Viestintäministeri Suvi Lindén Verkkolaskufoorumissa 23.4.2009

Viestintäministeri Suvi Lindén
Verkkolaskufoorumi
23.4.2009

Arjen tietoyhteiskunnan työryhmien toiminnasta ja tietoyhteiskunnan kehityksestä - Vauhtia verkkolaskutukseen

Hyvät kuulijat,

Verkkolasku on kuluttajille ja pk-yrityksille vielä suhteellisen etäinen käytäntö, eivätkä tarjotut palvelut toimi läheskään täydellisesti. Tällaisen johtopäätöksen voisin tehdä lukiessani lähetettyjä kansalaispalautteita aiheeseen liittyen. Kansalaiset ja pk-yritykset ovat esittäneet huolenaan mm seuraavia asioita:
- pk-yrityksille aiheutuu suuria kustannuksia ohjelmistohankinnoista verkkolaskuun siirtymisessä
- laskut ovat hajallaan verkossa ja palvelujen käyttäminen on hankalaa

Palautteissa korostuvat usein yksittäiset ongelmat. Voin kuitenkin todeta, että kehitystä verkkolaskutuksen palveluissa ja niiden yhteentoimivuudessa on tapahtunut. Käyttäjän kannalta oleellinen kehitys on myös se, että yhä useampi laskuttaja tarjoaa verkkolaskua ja kattavasti eri kanavien kautta. Osoituksena kehityksestä on kasvu välitettyjen laskujen määrissä ja verkkolaskutuksen sopimuksissa.

Verkkolaskun käyttöä edistää oleellisesti mahdollisuus valita kaikille laskuille se ympäristö, jossa muutenkin asioidaan. Samoin valmius laskujen kustannusjärkevään toimitukseen ja prosessointiin erityisesti pk-yritysten osalta korostaa tarvetta parantaa välitysliikenteen sujuvuutta. Palveluntarjoajien olisi siten tarpeellista aidosti nähdä käyttäjät yli omien lyhytnäköisten intressien. Kun kokonaisuus toimii, siitä hyötyy kukin yksittäinen toimija kasvavien kokonaisvolyymien ja asiakaspalvelusta heijastuvien etujen kautta. Huolestuttavaa nimittäin on, että kuulen maailmalta innovatiivisista liiketoimintamalleista sähköisessä viestinvälityksessä ja taloudenhoidossa, jotka voivat osoittautua todelliseksi uhaksi, jos ne käyttäjien näkökulmasta ovat helppokäyttöisempiä ja kustannustehokkaampia kuin suomalaiset ratkaisut.

Tietäen, että verkkolaskun käyttöönoton edistäminen vaatii toimia ja mahdollisten esteiden tunnistamista, asetin viime keväänä Sähköisen laskutuksen-työryhmän ratkomaan alan kehittämistarpeita.

Palvelujen yhteentoimivuuden edistäminen ja tasapuolisen kilpailuasetelman turvaaminen verkkolaskuoperaattorien ja pankkien kesken nousi keskeiseksi teemaksi työryhmän ehdotuksissa. Kilpailu on palvelujen laadun ja käyttäjien valintamahdollisuuksien kannalta oleellista, joten rajoitteisiin on puututtava. Eri viestinvälitysverkkojen yhteentoimivuutta parannetaan vain alan toimijoiden yhteistyöllä ja pelisäännöistä sopimisella. Verkkolaskufoorumin vastuulle on suunnattu tunnistettuja kehittämistarpeita tällä alueella.

Korostan, että ensimmäisen käyttökokemuksen merkitys on hyvin suuri, ja tässä kohtaa käyttäjä ei saisi pettyä. Palveluntarjoajia kannustetaan siten kehittämään palvelujaan mahdollisimman helppokäyttöisiksi, huomioiden aina myös kuluttajasuoja. Lisäksi odotan, että palveluita tarjoavat pankit ja operaattorit opastavat asiakkaita verkkolaskun käyttöönotossa.

