Liikenneministeri Anu Vehviläinen Muutosvirrasta muuttovirtaan -paluumuuttajaseminaarissa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen
”Muutosvirrasta muuttovirtaan”, Paluumuuttajaseminaari
13.10.2008 Luontokeskus Kellokas, Ylläs
(Puhe muutosvarauksin)

Arvoisat kuulijat, hyvä seminaariväki,

Maailmalta tulevien talousuutisten virta askarruttaa varmasti monia ja tästä ymmärrettävästi syntyy huolta. Maailmantalouden tilanne on huolestuttava, mutta epävarmuuden vallitessa on tärkeintä säilyttää maltti ja rakentaa oma toiminta tosiasioiden pohjalle olkoon kyse hallituksesta, yrityksistä tai kotitalouksista. Suomen tilanne on edelleen vakaa ja taloutemme perusta on vankka. Toki nyt käynnissä oleva talouden levottomuus heikentää varallisuusarvoja sekä hidastaa kasvua ja työllisyyttä meilläkin.

Talouspolitiikassa meidän on tärkeää pitää oma vakaa ja vastuullinen linjamme sekä hoitaa rahoitusmarkkinahäiriöt rauhallisesti sen kokemuksen varassa, mikä meille kertyi kansallisesti paljon vaikeammasta kriisistä 15 vuotta sitten. Silloinkin rahoitusjärjestelmän toiminta pystyttiin turvaamaan. Ei ole mitään syytä epäillä ettemmekö pystyisi siihen tänään.

Suomi on kuitenkin pahimpien tyrskyjen ulkopuolella. Kiitos sen, että Suomen taloutta on hoidettu vakaasti ja vastuullisesti viime vuosina. Tämän takia meillä on paremmat mahdollisuudet elvyttävään talouspolitiikkaan kuin monilla muilla Euroopan mailla.

Maailmantalouden tilanteesta huolimatta Lappi elää juuri nyt suurten haasteiden ja monien mahdollisuuksien aikaa. Lappi ja Pohjois-Suomi ovat nähneet myös toisenlaisen kehityssuunnan. Ihmisten virta vei etelään ja Ruotsiin. Nyt Lapin kehityksessä on meneillään uusi suunta. Lapin omat luonnonvarat; metsät, malmit ja mineraalit, matkailua palveleva monipuolinen luonto ja uusiutuva energia sekä Luoteis-Venäjän läheisyys antavat monia uusia mahdollisuuksia.

Hallitus käsitteli talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 16.9. kaivoshankkeita. Ministerivaliokunta totesi, että jokainen liikenneinfrainvestointi harkitaan erikseen omana yksityistapauksenaan. Isommista hankkeista laaditaan erilliset laaja-alaiset hyöty/kustannusselvitykset. Osassa hankkeita tarvitaan myös yhteistyötä Ruotsin kanssa. Erityisesti kaivoshankkeiden edellyttämien poikkeuksellisen suurten liikenneyhteyksien rakentaminen vaatii uutta ja luovaa otetta ratkaista nämä mittavat hankkeet. Olenkin asettanut pari viikkoa sitten työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää tarkemmin Kolarin ja Soklin kaivoshankkeisiin liittyviä liikenneinvestointeja. Kyse on mittavista infrahankkeista, joiden yhteisarvo on yli 600 miljoonaa euroa. Liikennehankkeiden toteuttaminen tulee toteuttaa niin, että ratkaisut samalla palvelisivat laajemminkin Lapin matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa.

Koulutetun työvoiman saatavuus on Lapin kehittämishankkeiden kannalta tärkeä asia. Asiaa vaikeuttaa entisestään Lapin väestön nopea ikääntyminen. Jotta voidaan vastata uusien myönteisten elinkeinohankkeiden tarpeisiin, niin keinovalikoiman pitää olla monipuolinen. Maakunnan oman koulutustarjontaa on syytä lisätä harkitusti täsmätoimin.

