Viestintäministeri Suvi Lindén Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlaseminaarissa

Viestintäministeri Suvi Lindén
De Urbe Uloa – Oulun Yliopiston 50-vuotisjuhlaseminaari
9.9.2008

Hyvät juhlavieraat,

Talouden globalisaatiokehitys sekä yritysten ja yhteiskunnan nopea kansainvälistyminen asettavat korkeakouluille uudenlaisia haasteita. Myös alueiden kilpailukyky riippuu niiden edellytyksistä kilpailla kansainvälisillä ja globaaleilla markkinoilla. Vaikka maailmantalouden kokonaisvolyymi kasvaa, niin hyötyjen jakautuminen ei ole tasaista ja kilpailu markkinoilla kiristyy. Nopea teknologinen kehitys ja laajat markkinat korostavat osaamisen ja innovaatioiden merkitystä kilpailutekijänä. Tämä edellyttää vahvaa panostusta koulutus- ja tutkimustoiminnan laatuun. Yliopistojen merkitys onkin tänään ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi koko Suomen kehitykselle.

Oulun yliopisto viettää 50-vuotisen taipaleensa vuosijuhlaa tilanteessa, jossa koko korkeakoululaitos elää suurten muutosten keskellä. Tarkoitan tällä historialliseksi luonnehdittua yliopistouudistusta ja toisaalta koko korkeakoulukenttää koskevaa rakenteellista kehittämistyötä. Korkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen laatua ja sitä kautta korkeakoulujemme ja koko suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukykyä.

Kyse ei ole siitä, että korkeakoululaitoksemme kokonaistila olisi tällä hetkellä huono. Pikemminkin päinvastoin. Käynnissä olevassa globalisaatio- ja kansainvälistymiskehityksessä korkeakoulujemme toimintaedellytyksiä tulee kuitenkin parantaa, koska ne eivät kaikin osin ole samalla tasolla muiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Kysymys on siis paremminkin hyvin soivan kanteleen uudelleen virittämisestä.

Olen seurannut yliopistouudistuksesta käytyä julkista keskustelua. Yliopistoissa on pitkään ja hartaasti, vuosien ajan odotettu autonomian vahvistumista. Sen tuomat hyödyt ja edut on tiedostettu, mutta odotuksista huolimatta kaikkea, mitä muutosvaiheen toteuttamiseen liittyy ei ole kokonaisuutena pystytty hahmottamaan. Ei myöskään sitä työtä ja vaivaa, jota se merkitsee yliopistoissa, valtion hallinnossa ja monilla muilla tahoilla. Uudistuksen suuruutta ja vaikeutta kuvaa myös se, että hallitus on iltakoulussaan marraskuussa määritellyt uudistuksen peruslinjat, mutta sen yksityiskohtia on jo useampaan otteeseen linjattu myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valmistelutyötä on tehty alusta alkaen avoimuuden ilmapiirissä.

Yliopistolakiluonnoksen mukaisesti yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan niin, että yliopistot voivat 1.8.2009 alkaen siirtyä uuteen oikeushenkilömuotoon joko julkisoikeudellisina laitoksina tai yksityisoikeudellisina säätiöinä. Samalla yliopistoista tulee valtion budjettitalouden ulkopuolisia itsenäisiä toimijoita. Itsenäinen päätösvalta luo edellytyksiä toiminnan kehittämiselle ja uudenlaisille yhteistyörakenteille kansallisesti, mutta erityisesti odotetaan yliopistojen kansainvälistä laajenemista ja vahvistumista. Luonnollista on, että itsenäisyys sekä vastuu omasta toiminnasta ja taloudesta asettaa samalla uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita yliopistojen koko johtamiselle ja hallinnolle.

Yliopistojen perustehtävät säilyvät nykyisenkaltaisina. Yliopistot hoitavat jatkossakin niille annettua julkista tehtävää ja saavat pääosan rahoituksestaan valtiolta. Itse asiassa hallitus on kehyspäätöksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten pohjalta voimakkaasti panostamassa yliopistoihin niiden maksuvalmiuden, käyttöpääoman ja vakavaraisuuden turvaamiseksi.