Me suomalaiset voimme olla tässäkin kehityksessä maailman nopeimpia. Kun lähes 70 % suomalaisista käyttää verkkopankkia, niin voisi olettaa, että heillä ei ainakaan ole taitoon perustuvia ongelmia verkkolaskun käyttöönotossa. Muissa maissa verkkopankin käyttöaste on aivan muuta tasoa. Todella pitäisi paneutua miksi nämä käyttäjät eivät kuitenkaan aktiivisemmin ota käyttöön verkkolaskua. Ilman tutkimustakin voisin arvioida, että he eivät välttämättä koe jouhevasti voivansa ottaa käyttöön verkkolaskua. Tätä mahdollisuutta ei aktiivisesti tarjota tai sitten laskun lähettäjillä ei sitä ole käytössä.

Kuten työryhmä on painottanut, verkkolaskun käyttöönottoa on kannustettava kohdentamalla siitä saatavia tehokkuushyötyjä myös asiakkaalle. Tämä tarkoittaa, että verkkolaskun tulee olla käyttäjälle paperilaskua halvempi. Kuluttajaoikeudellista linjaa korostaen tultiin siihen päätelmään, että paperilaskun lisähinnoittelu ei ole tapa ratkaista asiaa.

Verkkolaskutusta samaan aikaan sekä harjoittavalle että vastaanottavalle - useimmiten pk-yritykselle – siirtymisestä aiheutuvien kustannusten tulisi olla myös mahdollisimman pienet. Pienyritystoiminnan osalta verkkolaskutukseen pitäisi päästä ilman erillisiä investointikustannuksia. Yrityksen näkökulmasta verkkolaskutus tulisi nähdä kuitenkin osana talousprosessien uudistamista, johon panostettujen investointien takaisinmaksuaika voidaan laskea.

Vaikuttaa siltä, että viime vuodet ovat olleet palveluntarjoajien ja laskuttajien kannalta vielä etsikkoaikaa palvelujen kehittämisessä. Toimijat ovat investoineet palvelujen toimivuuteen ja panostavat myös käyttöliittymäratkaisuihin. Lisäarvoa kasvattaa erityisesti se, että verkkolaskutuksen piiriin saadaan suuria laskuttajia, kuten esimerkiksi kunnat. Laskuttajia tuleekin haastaa ottamaan verkkolasku palveluvalikoimaansa. E-lasku.info-sivuston ”Hoputa”-palvelu onkin mainio esimerkki tällaisesta toiminnasta.

Nyt on tullut kriittinen aika kertoa kansalaisille, pk-yrityksille ja kunnille palvelujen hyödyistä ja vaihtoehdoista. Siten palveluja ja käyttäjien tietoisuutta parantamalla, voidaan vuosi 2009 nähdä verkkolaskun voimakkaan kasvun vuotena.

Hyvät kuulijat,

Tietoyhteiskuntapalveluiden edellytysten luominen etenee nyt hyvässä myötätuulessa usealla tasolla. Tunnistamis-työryhmän valmistelema hallituksen esitys laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta on juuri annettu. Lain tarkoituksena on luoda pelisäännöt luotettaville tunnistautumisen välineille ja siten antaa ohjausta siitä, minkälaisten ratkaisujen varaan palvelun tarjoajien kannattaa jatkossa palvelunsa rakentaa.

Olemme maaliskuun alussa linjanneet hallituksen piirissä sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista.

