Liikenneministeri Anu Vehviläinen Raahen Syväsataman käyttöönottojuhlassa 31.8.2010
Arvoisat juhlavieraat
Olemme kokoontuneet juhlistamaan Perämeren teollisuussataman, Raahen sataman, laajennus- ja parannustoimien valmiiksi saattamista: Vietämme elokuista käyttöönottojuhlaa.
Liikennepolitiikan tärkein tavoite, että Suomen liikenne- ja logistiikkaratkaisut tukevat maamme kilpailukykyä, kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita, yhteiskunnan tehokasta toimivuutta ja huoltovarmuutta. Erityisen tärkeää on, että Suomen eri alueiden saavutettavuus varmistetaan. Jatkossakin on pidettävä huolta siitä, että turvaamme sujuvat liikenneyhteydet aina Pohjois-Suomea myöten.
Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista yli 80 prosenttia on merikuljetuksia. Kuljetukset ovat melkein kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana.
Suomen merenkulku on pääosin lähimerenkulkua Itämerellä ja syöttöliikennettä Euroopan suuriin satamiin, mm. Hampuriin, Rotterdamiin ja Antwerpeniin. Erilaisilla vero-, tuki- ja työmarkkinaratkaisuilla pyritään tukemaan lähimerenkulun toimintaedellytyksiä. Investoinnit Suomen satamiin ja niiden logistiikkaan ovat tärkeitä merenkulun toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Tavarakuljetusten väheneminen kahden viime vuoden aikana selittyy pääasiassa maailmanlaajuisella taantumalla. Myös metsäteollisuuden ja teollisuustuotannon rakennemuutokset vaikuttivat kuljetusten notkahtamiseen. Nyt syksyn kynnyksellä 2010 talousennusteet ovat varovaisen myönteiset.
Ongelmia kuljetuksille ja logistiikalle ovat aiheuttaneet myös normaalista poikkeavat sääolot. Kulunut vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen: kova talvi raiteilla, jäänmurrossa, tuhkakriisi ja nyt kesän aikana koetut poikkeukselliset myrskyt. Meidän on syytä varautua jatkossakin siihen, että sääolosuhteet poikkeavat aiemmista. Tämän vuoksi liikenne- ja viestintäministeriössä tehdään laajaa selvitystä asiasta.
Liikenne ja logistiikka ovat avainasemassa elinkeinoelämän menestyksen kannalta. Yritysten toimintamahdollisuuksista puhuttaessa on olennaista samalla pohtia millaista liikennepolitiikkaa Suomessa tulevina vuosina harjoitetaan. Tällä vaalikaudella hallitusten –niin Vanhanen II kuin Kiviniemen hallituksen- painopisteenä on ollut koko maan liikenneratkaisujen kehittäminen. Ensi vuonna käynnissä on tai käynnistyy kaikkiaan 33 kehittämishanketta eri puolella Suomea (Kolarin radan korjaus Pajala-Kolarin kaivoshankkeen käynnistämiseksi, Seinäjoki-Oulu –ratayhteyden peruskorjaus jne).
On selvää, että ensi vaalikaudella budjettirahoitusta on entistä niukemmin liikennehankkeisiin. Vaalien jälkeisen hallituksen on tehtävä konkreettisia valintoja kuinka mennä eteenpäin. Oma käsitykseni on, että uusia suuria kehittämishankkeita ei mitenkään voida laittaa liikkeelle yhtä paljon kuin tällä vaalikaudella. Puhtaan budjettirahoituksen rinnalle kaipaamme pidempiaikaisia rahoitusratkaisuja voidaksemme taata mm. Seinäjoki-Oulu –ratayhteyden tehokkaan rakentamisen.
Oma käsitykseni on, että liikennerahoituksen painopistettä tulisi siirtää tulevalla kaudella perusväylänpidon puolelle.
Satamat ovat kuljetusketjun kriittinen solmukohta logistisen ketjun pääte- ja aloituspisteenä. Koska toiminnassa on huomattavat kausivaihtelut, on talvimerenkulun sujuvuuden ja huoltovarmuuden ylläpidon näkökulmasta tärkeää panostaa erityisesti väylien ylläpitoon, kalustoon ja kuljetusten mahdollisimman sujuvaan ja tehokkaaseen logistiikkaan. Satamien käyttöä voidaan parantaa lisäämällä kuljetusten sähköisiä toimintamalleja ja muita älyliikenteen keinoja, mutta ulkoisen infrastruktuurinkin merkitys on suuri.
