota kiinnitetään kaivannaisalaa koskevan tietämyksen ja teknologian kehittämiseen alan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti myös raaka-aineiden kierrätys ja uusiokäyttö samoin kuin luonnonvarojen hyödyntäminen ympäristöä säästävällä tavalla tulevat olemaan strategian merkittäviä elementtejä.
Valtioneuvoston tavoitteena on näiden osastrategioiden pohjalta laatia kaikkien luonnonvarojen kehittämistä ja kestävää käyttöä koskeva kansallinen strategia. Tämä strategiatyö antaa luonnollisesti aineksia myös seuraavia hallitusneuvotteluja varten.
Hyvät kuulijat,
Outokummun malmin löytäminen ja sen hyödyntäminen on merkittävällä tavalla vaikuttanut Suomen taloushistoriaan, maan teollistumiseen ja vaurastumiseen. Löytymisestä saamme luonnollisesti kiittää vuori-insinööri Otto Trüstedtin asiantuntemusta ja sinnikkyyttä. Samoin Outokumpu-yhtiön johtajat Eero Mäkinen ja Petri Bryk sekä heidän seuraajansa ovat toimineet uraauurtavalla tavalla kaivoksen toiminnan ja uuden kaivosteknologian kehittämiseksi.
Outokummun kaivos ja Outokumpu-yhtiö ovat olleet myös monien kaivosmies-, vuori-insinööri- ja geologisukupolvien korkeakoulu. Kaivosalan nykyinen osaaminen on pitkälti luotu tämän yhtiön piirissä yhdessä geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tämän osaamisen hedelmistä saamme nyt nauttia.
Sekä Valtioneuvoston että omasta puolestani, haluan osoittaa lämpimät onnitteluni Outokummun historialliselle kaivokselle. Muistamme kaikkia niitä, jotka ovat vuosien saatossa täällä työskennelleet. Katsomme myös luottavaisina tulevaisuuteen ja toivotamme parhainta menestystä alan kehittämiselle.
Eteläesplanadi 16, Helsinki, PL 31, 00023 Valtioneuvosto. Puhelin 09 160 02. Faksi 09 160 28596.
kirjaamo@lvm.fi, info@lvm.fi, webmaster@lvm.fi