Viestintäministeri Suvi Lindén ICT ja Ympäristö -seminaarissa

Kohti ekologisesti tehokasta tietoyhteiskuntaa

Ilmastonmuutos: uhka ja mahdollisuus

Tietoisuus ilmastonmuutoksen uhkista ja vaikutuksista lienee lähes poikkeuksetta tavoittanut sekä meidät kansalaiset että myös yritykset ja viranomaiset eri yhteiskunnan sektoreilla. Horisontissa näkyvät haasteet ovat mitä suurimmassa määrin yhteisiä ja luonnollisesti myös vastuu ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutuksiin varautumiseksi, on oltava meidän kaikkien yhteinen. Jotta voisimme todella vastata näihin haasteisiin, tulisi meidän jokaisen pyrkiä mahdollisuuksien ja tarkoituksenmukaisuuden rajoissa järkeistämään oman toimintaympäristömme energiaa ja ympäristöä kuluttavia toimintatapoja.

Nämä haasteet eivät kuitenkaan ole välttämättä ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, jotka ohjaavat jokapäiväistä työtämme. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on erittäin olennaista lisätä energiatehokkuutta kaikissa toiminnoissamme. Tehokkuuspyrkimys on usein perusteltu myös taloudellisen kannattavuuden tavoitteilla. Siksi ilmastonmuutosta ei tarvitse nähdä ainoastaan vaikeana haasteena, vaan se voidaan nähdä myös mahdollisuutena käynnistää monia sellaisia toimia, jotka tähtäävät tehokkuuden lisäämiseen, talouden suotuisaan kehittymiseen ja kilpailukyvyn parantumiseen. Tieto- ja viestintäteknologioita tehokkuuden nimissä entistä paremmin hyödyntävät toimijat ovat vahvoilla, kun talouden kehitys taas aikanaan kääntyy positiivisempaan suuntaan.

ICT-alan oma hiilijalanjälki

Käsityksemme tieto- ja viestintäteknologia –alan ympäristövaikutuksista tarkentuu jatkuvasti ja aiheen saama huomio on kasvanut valtavasti niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin keskusteluissa. Kasvihuonekaasujen osalta on esitetty, että ala aiheuttaa globaalisti noin 2 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä ja tämän osuuden oletetaan jopa kaksinkertaistuvan lähivuosina. Tämän vuoksi on tarkasteltava mahdollisuuksia pienentää alan toimijoiden omaa hiilijalanjälkeä ja toivonkin, että tämä haaste otettaisiin alalla yhteiseksi tehtäväksi. Alan yritysten on voitava luottaa siihen, että omien tekojensa lisäksi myös muut toimijat ovat sitoutuneet vähentämään omaa kuormitustaan. Tarvitaan siis sekä luottamusta että toisaalta myös sellaista yhteismitallisuutta, joka helpottaa kunkin toimijan ympäristökuormituksen arviointia suhteessa muihin. Eri lähteistä voi kuulla hyvinkin vaihtelevia arvioita esimerkiksi siitä, minkä verran hiilidioksidipäästöjä yhden haun tekeminen internetin hakukoneella voi aiheuttaa; minkä verran sähkölaitteiden herätevirta muodostaa laitevalmistajan kokonaishiilijalanjäljestä tai miten paljon vaikkapa etäkokousten järjestäminen vähentää tarvetta tehdä työmatkoja. Vaikutusten arviointia ja mittaamistapoja onkin perusteltua kehittää ja yhtenäistää siten, että eri toimijoiden hiilijalanjälkiä ja toteutettavien tehostamistoimenpiteiden vaikutuksia voitaisiin todella vertailla kokonaisvaikutukset huomioon ottaen.

