Viestintäministeri Suvi Lindén Pirkanmaan menestyksen strategiat -seminaarissa

Pirkanmaan menestyksen strategiat
29.1.2009
Viestintäministeri Suvi Lindén

Valtiovallan tervehdys

Hyvät naiset ja herrat,

Olen oikein iloinen siitä, että sain kutsun tulla tuomaan valtiovallan tervehdyksen tänne Pirkanmaalle. Viestintäministerinä haluan kertoa teille myös oman sektorini ajankohtaisia kuulumisia. Aloitetaan kuitenkin talousasioilla ja luonnollisesti elvytyshengessä.

Kuten kaikki hyvin tiedämme, viime vuoden loppupuoli ja alkanut vuosi on koko maailman talouskehityksen kannalta erittäin heikko. Suomen kansantuotteen kasvu hidastui nopeasti viime vuoden loppua kohti. Talous on alamäessä myös useissa vientimme kannalta keskeisissä maissa. Tilanne on siis erittäin huolestuttava. Taloustilanteemme seuraa väistämättä tärkeimpien kauppakumppanien käyrää alaspäin, vaikka lähtökohtamme olisivatkin Eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kuitenkin hyvällä pohjalla.

Globaali maailmantalous luo keskinäisriippuvuutta, emmekä voikaan kotimaisin toimin kuroa kansainvälistä suhdannekuoppaa umpeen. Voimme silti oikein mitoitetuin ja ajoitetuin toimin pehmentää vaikutuksia Suomeen ja suomalaiseen yritysmaailmaan. Tähän tarvitaan oikeanlaista elvytystä, rahoituksen turvaamista ja luottamuksen lisäämistä. Elvytystoimilla yksin ei kyetä rakentamaan ulospääsyä taantumasta, mutta niillä voidaan pyrkiä vaimentamaan taantuman vaikutuksia ja luomaan edellytyksiä uudelle kasvulle.

Mikä sitten on vaikuttavaa ja oikeanlaista elvytystä? Ja kuka elvytystalkoisiin voi osallistua?

Meidän kaikkien pitää yhdessä olla talkoovoimin miettimässä toimia ja kantaa kukin oma kortemme kekoon. Yksittäisen kuluttajan rooli on tärkeä, jotta kuluttaminen ei hyydy ja luottamus parempaan tulevaisuuteen säilyy. Kuluttajan ja kansalaisen näkökulmasta taas on tärkeää, että elämän perusedellytykset pysyvät mahdollisimman pitkälle ennallaan. Työpaikka on luonnollisesti tärkein yksittäisen kuluttajan taloudellinen perusedellytys. Tässä tarvitsemme niin valtion kuin yritystenkin samansuuntaisia toimia, jotta työttömyys lisääntyisi mahdollisimman vähän ja mahdolliset työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä.

Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon ostamalla itselleen tai perheelleen palveluita kotiin. Kotitalousvähennyksen reipas laajentaminen mahdollistaa jokaiselle veronmaksajalle jopa 3000 euron vähentämisen muuten maksamistaan veroista. Kahden tulonsaajan perheessä tämä tarkoittaa jopa 6000 euron vähennysoikeutta. Kotitalousvähennystä saa tehdä 60 prosenttia kotona tehdyn työn hinnasta.

Kotiin voi ostaa siivousta tai teettää remonttia. Myös omille vanhemmilleen voi ostaa kotiapua ja tehdä siitä vähennyksen. Hyviä kohteita kotitalousvähennyksen käyttöön ovat myös korjausrakentaminen, energiaremontit tai vaikkapa uuden asetuksen mukaisen haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmän uusiminen.

Erittäin iloinen olen siitä, että aivan uutena kohteena kotitalousvähennykselle ovat nyt myös tietokone- ja digilaitteiden asennus- ja neuvontapalvelut. Uudistuksen myötä vähennykseen oikeuttavaa työtä on jatkossa esimerkiksi digilaitteen, antennin tai tietokoneen ja sen oheislaitteen asentaminen ja korjaaminen. Lisäksi kotitalous-vähennyksestä voi hyötyä tietoliikenneyhteyksien käyttöön ottamisessa ja asentamisessa sekä tietoturvapalveluiden, hankittujen ohjelmien ja hankittujen päivitysten asentamisessa. Kansalaiset voivat tarpeidensa mukaan käyttää vähennystä täysimääräisesti tieto- ja viestintätekniikan palveluihin.

Uudistus tarjoaa lisäksi jo pitkään odotetun, hienon mahdollisuuden uudenlaiselle, tietotekniikkapalveluiden tarjontaan perustuvalle yrittäjyydelle. Aivan samaan tapaan kuin on tapahtunut mm. siivous- ja remonttipalveluiden suhteen.