Toimiva liikenne- ja logistiikkaverkko ja saavutettavuus on merkittävä tekijä yritysten sijoittumispäätöksille, asukkaiden viihtyvyydelle ja sitä kautta talouden ja tuotannon kasvulle. Erityisesti tämä korostuu Lapissa. Pohjoisten liikenneyhteyksien ja -infrastruktuurin sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämisen onkin täällä suuri mahdollisuus Lapin kaikille keskeisille toimialoille.

Kattavat ja hyvälaatuiset liikenne- ja tietoliikenneverkot mahdollistavat liikkumis-, kuljetus- ja viestintätarpeiden hoitamisen pitkien etäisyyksien Lapissa. Lapin haasteena on, kuten tiedämme, pohjoinen sijainti, pitkät etäisyydet, pieni väestömäärä ja alhainen väestöntiheys, pohjoiset ilmasto-olosuhteet, jotka aiheuttavat suuria haasteita alueen liikenneinfrastruktuurin ja logistiikan kehittämiselle.

Lapissa on suuria mahdollisuuksia, jotka kuitenkin edellyttävät investointeja liikenneinfrastruktuuriin. Lappityöryhmän raportin mukaan kaivostoiminnan, kylmä- ja talviteknologia-alan, matkailu- ja palvelualojen kehittäminen sekä teollisuuden viennin kasvu edellyttävät investointeja Lapin maantieverkostoon, lento- ja rautatieyhteyksien, yhdyskuntarakentamiseen sekä tietoliikenneyhteyksiin. Kasvu ja kehittyminen vaatii tuekseen alueellista kumppanuutta ja eri toimialojen välisten tarpeiden huomioimista.

Kaivostoiminnan tarvitsemien materiaalien kuljetusmäärät ovat erittäin suuria, joten niillä on olennaisia vaikutuksia koko Lapin tavaraliikenteen logistiikkaan ja infrastruktuuriin.
Rovaniemellä on keskeinen merkitys kansainvälisen lentoliikenteen ja Lapin matkailun kannalta. Väyliltään laadukas ja turvallinen meriliikenne puolestaan on Lapin maakunnalle, erityisesti teollisuuden viennille merkittävässä asemassa. Rautatieliikenteen merkitys on suuri liikuttaessa Lapin ja muun Suomen väliä.

Myös Barentsin alue ja sen kehittyminen on huomattava mahdollisuus Lapin näkökulmasta. Tätä edesauttaa Lapin aluekeskusten hyvä logistinen asema. Kemi-Tornion alue on Euroopan markkinoiden ja Barentsin alueen välissä ja linkkinä.

Näyttää siltä, että Lappiin on syntymässä paljon uusia työpaikkoja ja osaajia tullaan tarvitsemaan – myös paluumuuttajia.

Liikenneyhteyksien kehittämistä on käsitelty valtakunnanlaajuisesti liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteko on hallituksen keskeisin liikennepoliittinen asiakirja. Se on nyt ollut perusteellisessa käsittelyssä eduskunnassa ja syksyn istuntokauden aluksi mietintö hyväksyttiin täysistunnossa.

Selonteon suurimpia tavoitteita oli luoda liikennepolitiikkaan ja väyläinvestointeihin pitkäjänteisyyttä. Tämän edellytyksenä luonnollisesti on, että selonteon linjaukset ja hankelistat toteutuvat jokseenkin suunnitellussa järjestyksessä ja aikataulussa. Tässä mielessä oli erittäin hyvä, että selontekoa valmisteltiin samaa tahtia kehyspäätöksen kanssa. Näin saatiin selonteon esitykset sidottua taloudelliseen realismiin.