Toivon, että yliopistoissa osataan arvostaa näitä linjauksia. Yleisesti on tiedossa, että valtion lähivuosien budjettikehykset ovat tiukat ja tarpeita on paljon. Hallituksen piirissä käydään jatkuvaa arvokeskustelua siitä, mihin rajallisia julkisia voimavaroja kohdennetaan. Nyt on yhteisin päätöksin haluttu rakentaa yliopistojen ja sen myötä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta.

Tätä taustaa vasten on helppoa ymmärtää, että ohjatessaan rahoitusta yliopistoihin hallitus haluaa samalla, että yliopistot kantavat omaa yhteiskuntavastuutaan. Tarkoitan tällä sitä, että yliopistojen henkisiä ja taloudellisia voimavaroja hallinnoidaan parhaalla mahdollisella tavalla ja niiden vaatimusten mukaisesti, joita uusi oikeushenkilömuoto asettaa.

Nykypäivän yliopistojen on lisäksi vastattava yhä paremmin kehittyvän tietoyhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Yliopiston tulee kyetä tarjoamaan opiskelijoilleen ajantasainen opiskelun ja tieteen infrastruktuuri sekä mahdollisuudet verkottua ulkomaailman sekä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Myös yliopistoissa on panostettava entistä enemmän opiskelijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen.

Nyt tehtyjen linjausten mukaisesti yliopistojemme toiminnan tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yhä enemmän työelämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisessä. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tutkijoiden tai yliopistojen yksin pitäisi tehdä kaikki tämä, vaan sitä varten tulee kehittää omia käytänteitään ja välittäjäorganisaatioiden toimintaa. Näissä asioissa tutkijat pysyköön lestissään.

Olen seurannut läheltä Oulun yliopiston kehitystä ja toimintaa. Yliopistossa on jo vuosien ajan toiminut neuvottelukunta, jossa on mukana myös yliopiston ulkopuolisia edustajia. Yliopistoyhteisö on yhteistyössä näiden ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa voinut jo monien vuosien ajan rakentaa strategista tulevaisuuttaan myös hieman laajemmasta perspektiivistä. Käsitykseni on, että näiden ulkopuolisten jäsenten mukanaololla on ollut innovatiivinen ja uusia ajatuksia synnyttävä vaikutus yliopiston toiminnan kehittämiseen. Uskon, että yliopiston ulkopuolisten jäsenten mukanaolo tuo tarvittavaa jämäkkyyttä ja entistä strategisempaa otetta myös uusien yliopistojen hallitusten toimintaan.

Oulun yliopisto on Pohjois-Suomen suurin yliopisto. Olen ilolla pannut merkille, että eräässä hiljattain julkaistussa kansainvälisessä yliopistojen rankingissa Oulun yliopisto oli Helsingin yliopiston jälkeen toisena suomalaisista yliopistoista. Tiedämme kaikki tällaisiin vertailuihin liittyvät ongelmat ja tällaisille vertailuille ei saa antaa liian suurta painoa. Ilahduttavaa kuitenkin on, että tällaisilta listoilta löytyy useita suomalaisia yliopistoja ja että Oulun yliopistolla on vahva kansainvälisen toimijan ja osaajan rooli täällä Pohjois-Suomessa.

Olen viestintäministerinä ja oululaisena erityisen ilahtunut siitä, että Oulun yliopisto ja Oulun seutu tunnetaan erityisesti tekniikan alasta. Oulun yliopisto on erittäin vahva toimija informaatioteknologian ja langattoman viestinnän aloilla. Monilla kansainvälisesti tunnetuilla huipputekniikan tuotteilla on vahva oululainen tiedetausta. Oulun yliopisto onkin paitsi vahva kotimainen vaikuttaja, myös kansainvälisesti menestynyt tiedeyhteisö. Lisäksi yliopiston laadukas IT –sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta on houkutellut Oulun seudulle laajaa ja vahvaa yritystoimintaa, jolla on suuri merkitys koko alueen kilpailukyvylle.