ICT:n kokonaisvaikutukset yhteiskunnassa

Vaikka Tieto- ja viestintäteknologia –sektorilla on tiedostettu sen omasta toiminnasta syntyvä hiilijalanjälki, on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa tarkastella alan kokonaisvaikutusta yhteiskunnassa ja niillä sektoreilla, jotka tuottavat loput 98 % hiilidioksidipäästöistä. Juuri tieto- ja viestintäteknologioilla on valtava potentiaali muuttaa tapojamme toimia arjessa ja hyödyntää meitä ympäröivää maailmaa entistä kestävämmällä tavalla. Tietotekniikan tehokas käyttäminen eri yhteiskunnan sektoreilla mahdollistaa siirtymisen paljon energiatehokkaampiin toimintatapoihin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Eräiden tutkimusten mukaan tieto- ja viestintäteknologia voi vähentää Euroopan kokonaisenergiankulutusta jopa 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. On arvioitu, ettei Euroopan yhteisöjen neuvoston asettamiin vuoden 2020 päästö- ja energiatehokkuustavoitteisiin voida edes päästä ilman tieto- ja viestintäteknologioiden valjastamista edistämään energiatehokkuutta. EU:n Komissio on tästä johtuen ilmoittanut aikeensa antaa tämän vuoden aikana suosituksen, jonka mukaisilla toimenpiteillä luotsataan eri yhteiskunnan toimijoita tehokkaampaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen. Suositus tulee tarkentumaan ensinnäkin ICT -alan omien päästöjen läpinäkyvään mittaamiseen ja vähentämiseen, toisekseen alan yhteistyön lisäämiseen muiden sektorien kanssa ja kolmanneksi tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palveluiden laajempaan käyttöönottoon jäsenvaltioissa.

Tehokkuutta lisäämällä voidaan saavuttaa suurimmat päästövähennykset energiaintensiivisillä aloilla. Niinpä esimerkiksi rakennusten, energiaverkkojen ja liikenteen energiankulutuksen tehostamismahdollisuuksia tulisi tarkastella yhteistyössä eri alojen kesken. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa kehittyneitä keinoja vähentää esimerkiksi energiaverkkojen luonnollisia häviöitä ja tarjoaa työkaluja, joiden avulla sähkön kysynnän ja tarjonnan huippuja voidaan tasoittaa. Lisäksi saadaan keinoja lisätä älyä erilaisiin energiaverkon osajärjestelmiin energian kulutuksen seurannan helpottamiseksi sekä järjestelmien itseohjautuvuuden ja –korjaavuuden toteuttamiseksi. Jo pelkkä tietoisuuskin hukkaan heitetystä energiasta voi riittää muuttamaan toimintatapoja. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että pelkästään tarjoamalla etäluettavien sähkömittarien avulla kuluttajille käytönaikaista tietoa heidän sähkönkulutuksestaan, voidaan saavuttaa mainittavia energiansäästöjä kotitalouksissa. Tällaisiin ns. älykkäisiin mittareihin perustuvien ratkaisujen käyttöönoton edistämistä on arvioitava saatavien kokemusten valossa. Myös niin sanottujen älykkäiden rakennusten ja älykkään liikenteen energiatehokkaiden ratkaisujen läpimurto edellyttää tiivistä yhteistyötä ICT-alan toimijoiden kanssa.

ICT:n luotsaama rakennemuutos

Toimiala ei tietenkään yksin pysty vastaamaan energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisesta, mutta sillä on korvaamattoman tärkeä rooli sellaisen rakennemuutoksen vauhdittamisessa, joka johtaa energiatehokkuuden lisääntymiseen eri talouden sektoreilla. Kyse on yhtäältä ICT -toimialan ja muiden toimialojen rakennemuutoksesta kohti parempaa tekniikan antaman lisäarvon hyödyntämistä.

Tämän vuoksi, on ensinnäkin opittava tekemään totuttuja asioita entistä tehokkaammin ja vähentää tarpeetonta tehottomuutta prosesseissa. Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa ja verkkoihin liittyneiden päätelaitteiden sekä sensorien moninkertaistuessa voidaan esimerkiksi liikenteen ja logistiikan tehokkuutta nostaa uusille tasoille. Kaksi viikkoa sitten liikenne- ja viestintäministeriö asetti selvitysmiehen arvioimaan älykästä liikennettä ja sitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan lähitulevaisuudessa hyödyntää liikenteen ohjauksessa. Älykkään liikenteen ratkaisuilla on muiden hyötyjen ohella sellaisia sujuvuutta parantavia vaikutuksia, joilla torjutaan ympäristöhaittoja. Tuoreen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman mukaan tietoyhteiskuntapolitiikassa otetaankin painokkaasti huomioon ilmastopolitiikan tavoitteet, ja viestintäteknologian sekä palveluiden sähköistämisen vaikutukset erityisesti liikenteen päästöihin selvitetään vuosien 2009-2011 aikana.