Liikennepoliittinen selonteko vahvistaa osaltaan pohjoisten alueiden yhteyksiä. Selonteossa esitetään investointeja, jotka osaltaan myötävaikuttavat suurten kehittämistarpeiden toteuttamista. Nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti tapahtuvia investointeja ovat:

Vaalikauden 2007-2011 tiehankkeet:
- käynnissä oleva moottoritiehanke, VT 4 Kemin kohta ja sillat

Tiehankkeet vuoden 2011 jälkeen
- Vt 4 Oulu-Kemi ohituskaistojen rakentamisesta (85 M€),
- Vt 4 Rovaniemen kohta (50 M€),
- Vt 21 Palojoensu-Kilpisjärvi (50 M€)

Vaalikaudella 2007-2011 käynnistyvät ratahankkeet
- Uutena hankkeena on otettu liikennepoliittisessa selonteossa mukaan Rovaniemi-Kemijärvi radan sähköistys (24 M€), joka tukee mm. puutavarakuljetuksia ja Soklin kaivoksen käynnistämistä.

Suunniteltu toteutettavaksi perusradanpidon määrärahoilla:
- Tornio-Kolari radan peruskorjaus, radan päällysrakenteen uusiminen ajoitetaan perusradanpidon sallimin rahoituksen sallimin rajoituksin vuosien 2008-2011 aikana

- Laurila-Tornio-Kolari rataosasta tehdään alustava hankearviointi kaivosliikenteen mahdollisesti aiheuttaman lisäliikenteen huomioiden.

- Käynnistymässä on jatkoselvitys Haaparannan ja Tornion yhteisestä ratapihasta Tornioon ja tavoitteena on toimintojen tehostaminen. Se ei kuitenkaan ratkaise malminkuljetusongelmaa. Haasteena ovat myös eri raideleveydet. Rata Ruotsiin on kilpaileva vaihtoehto Kolarin rautamalmille.

Rautatiehankkeet vuoden 2011 jälkeen:
- Äkäsjoki-Kolari-Laurila radan sähköistys (59 M€)

Meriyhteyksien kehittäminen vuoden 2011 jälkeen:
- Kemin meriväylän syventäminen 11 metriin (3 M€)

Olemassa olevan tieverkoston kunnon parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kattavalla ja hyväkuntoisella maantieverkolla on tärkeä merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille, logististen kustannusten vähentämiselle sekä yritysten kilpailukyvylle. Elinkeinoelämälle on tärkeää pääverkon sekä alkutuotannon tarvitseman alemman tieverkon liikennöitävyys.

Tiestön merkitys Lapin tiepiirin alueella on suuri niin tavara- kuin henkilökuljetuksille, koska rautatieverkosto yltää idässä ainoastaan Kemijärvi/Salla -alueelle ja lännessä Kolariin. Lapin matkailun merkittävästä asemasta johtuen Lapin tiepiiri on mukana matkailun kehittämisessä luomalla hyvät toimintaedellytykset elinkeinolle liikenteen, tieyhteyksien ja näiden palvelutason osalta. Esimerkiksi teiden kunnossapito on erityisesti talviaikaan oleellinen osa matkailua. Opasteiden kehittäminen parantaa matkailupalveluiden saavutettavuutta ja tarjoaa täsmällisempää tietoa kohteen luonteesta.

Lapin maatieverkoston kattavuus on verrattain hyvä. Uusia tieyhteyksien rakentamistarpeita on syntynyt kaivostoiminnan, matkailun ja aluerakenteen kehittämisen myötä. Tienpidossa on keskitytty olemassa olevan tieverkon liikennöitävyyden turvaamiseen sekä tieverkon käytön tehostamiseen ja kehittämiseen.

Kaivoshankkeiden kehityksen tarvitsemien tieyhteyksien toteuttamiseen on kehitetty jälkirahoitusmalli. Mallilla on toteutettu Suurikuusikon kultakaivokselle johtavan tien parantaminen. Kaivosyhtiö maksaa tien rakentamisen ja valtio maksaa yhtiölle takaisin palvelumaksuina tietyllä aikavälillä. Kevitsan kaivostien rakentamisesta on tehty aiesopimus vastaavasta menettelystä. Kaivosyhtiö on aloittanut Kevitsan tien rakentamisen.

Vuodelle 2008 puuhuollon turvaamiseen myönnetystä 20 miljoonan euron määrärahasta Lapin tiepiirin osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa (n. 6 %), millä parannetaan huonokuntoista soratiestöä tärkeimmillä puukuljetusten reiteillä.