Yrittäjyyden näkökulmasta olin erityisen ilahtunut lukiessani eilen Aamulehdestä Pirkanmaan yrittäjien ”Ei irtisanota” -talkoista. Toivon, että juuri tämänkaltaista henkeä puhallettaisiin laajemminkin yritysmaailmaan ja yrittäjiin. Taantumatilanteessa on paljolti kyse uskosta parempaan tulevaisuuteen ja luottamuksesta työn säilymiseen. Valtion tulee omilla toimillaan edistää positiivista yrittämistä vaikeinakin aikoina.

Terveiden ja vastuullisten yritysten toimintakunnosta huolehtiminen on parasta mahdollista työtä suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Elvytystoimissa ei pidä katsoa vain nähtävissä olevia heikkoja aikoja, vaan pitää katse myös pidemmällä tulevaisuudessa. Toimenpiteiden pitää olla oikeansuuntaisia tulevaa nousukautta ja silloin tarvittavaa suomalaista kilpailukykyä silmälläpitäen

Elvytystoimista on sovittu myös EU-tasolla. Komissio hyväksyi eilen osana talouden elvytyssuunnitelmaa tukea laajakaistaverkon parantamiseen maaseudulla. Viestintäministerinä olen osallistunut aktiivisesti tähän keskusteluun ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että elvytystoimet koskisivat myös laajakaistarakentamista Euroopan unionissa.

Laajakaistaverkot ovat elvytyskohteena mitä oivallisimpia, koska laajakaistainvestoinneilla on jo rakentamisaikana merkittäviä välittömiä työllistämisvaikutuksia. Samalla laajakaistainvestoinnit luovat uusia, pysyviä edellytyksiä taloudelliselle toiminnalle ja ovat näin ollen merkittävä satsaus tulevaisuuteen. Komissio ehdottaa laajakaistainfrastruktuurin parantamiseen käytettäväksi miljardi euroa. Suomi tukee komission ehdottamaa laajakaistarahoitusta. Uskon, että meillä on Suomessa hyvät valmiudet hyödyntää ehdotettua rahoitusta. Hallitus hyväksyi esityksestäni joulukuussa kansallisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on parantaa laajakaistainfrastruktuurin saatavuutta nimenomaan kaikkein syrjäisimmillä seuduilla, minne teleyritykset eivät pelkästään kaupallisin perustein muuten investoisi. Oma suunnitelmamme on tekemistä vaille valmis ja EU-raha olisi erittäin tervetullut lisä, jolla voitaisiin pienentää kunnille kaavailtua maksuosuutta.

Lähetin jokin aika sitten komissiolle ja muiden EU-maiden ministerikollegoilleni kirjeen jossa viittasin Suomen liikenne- ja viestintäministeriössä tehtyyn arvioon, jonka mukaan miljardin euron panos EU-tasolla loisi varovaisestikin arvioiden välittömästi 15.000 uutta työpaikkaa ja 30.000 – 45.000 pysyvää työpaikkaa.

Hyvät kuulijat,

Lupasin alussa, että puhun myös viestintäsektorin ajankohtaisista asioista. Huolestuttava talouskehitys koskettaa myös viestintäalaa. Kuluttajasektorin käyttämät välttämättömyyspalvelut eivät liene vaaravyöhykkeessä, mutta taantuman pitkittyessä uhkakuva synkkenee - investoinnit saattavat viivästyä, uusia palveluja ei tuoda markkinoille, yrityssektorin ongelmat heijastuvat palveluiden käytössä. Viime viikolla mainostajien liitto piirsi todella synkeän näkymät mainosbudjeteista. Lähes 90 % mainostajista kertoo supistavansa mainontaa. Supistukset koskevat ennen kaikkea valtamedioita siis televisiota ja sanomalehtiä.

Tärkeää on, että myös viestintäpolitiikan keinoin tuetaan suotuisaa talouskehitystä ja lievennetään taantuman haittavaikutuksia. EU:ssa ja Yhdysvalloissa keskeisinä elvytysalueina ovat viestinnän infrastruktuuri ja tutkimus- ja kehitystoiminta. Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama on neuvonantajineen valmistellut ennennäkemättömän suurta elvytyskokonaisuutta. Käytettävissä olevien tietojen mukaan elvytyspaketti tulee sisältämään merkittäviä panostuksia IT-infrastruktuuriin, kuten laajakaistaan. Obaman elvytyspaketin laadinnassa on käytetty hyväksi ITIF-tutkimuslaitoksen (The Information Technology and Innovation Foundation) tutkimusta, jonka mukaan IT-infrahankkeet työllistävät huomattavasti paremmin kuin perinteisesti elvytykseen käytetyt tie- ja ratahankkeet. IT-hankkeilla nähdään olevan huomattavasti suurempi ns. sysäysvaikutus (Network effect) elinkeinotoimintaan.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi parempien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen luo suorien ja epäsuorien työpaikkojen lisäksi aivan toisella tavalla uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia. Myös Euroopan komissio on kaavaillut laajakaistainvestointien tukemista osaksi EU:n valmistelussa olevaa elvytyspakettia.

