Liikenneministeri Anu Vehviläinen Turun moottoritien avajaisissa 16.3.2009

Hyvät kuulijat!

Turun ja Helsingin välinen tie on Lahnajärvi-Lohja-osuuden avaamisen jälkeen kokonaan moottoritietä. Tämä mahdollistaa sujuvamman ja turvallisemman kulkemisen Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. Yhtenäinen moottoritie tukee Varsinais-Suomen alueen taloutta, vähentää teollisuuden kuljetuskustannuksia ja vahvistaa alueen elinkeinoelämää.

E18-tie on olennainen osa Etelä-Suomen liikennejärjestelmää. Se kuuluu myös eurooppalaiseen TEN-verkkoon ja sen osana olevaa Pohjolan kolmiota, joka yhdistää Pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa sekä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. Jo tehtyjen päätösten mukaisesti koko E18-tien itäinen osa toteutetaan Helsingistä Vaalimaalle moottoritienä. Tavoitteena on, että yhteysväli olisi valmis vuonna 2015. Aikataulu edellyttää suurhankkeen ripeää eteenpäinvientiä.

Muurlan ja Lohjanharjun moottoritie on ollut todella iso hanke Suomen mittakaavassa: on rakennettu yli 50 km uutta moottoritietä, 8 eritasoliittymää sekä harvinaisen paljon siltoja ja tunneleita hyvin vaihtelevassa maastossa.

E18 Muurlan ja Lohjan välinen osuus on toteutettu pitkäkestoisena julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarisopimuksena. Rahoitusmallin soveltamisesta saadaan nyt arvokasta kokemusta, jota voidaan hyödyntää jatkossakin. Tarkoituksena on, että tulevina vuosina liikennehankkeille olisi käytettävissä monipuolisemmin budjettirahoitusta täydentäviä rahoitusmalleja.

Tämä hanke on ollut maastollisesti haastava. Tietä suunniteltaessa on pyritty erityisesti ottamaan ympäristöasiat huomioon ja sovittamaan tielinjaus mahdollisimman hyvin maastoon. Suunnittelun kuluessa tunneleiden määrää on lisätty siten, että niitä on nyt Muurlan ja Lohjanharjun välillä peräti 7. Tunnelit parantavat tien sovittamista maisemaan, ehkäisevät melun leviämistä ympäristöön sekä vähentävät tien estevaikutusta eläimistölle. Eläinten liikkumista on helpotettu myös maisemasilloin. Uhanalaiset lajit ovat tuoneet oman haasteensa tien suunnitteluun ja toteutukseen. Pohjavesien suojelusta on huolehdittu suojauksin.

Myös meluntorjuntaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Ennestään hiljaisten seutujen rauhaa ei ole haluttu tarpeettomasti rikkoa, vaikka täydelliseen hiljaisuuteen ei tietenkään voida päästä vilkkaan väylän varrella. Tien varrelle on rakennettu lähes 30 km meluesteitä. Liikenteen siirtyminen uudelle moottoritielle parantaa useiden kylien melutilannetta, sillä aikaisemmin valtatie 1 on halkonut tiheitä kyliä ja Turuntien varressa on myös runsaasti haja-asutusta.

Valtatien 1 turvallisuudessa on ollut puutteita, joita nyt avattu moottoritie korjaa. Tien odotetaan vähentävän selvästi liikenneonnettomuuksia. Myös vanhan tien turvallisuus paranee, kun sen liikennemäärät ja ennen kaikkea raskaan liikenteen määrä, vähenee. Tiehallinnon laskelmien mukaan kymmenessä vuodessa vältytään noin 250 henkilövahinko-onnettomuudelta, joissa kuolisi 50 ihmistä.

Vaikka maailman muuttuu ympärillämme yllättävästi, tarvitsemme liikennepolitiikkaa, joka ulottuu useiden vaalikausien yli. Liikennepolitiikan päätökset vaikuttavat kymmenien vuosien päähän. Tulevaisuutta on pyrittävä hahmottamaan mahdollisimman tarkasti, vaikka esimerkiksi transitoliikenteen ennustaminen on tänä päivänä varsin epävarmaa.