Ympärivuotista lentoliikennettä Lappiin on Rovaniemen, Kemi-Tornion, Inarin ja Kittilän kentille. Lisäksi Enontekiön kentälle on liikenne sesonkiaikoina. Lentoliikenteellä on ratkaiseva merkitys Lapin matkailuelinkeinon kilpailukyvylle ja teollisuuden yhteystarpeille. Reittiliikenne muodostaa lentoliikenteen perustan, jota tilauslentoliikenne täydentää, erityisesti kansainvälisessä matkailussa.

Reittiliikenteen ongelmana on kilpailun puutteesta johtuva korkea hintataso. Lisäksi ongelmana on kausivaihteluista aiheutuva lentojen ajallinen saatavuusongelma, mikä kohdistuu erityisesti kesäkauteen. Vilkkaimpina aikoina on joillakin asemilla pula myös reittikapasiteetista.

Lapin joukkoliikennetyöryhmän esitys valtion pilottirahoituksesta matkailun syöttöliikenteen tehostamisesta ja lumettoman kauden lentoliikenteen kehittämisestä on jatkopohdinnan arvoinen.

Suomessa on käynnissä voimakas kaivosbuumi ja kaivannaisalalla on vireillä useita hankkeita. Toteutuessaan nämä hankkeet merkitsevät metallikaivosten louhintamäärien moninkertaistumista. Arvioiden mukaan nousisi metallikaivosten louhintamäärä lähivuosina 50 miljoonaan tonniin vuodessa eli yli kymmenkertaiseksi nykytasosta.

Toiminnassa olevia metallikaivoksia Suomessa on 6 ja Kittilä ja Talvivaara käynnistävät toimintansa vielä tämän vuoden aikana. Malmia näissä kaivoksissa louhittiin 3,7 miljoonaa tonnia ja Kittilän ja Talvivaaran jälkeen kokonaismäärä nousee 20 miljoonaan tonniin vuodessa.

Kaivannaisala työllisti vuonna 2007 noin 4700 henkilöä ja malmien ja metallien tuonti ja vienti olivat vuonna 2007 noin 9,4 miljardia euroa. Uusien hankkeiden taloudelliset ja työvoimapoliittiset vaikutukset olisivat merkittävät ja ne kohdentuisivat pääosin Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen lisätyöpaikkoja tarvitseville työmarkkinoille. Arvioiden mukaan uudet kaivoshankkeet synnyttäisivät kaivoksiin noin 1700 työpaikkaa ja Lapin osuus olisi runsaat 800 työpaikkaa. Kerrannaisvaikutusten oletetaan olevan työllisyyteen n. 2-3 –kertaiset, joten kokonaistyöllisyyden lisäyksen oletetaan olevan maksimissaan noin 4000 työpaikkaa.

Osa kaivoshankkeista sijaitsee paikoissa, joissa ei ole olemassa riittävää liikenneinfrastruktuuria. Osassa hankkeista kuljetusmäärät ovat merkittäviä ja ne tulevat tarvitsemaan sekä maantie- että raidekuljetuksia. Lisäksi satamissa tullaan tarvitsemaan investointeja.

Esitetty huomattava, jopa moninkertaistuva laivakuljetusten lisäys kasvattaa talviliikenteen avustustarvetta voimakkaasti ja vaatii lisäselvityksiä talvimerenkulun hoitamisesta sovitulla palvelutasolla.

Kaivoshankkeiden kuljetusmäärät riippuvat kaivoksessa louhittavasta tuotteesta. Perussääntö on, että mitä arvokkaampi tuote, sitä vähemmän rikastetta kuljetetaan. Esimerkiksi Kolarin kaivoksesta kuljetaan rautamalmia lähes yksi tavarajuna tunnissa, kun taas Suurikuusikon kultakaivoksesta kuljetukset hoidetaan yksittäisillä panssariautoilla.