Verkkolaskutuksen osalta tavoitteeksi asetettiin, että valtionhallinto ottaa kaikki laskut vastaan sähköisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. Siirtymistä verkkolaskuun kuluttajien, pk-yritysten ja kuntien piirissä edistetään. Tavoitteena on, että valtaosa suomalaisista laskuista siirtyy verkkoon 2010. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joten joustavasta siirtymästä on huolehdittava. Haastavilla tavoitteilla halutaan kuitenkin saada aikaan voimakkaasti etenevä liike. Kun yritykset ja valtionhallinto yhä enemmän jo vaativat asiakkailtaan verkkolaskua, voidaan siirtyminen nähdä jo väistämättä etenevänä toimintatapana. Ja kun lisäksi hyödyt kasvavat oleellisesti niin käyttäjien kuin laskuttajienkin kriittisestä massasta, yhtenäisellä ja ripeällä siirtymällä uuteen toimintatapaan voitaisiin säästää kustannuksia ja nousta modernien tietoyhteiskuntien suunnannäyttäjäksi.

Hallituksen linjauksessa on päätavoitteeksi asetettu, että vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa kaikki keskeiset julkiset palvelut. Kansalaisten sähköisessä asioinnissa otetaan käyttöön mm. asiointitili vuonna 2010. Lähtökohtana on, että sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii nyt voimakasta johtamista, ripeää toimeenpanokykyä ja ennakkoluulotonta muutosvalmiutta. Julkisen palvelutuotannon tietojärjestelmien rajapintojen, prosessien ja valmiuksien samanaikainen kehittäminen rakentavat palveluketjujen tehokkuuden kasvun. Kehittymistä tulee vauhdittaa siten, että julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja ja innovaatioita. Toiseksi, taloudellisessa taantumassa vapaana olevaa huippuosaamista voitaisiin osallistaa ”yhteiskunta 2.0”- kehitystyöhön. Avoimille rajapinnoille ja sosiaalisen median hyödyntämiselle tulisi hallinnon luoda tilaa mm. avaamalla julkisesti tuotettua dataa sisältöinä verkossa. Tämä mahdollistaisi innovatiivista toimintaa, joka synnyttäisi aivan uudenlaisia kansalaislähtöisiä palveluja, liiketoimintamalleja ja hallintoa palvelevaa vuorovaikutusta. (huom: USA tekee tätä: data.gov-nettisivu, jossa valtion ja hallinnon aineistot julkaistaan. Hyödynnetään YouTubea (Obaman puheet) ja Facebook (parkkimaksujen maksaminen, ajokortin uusiminen suunnitteilla)

Kansalaisten ja yritysten tietoisuuden kehittäminen sähköisistä palveluista on myös tärkeää. Yhtenä edistämistoimena on nähtävä digitaalisten palvelujen ja kehitystyön tekeminen näkyväksi kansalaisille ja yrityksille. Kansallisen tietoyhteiskuntabrändin rakentaminen tähtää juuri tähän. Nykyisellään useat sähköiset palvelut ovat hajallaan ja vaikeasti löydettävissä, jos kansalainen tai yritys ei nimenomaisesti tiedä mistä tai keneltä palvelua hakea. Yhtenäinen digitaalisten palvelujen brändi mahdollistaa tehokkaamman tiedottamisen ja markkinoinnin.

Digitalisoitumisen edetessä tulee samanaikaisesti varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on kyky toimia maailmassa, joka toimii yhä enemmän bitteinä. Euroopan tasolla verkkoliikenne on kasvanut lähes 60% joka vuosi! (lähde: Redingin Future Internet puhe, 2/2009 ja Ficix ry tiedote). Samalla ennustetaan, että jo ensi vuonna ihmiset kuluttavat enemmän aikaa Internetissä (14 t/vko) kuin TV:n katseluun (11 t/vko) (lähde: Microsoft). Suomalaiset ovat innokkaita internetpalvelujen käyttäjiä – yli 50% 16-74 vuotiaista kansalaisistamme käyttää verkkopalveluja melko säännöllisesti. Ihmiset ovat siten varsin tottuneita toimittamaan arkipäivän askareitaan verkon välityksellä mm. pankin, postin, verottajan, koulun tai kunnan kanssa tai erilaisissa yhteisö- ja uutispalveluissa, lippuluukuilla ja verkkokaupoissa.