Toisaalta on ennakkoluulottomasti tutkittava kokonaan uusia tapoja tehdä asioita. Sähköinen asiointi mahdollistaa perinteisten asiointitapojen korvaamisen uusilla tehokkaammilla keinoilla. Aina säilyy tarve tietyntyyppisille fyysisen maailman palveluille, mutta monia tuotteita tai palveluita voidaan toteuttaa toisinkin, jos vain uskalletaan irtautua vallitsevista tavoista ja ajatella asian ydintä jostain toisesta näkökulmasta. Esimerkiksi sähköiseen laskutukseen siirtymisellä voidaan säästää perinteisten kirjemuotoisten laskujen paperinkulutukseen, painamiseen ja kuljettamiseen tarvittavaa energiaa ja hoitaa itse laskutus kuitenkin laadukkaasti. Hallitus teki maaliskuun alussa linjauksen sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista. Tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on vuoteen 2013 mennessä mahdollista kaikissa tärkeimmissä palveluissa. Ensimmäisiä askelia on vuonna 2010 käyttöön otettava kansalaisen sähköinen asiointitili, jolle kerätään kansalaista koskevat viranomais- ja muut keskeiset päätökset. Sähköisen laskutuksen käytön laajentamiseksi koko valtionhallinto ottaa kaikki laskut vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä ja tavoitteena on, että valtaosa suomalaisista laskuista siirtyy verkkoon vuonna 2010.

Rakennemuutoksen ohella muuttuvat myös toimintojen kustannusrakenteet, ja se pakottaa meidät vähentämään kuluja siellä, missä turhaa tehottomuutta havaitaan. Energiakustannukset ovat kasvaneet yhä merkittävämmäksi osaksi liiketoiminnan kuluista. Tehokkuuden lisäämisellä voidaankin saavuttaa hyötyä yhtäältä liiketoiminnan kulujen mutta toisaalta myös päästöjen pienentymisen muodossa. Samalla voidaan luoda mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja myös niin sanottujen vihreiden työpaikkojen syntymiselle. Musiikin myynnin siirtyminen levyhyllyistä bittien maailmaan, on hyvä esimerkki siitä, miten aiemmin vakiintunut jakelutapa on melko lyhyessä ajassa muuttunut täydellisesti. Ja mitä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tietotekniikka lähivuosina mahdollistaakaan sellaiselle ihmisten väliselle kanssakäymiselle, joka tänä päivänä edellyttää vielä matkustamista paikasta toiseen?

Arjen tietoyhteiskunnan suotuisa kehitys on täysin välttämätöntä sellaisten puitteiden luomiselle, joissa tieto- ja viestintätekniikka voidaan valjastaa energiatehokkuuden parantamiseen ja siten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Verkkoinfrastruktuurin pitää olla laadukasta ja vastata tietoliikenteen moninkertaisiksi kasvaviin tarpeisiin; tietä tulee tasoittaa sähköisten palvelujen laajemman käyttöönoton edistämiseksi ja luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin on vahvistettava.

Arvoisat kuulijat!

Olen edellä kuvaillut niitä päästöjen vähenemistä mahdollistavia kehityskulkuja, jotka voivat syntyä sopusoinnussa yritysten liiketoimintaedellytysten ja kilpailukyvyn säilymisen kanssa, mikäli tieto- ja viestintätekniikan potentiaali valjastetaan tehokkaaseen käyttöön. Eri toimialojen rajat ylittävän yhteistyön merkitystä ei voitane korostaa liikaa, mikäli ilmastonmuutoksen haasteisiin ja sen luomiin mahdollisuuksiin halutaan vastata. Tavoitteena ei voi olla pelkästään vähentää päästöjä ja energian kulutusta. Tavoitteena on oltava parantaa talouden energiaintensiteettiä, eli toisin sanoen saada vähemmällä energialla aikaan enemmän. Toivon, että tämä seminaari ja täällä kuullut puheenvuorot ovat alkusysäys sellaiselle ennakkoluulottomalle vihreälle yhteistyölle, jonka hyödyistä pääsevät nauttimaan meidän lisäksi myös tulevat sukupolvet.