Kaivoshankkeiden tarpeet liikenneinfrastruktuurin kannalta ovat moninaiset. Toisille kaivoshankkeille riittää parannetut tieyhteydet työntekijöiden työmatkoihin ja tuotantoprosessin raaka-ainekuljetuksiin, kun taas toisissa hankkeissa näiden lisäksi on tarve kuljettaa rikasteita myös raskaina rautatiekuljetuksina.

Lapissa on käynnissä useita kaivoshankkeita ja on oletettavaa, että osa niistä käynnistyy ja luo alueelle uusia kaivattuja työpaikkoja – myös paluumuuttajille.

Näistä hankkeista suurimpiin eli Kolariin ja Soklin kaivoshankkeisiin tarvitaan kuitenkin valtion investointeja ja olen asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset hyödyt investointeihin verrattuna ja tehdä suositukset valtion periaatteista kaivosinvestointeihin liittyen. Työryhmä luovuttaa työnsä minulle 30.3.2009.

Lappi-työryhmä käsitteli raportissaan myös Lapin matkailun kehittämistä ja nosti esille keskeiseksi tavoitteeksi saavutettavuuden parantamisen, erityisesti talvimatkailusesongin ulkopuolella. Sanotaankin, että matkailualalla liikenneyhteyksien kehittämisessä tarjonta luo kysyntää. Yhteyksiä tulee parantaa kokonaisvaltaisesti eri kuljetusmuodoilla: lento ja raideliikenteen tarjontaa, toimintaa ja nopeutta tulee kehittää. Lisäksi reittien kehittäminen kunta-, maakunta- ja valtakunnan rajojen yli parantaa saavutettavuutta. Säännöllisen reittiliikenne tukee matkailun kehittämistä ympärivuotiseksi sekä muun palvelurakenteen kehittämistä.

Matkailu on Suomessa tärkeää kansantalouden ja työllisyyden kannalta ja sillä on suuret kasvun mahdollisuudet. Matkailun parissa työskentelee noin 60 000 henkilöä. Toimivat liikenneyhteydet ja matkailukeskusten hyvä saavutettavuus edistävät matkailua. Pitkien välimatkojen vuoksi hyvät yhteydet ovat erityisen tärkeitä Pohjois-Suomen matkailulle. Matkailu on yksi Lapin kärkitoimialoista ja työvoimavaltaisena alana sillä on suuri aluetaloudellinen merkitys.

Raideliikenteen kehittäminen liittyy matkailuun ja tukee turistivirtojen liikkumista etelän ja pohjoisen välillä. Olemme lähteneet kehittämään Pohjois-Suomen rataverkkoa määrätietoisesti.

Haluaisin myös kiinnittää huomionne liikennepoliittisen selonteon toiseen puoleen: pitkän tähtäimen liikennepoliittisiin linjauksiin ja tavoitteisiin sekä koko liikennejärjestelmän kehittämistoimiin.

Ensinnäkin pitkäjänteisyys. Selontekokäytännöstä tehdään pysyvä. Rakentamisen volyymi on kyettävä pitämään tasaisena.

Toiseksi maamme kilpailukyvyn turvaaminen maamme eri osissa edellyttää huolehtimista logistisen järjestelmän tehokkuudesta. Tämä merkitsee hyvin toimivaa rata-, tie- ja lentoasemaverkkoa sekä satamia ja meriväyliä, mutta myös tehokasta, kilpailukykyistä ja osaavaa logistiikkaelinkeinoa.

Kolmanneksi toteaisin, että ilmastokysymystä ei voi sivuuttaa liikennepolitiikassa. Eikä se ratkea myöskään pelkästään tekniikan keinoin. Tarvitaan maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkentää, tarvitaan tehokkaampaa ja houkuttelevampaa joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen edellytyksiä.

Kiitoksia teille ja toivotan paljon menestystä Lapin uudelleen teollistamisessa ja kärkialojen eteenpäin viennissä. Työnne Lapin vahvistamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Maan hallitus haluaa antaa täyden tukensa tekemällenne kehitystyölle.