Raahen satama on Suomen seitsemänneksi suurin tuonti- ja vientisatama. Raahe sijaitsee valtatie 8:n varressa ja raideliikenneyhteyksien päässä. Kaupunkiin johtaa sähköistetty rata. Rautatieyhteydet Venäjälle ovat hyvät ja toimivat, erityisesti Suomen halki Kostamukseen ja sitä kautta Kuolanniemimaalle.
Raahesta on hyvät merikuljetusyhteydet Euroopan sydänalueille Alankomaihin, Englantiin, Irlantiin ja Välimerelle. Määräsatamia on myös Irlannissa, Italiassa ja Kreikassa ja Albaniassa.
Hyvät kuulijat,
Mitä yhteistä hyvää ovat liikenne- ja aluepolitiikka tarjonneet ja tarjoavat Raahen kaupungille ja koko seutukunnalle?
Raahen museossa on maailman vanhin sukelluspuku, nahkainen "Wanha herra" 1700-luvulta. Sukelluspukua käytettiin, kun satamassa tarkistettiin laivojen pohjia. Meriturvallisuutta vaalittiin jo silloin.
Samaa turvallisuuden, mutta myös nykyaikaisen kilpailukyvyn ja tehokkuuden tavoitetta edistetään nyt valmistuneella hankkeella. Vuosina 2008-09 toteutettiin Raahen kaupungin historian suurin rakennushanke. Samalla se oli yksi Suomen suurimmista ja merkittävistä väylähankkeista - niin kokonaiskustannuksiltaan kuin ruoppausmääriltäänkin.
Aluepoliittisten tavoitteiden tukemiseksi Raahen sataman laajentaminen on ollut merkityksellinen.
Raahe tunnetaan meillä ja maailmalla erityisesti pohjoismaiden suurimmasta terästehtaasta - Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaasta, Ruukista. Satama palvelee pääosin terästehtaan raaka-aine- ja tuotekuljetuksia. Tehtaan raaka-ainekuljetuksien uudistaminen edellytti väylän syventämistä kahdeksasta metristä 10 metriin. Entinen kulkusyvyys aiheutti talvisin ongelmia jäänmurtotoiminnalle, koska matalan veden aikana vesisyvyys ei ollut riittävä.
Hanke parantaa merkittävästi Raahen sataman kehittämismahdollisuuksia, turvaa terästehtaan raaka-aine- ja tuotekuljetukset sekä jäänmurron häiriöttömän toiminnan. Toimivat ja tehokkaat merikuljetukset ovat Raahen terästehtaan elinehto. Tehdas on alueen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tukipylväs ja sen merkitys on suuri koko seutukunnan kehitykselle ja työllisyydelle. Tehtaalla työskentelee noin 3 800 henkeä. Tehtaan sijainti rannikolla on ideaali: niin tuonti- kuin vientikuljetukset voidaan hoitaa meritse, kun maakuljetustarpeet on minimoitu.
Kokonaiskustannukset olivat noin 41 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 16 ja Raahen kaupungin osuus 22 miljoonaa euroa. Lisäksi tulivat väylämerkintä-, valvonta- ja muut kustannukset, noin kolme miljoonaa. Rahoitukseen on osallistunut Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja osarahoittajana on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus. Merenkulkulaitoksen – nykyisen Liikenneviraston - Raahen kaupungin, Rautaruukin ja urakoitsijan välinen yhteistyö onnistui erinomaisesti ja kohde valmistui etuajassa.
¨¨¨¨
Hyvät läsnäolijat
Raahen syväsataman rakennusurakka ajoittui erittäin sopivasti taloudellisen taantuman pahimpiin aikoihin. Tämä ei ollut suunniteltua, mutta noin 120 henkilötyövuodellaan urakka tuki sopivalla tavalla koko liikennesektorin kansallista elvytystoimintaa ja auttoi väylärakentamisen ja Perämeren satamatoiminnan kilpailunkyvyn edistämistä.
Tämä kevättalvella 2008 aloitettu hanke toimi juuri oikea-aikaisena elvytyksen stimulaattorina. Raahen syväväylän ja satama-altaan vahvistamisasiakirjat allekirjoitettiin Liikennevirastossa 14.1.2010 ja uusi väylä otettiin käyttöön 20.1.2010.
Näillä sanoin haluan onnitella sekä omasta että Valtioneuvoston puolesta uudistunutta Raahen satamaa ja toivottaa Raahen seudulle menestystä ja hyvinvointia!