Kääntäen tarkastellen, kuitenkin lähes puolet kansalaisista on vielä näiden arkipäiväisten internetpalvelujen käytön ulkopuolella. Tehtävää on niin helppokäyttöisten palvelujen kehittämisen kuin kansalaisten valmiuksien parantamisen saralla.

Pidän erityisen tärkeänä toimia kansalaisten ja pk-yritysten osaamisen kehittämiseksi tasa-arvoisen ja esteettömän tietoyhteiskunnan nimissä. Tietoyhteiskuntavalmiuksien ja osaamisen kehittämisen parantamiseen on kiinnitettävä siten jatkuvaa huomiota. Tietoteknistä osaamista on kehitettävä kaikilla toimialoilla. Myös koulujen on tuettava jo perusopetuksessa ICT-osaamista ja siten tulevaisuudessa pärjäävien aikuisten kansalaistaitoja. Pilottihanke tietoteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi on käynnissä.

Vaikka nuorille verkkomaailma on luonteva osa elämää ja samalla voimakas kehitys lisää verkkopalvelujen saavutettavuutta, on ikääntyvä väestö suurimmassa vaarassa jäädä syrjään tietoyhteiskunnan palveluista ja verkon tuomista hyödyistä. Verkkolasku on toimintatapana hyvä esimerkki tästä, joten erityisesti seniorien tuettuun asiointiin tulisi kehittää palveluratkaisuja. Haemme parhaillaan yhteistyömallia, jolla seniorien it-osaamiseen tähtäävää, vertaisoppimiseen perustuvaa, erinomaista paikallistoimintaa voisi kehittää myös valtakunnan tasolla.

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan työssä tulee jatkossa esille myös ilmastopolitiikan tavoitteet - ja ns. green-it. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman mukaisesti viestintäteknologian sekä palveluiden sähköistämisen vaikutukset erityisesti liikenteen päästöihin selvitetään vuosien 2009-2011 aikana. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamat tuotteet ja palvelut auttavat parantamaan energiatehokkuutta, joten on myös hiilijalanjälkemme pienentämisen kannalta kriittistä, että tietoyhteiskuntakehitys jatkuu myönteisenä elinkeinotoiminnassa, hallinnossa ja kansalaisten arjessa. Verkkolasku toimii ympäristöystävällisenä ratkaisuna hyvänä keulakuvana tässä, jonka ympäristövaikutuksista on parhaimmillaan vain karkeita arvioita tänä päivänä.

Hyvät kuulijat,

Olemme saavuttaneet merkittäviä tietoyhteiskunnan edistysaskelia mm. sähköisen tunnistamisen ja tietoturvan alueilla. Kotitalousvähennyksen laajentaminen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden asennukseen, ylläpitoon ja opastukseen nähdään jo nyt vaikuttaneen palvelujen käyttöön. Yleispalveluvelvoitteen ja laajakaistastrategian keinoin sekä sovituilla elvytystoimilla tulevat laajakaistayhteydet kaikkien saataville.

Katsoen tulevaan, haasteena on edelleen hallinnon palvelujen ripeä digitalisointi asetettujen tavoitteiden mukaisesti, samoin kuin kansalaisten ja pk-yritysten ohjaaminen tietoyhteiskunnan palvelujen käyttäjiksi ja kehittäjiksi. Yleisemmin, kaikessa tietoyhteiskunnan kehittämistyössä on tärkeää kiinnittää yhä enemmän huomioita teknologioiden, päätelaitteiden ja palveluiden esteettömyyteen, helppokäyttöisyyteen ja yhteentoimivuuteen. Nämä ovat perusedellytyksiä palveluiden omaksumiselle ja pysyvien käyttötottumusten syntymiselle.

Verkkolaskufoorumille on asetettu tärkeä rooli verkkolaskutuksen edistämistyössä. Toivon työssänne parhainta yhteistyöhenkeä, jolla voimme nostaa suomalaisen verkkolaskutuksen ja sähköisen asioinnin malliksi muille!