Itse olenkin jo tehnyt tiettyjä avauksia hallituksen piirissä valmisteltavaan elvytyspakettiin. Myös viime vuonna laadittu laajakaistaohjelma on tältä kannalta oikeansuuntainen. Kansallisella laajakaistapolitiikallahan olemme pyrkineet varmistamaan, että tietoyhteiskunnan palvelut ovat kaikkialla käytettävissä, myös harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla. Valtioneuvosto linjasi viime vuoden lopussa, että vuoteen 2010 mennessä kaikilla kansalaisilla on yhteispalveluna saatavilla 1 megabitin yhteysnopeudet. Samassa yhteydessä vuoden 2015 tavoitteeksi asetettiin peräti 100 megabitin yhteyksien saatavuus.

Kansallisten elvytystoimien nimissä olen käynnistänyt selvityksen siitä, voidaanko nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista nopeuttaa entisestään ja mitä toimia se edellyttää. Kuuden vuoden mittainen verkkojen rakentaminen luo yhteensä noin 3000 henkilötyövuotta. Rakennusvaihetta enemmän työllisyyttä parantaa kuitenkin investoinnin tuoma kasvusysäys. Tehokkaammat tietoliikenneyhteydet lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, mikä puolestaan luo pysyviä työpaikkoja.

Nyt tarvitsemme lisää yhteistä keskustelua siitä, miten voisimme parhaiten edistää viestintäalaa ja tietoyhteiskuntaa. Julkisuudessa on esitetty mm huoli riippumattomien tuotantoyhtiöiden tilanteesta ja samalla kertaluonteista elvytysruiskeesta audiovisuaaliselle alalle. Ehdotus on tutkimisen arvoinen. Toivon myös, että huolimatta synkistä näkymistä isot televisiotoimijat voisivat jatkaa tilauksiaan riippumattomilta tuottajilta ja näin ylläpitää alan työllisyyttä.

Tällä viikolla johdollani kokoontunut tietoyhteiskunnan neuvottelukunta keskusteli myös elvytyksestä tietoyhteiskuntapolitiikan keinoin. Neuvottelukunta piti tärkeänä paitsi laajakaistan rakentamisen nopeuttamista myös sähköisen liiketoiminnan ja erityisesti julkisen hallinnon sähköisten palveluiden kehittämisen vauhdittamista. Olenkin kutsunut toimitusjohtaja Arto Tenhusen Soprano Oyj:stä laatimaan verkkoliiketoiminnan elvytysohjelmaa, jossa yritykset yhdessä sitoutuisivat panostamaan verkkoliiketoiminnan ja sähköisen viestinnän kehittämiseen. Yritykset voisivat hyödyntää jo olemassa olevia sähköisen liiketoiminnan muotoja ja viestinnän välineitä toimintansa tehostamiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen. Yritykset pitää saada nykyistä näkyvämmin nettiin, missä asiakkaat jo ovat.

Lisäksi sähköisen palvelutarjonnan lisääminen julkisella sektorilla lisää viestintä- ja tietotekniikkapalveluiden kysyntää, millä on suora elvyttävä vaikutus. Hallinnon digitalisointi nopeasti ja kattavasti onkin mitä parhain elvytyskeino. Nyt on aika luoda toimivat kansalais- ja yritysportaalit, rakentaa asiakas- ja yritystilit verkkoon sekä käynnistää verkkolaskujen massiivinen markkinointikampanja. Edellisen laman aikana Suomesta tehtiin mobiilipalveluiden edelläkävijä. Nyt voimme tehdä Suomesta verkkohallinnon ja verkkoliiketoiminnan mallimaan maailmassa.

Haluankin muistuttaa, että taantuma voi olla myös mahdollisuus innovatiivisille viestintäalan toimijoille, joten odotan kiinnostuneena uusia avauksia.

Hyvät naiset ja herrat,

Hallituksemme keskustelee huomenna perjantaina vuoden 2009 ensimmäisestä lisätalousarviosta, eli ns. elvytyspaketista. Olen yllä kuvannut yleisellä tasolla niitä asioita, joita osaltani tuon esiin. Huomenna asiasta tiedotetaan kokonaisuutena tarkemmin.

Nyt tarvitaan malttia tehdä oikeita päätöksiä. Puhalletaan siis yhteen hiileen, tehdään jokainen mitä voimme suomalaisen työn puolesta. Huolehditaan myös läheisistämme ja toinen toisistamme. Huolehditaan siitä, että kaverikin pärjää, jos tulee vastoinkäymisiä. Kyllä me tästä selviämme. Oikein yhdessä toimimalla otamme torjuntavoiton maailmantalouden taantumasta ja selviämme siitä Euroopan parhaiden joukossa. Kun uusi kasvu alkaa, olemme parhaassa iskussa.