Hyvä maine ja näytöt kärkirivin ict –yliopistona luovat pohjaa menestykselle myös tulevaisuudessa, mutta tänä päivänä ei ole varaa jäädä hetkeksikään laakereilleen lepäämään. Kuten alussa totesin talouden globalisaatiokehitys sekä yritysten ja yhteiskunnan nopea kansainvälistyminen asettavat sekä korkeakouluille että niitä ympäröivälle yhteiskunnalle uudenlaisia haasteita. Myös Oulussa ja Oulun seudulla olemme viime vuosina nähneet miten nopeita ovat teknologia-alojen rakennemuutokset. Nopea teknologinen kehitys ja laajat markkinat korostavat entistä enemmän osaamisen ja innovaatioiden merkitystä kilpailutekijänä. Se taas edellyttää vahvaa panostusta koulutus- ja tutkimustoiminnan laatuun ja panosten mahdollisimman oikeaan osunutta suuntaamista.

Olenkin erityisen ilahtunut siitä että Oulussa osataan elää ajan hermolla, ja että Ouluun perustetaan internettiin keskittyvä tutkimuskeskus, Center for Internet Excellence. Yliopiston, yritysten ja julkisen sektorin voimien kokoaminen tällä tavoin yhteen ja yhteisten suuntaviivojen asettaminen vaikuttaa erittäin järkevältä ja kannatettavalta, vaikka laaja-alaisen yhteistyön rakentaminen ja suuntaaminen ei aina helppoa olekaan. Tiedän, että kaikki tutkimuskeskuksen alulle panneet osapuolet ovat tietoisia internetin kehitykseen sisältyvistä lähes loputtomilta tuntuvista mahdollisuuksista, mutta myös erittäin kovasta suuren mittakaavan kilpailusta internetin tutkimuksen saralla. Uskon kuitenkin, että sekä nähtävissä olevat yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet että kansainvälinen kilpailu ovat omiaan lisäämään sitoutumista ja luottamusta osapuolten kesken.

Suomen hallituksen käsitys on, että internetistä on muodostumassa myös Lissabonin strategian neljäs pilari. Se osaltaan kertoo siitä, että Oulussa ollaan oikean asian ympärillä ja oikeaan aikaan liikkeellä. Hyvä niin.

Pohjois-Suomen kehitykselle on ollut merkityksellistä myös se, että Oulun ja Lapin yliopistot ovat onnistuneet tekemään sellaisia strategisia valintoja, että ne voivat tehdä merkittävää yhteistyötä ja toisaalta tarkoituksenmukaisella täydentää toistensa osaamista koko Pohjois-Suomen parhaaksi.

Opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat-muistiossa todetaan, että "Oulun yliopiston kehittämistä kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Oulun yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta".

Oulun yliopiston alueellinen yhteistyö on laajaa ja yliopiston merkitys alueen kehitykselle on ollut korvaamaton. Yliopiston toiminta ulottuu laajasti ottaen Keski-Pohjanmaalta Lappiin ja Kainuuseen. Yliopisto on aktiivinen toimija Kokkolan ja Kajaanin yliopistokeskuksissa ja sen yhteistyö vaikutusalueensa työelämän ja innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden kanssa on saumatonta. Tästä yhtenä viimeaikojen osoituksena on Triple Helix-yhteistyö, joka kokoa alueen voimavaroja ja panostuksia edellä mainittujen tahojen kanssa yhteistyössä määriteltyjen tutkimuksen painoalojen tueksi. Resurssien käytön kannalta merkittävää on myös konsortioyhteistyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa.

Hyvät kuulijat,

Näen, että opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen tavoite asettaa Oulun yliopiston entistä vaativampien ja kansainvälisempien haasteiden eteen. Tulevaisuudessa yliopiston rooli kansainvälisesti merkittävänä tiedeyliopiston korostuu entisestään. Ja näin pitää ollakin. Yliopiston aiempi koulutus- ja tutkimustoiminta osoittaa, että yliopistossa on potentiaalia vastata tähän haasteeseen.

Toivon, että täällä Oulussa koko yliopistoyhteisö sitoutuu laajasti yliopiston strategiseen kehittämiseen niin, että vuonna 2010 meillä on entistä vahvempi ja vaikuttavampi Oulun yliopisto, joka uskoo omaan osaamisensa ja jonka toimintaa yliopistoyhteisön lisäksi yliopiston kaikki keskeiset sidosryhmät ovat vahvasti sitoutuneet.

Näillä ajatuksilla tahdon toivottaa Oulun yliopistolle menestystä vaativassa työssä ja uskon, että käynnissä olevan yliopistouudistuksen vaikutukset antavat vahvoja positiivisia viestejä yliopiston kehittämiselle.