Pidän tärkeänä, että meillä on tasainen ja vahva investointivolyymi. Toisaalta, jos tilanne niin vaatii, meidän pitää olla valmiita harkitsemaan investointitason lisäystä. Nyt näyttäisi siltä, että kustannustaso rakennushankkeissa laskee. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus päätyi aikaistamaan useita liikennehankkeita sekä satsaamaan merkittävästi lisää perusväylänpitoon elvytysperustein. Henkilökohtaisesti katson, että meillä tulee olla harkinnassa myös lisätä elvyttäviä liikennehankkeita.

Vanhasen II hallitus laati Suomen ensimmäisen liikennepoliittisen selonteon. Kaikki päättäjät ovat yksimielisiä siitä, että vaalikauden aikana tehtävät investoinnit on järkevää päättää yhdellä kertaa ja samalla luoda tulevaisuuden näkymää kolmen - neljän vaalikauden päähän.

Selonteon tärkeimpinä tavoitteina on luoda liikennepolitiikkaan ja väyläinvestointeihin pitkäjänteisyyttä. Eniten selonteossa ovat yleisöä kiinnostaneet eri alueille suunnitellut tie- ja ratahankkeet sekä hankkeiden ajoitus. Silti haluaisin nostaa esille pitkän tähtäimen liikennepoliittiset tavoitteet sekä koko liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Perusväylänpidon rahoitus turvaa pitkäjänteisen liikenneväylien kunnon säilyttämisen ja mahdollisuuden pitää rakentamisen volyymi tasaisena.

Investointien lisäksi pitkän aikajänteen suunnittelussa on tarkasteltava koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Mikä on esimerkiksi kunkin kuljetusmuodon rooli tavaraliikenteessä? Suomen kaltaisessa pitkien yhteyksien maassa kaikilla kuljetusmuodoilla on oma paikkansa. Kilpailukyvyn turvaaminen maamme eri osissa edellyttää huolehtimista logistisen järjestelmän tehokkuudesta. Tämä merkitsee hyvin toimivaa rata-, tie- ja lentoasemaverkkoa sekä satamia ja meriväyliä, mutta myös tehokasta, kilpailukykyistä ja osaavaa logistiikkaelinkeinoa. Jatkossa tarvitaan myös yhä enemmän yhdistettyjä kuljetuksia.

Kuljetusmuotojen jakaumaan vaikuttavat myös ulkoa tulevat kehityspaineet, kuten ilmastonmuutos. Ilmastokysymystä ei voida sivuuttaa liikennepolitiikassa. Liikenne- ja viestintäministeriö on osana valtioneuvostoa sitoutunut kansallisiin ja EU:n yhteisiin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteisiin. Marraskuussa 2008 valmistuneessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa liikenteelle asetettiin 15 prosentin päästövähennystavoite. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut tähän liittyvää ilmastopolitiikan toteutusohjelmaa ja se julkistetaan huomenna.

Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitsemme kehittyneemmän ajoneuvoteknologian, telematiikan ja biopolttoaineiden lisäksi tehokkaampaa ja houkuttelevampaa joukkoliikennettä sekä lisää kevyen liikenteen väyliä. Huomiota tullaan lähivuosina kiinnittämään myös tavoitteelliseen maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen.

Vaikka elämme nyt talouden epävarmoissa oloissa, meidän tulee nähdä tämän talouskriisin yli. Meidän tulee rakentaa liikennejärjestelmää sellaiseksi, että se tukee mahdollisimman hyvin laman jälkeisen talouskasvun perustaa. E18-tiellä on nimenomaan tällaista tulevaisuutta vahvistavaa vaikutusta.

Haluan valtioneuvoston ja omasta puolestani kiittää lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette ollut mahdollistamassa tämän väylän rakentamisen. Sitä, että voimme viettää tänään näitä juhlia!