Viestintäministeri Suvi Lindén älykkään liikenteen kansallisen strategian avausseminaarissa

Älykkään liikenteen kansallisen strategian avausseminaari 5.5.2009
Älyliikenne vie liikenteen tietoyhteiskuntaan

Viestintäministeri Suvi Lindén

Hyvät älyliikenteen asiantuntijat,

Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuuksia kehittää liikkumista niin maalla, merellä kuin ilmassa. Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa liikenneverkkojen ja -palvelujen kehittämisessä tuleekin voimakkaasti edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä ja käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa.

Kuten tietoyhteiskunnan palveluissa yleisemminkin, älykkään liikenteen palveluissa avainasemassa on tieto: tiedon luotettavuus, pääsy tiedon lähteelle tai tiedon reaaliaikainen välitys. Tietoyhteiskunnan palveluiden rooli on edistää turvallista, sujuvaa ja ympäristöystävällisempää arkipäivää kansalaisille. Liikenteen älykkäät ratkaisut voivat vahvasti viedä tätä kehitystä eteenpäin. Loistavana esimerkkinä pidän jo nyt palveluja, jotka auttavat käyttäjiä reittien ja liikennevälineiden valinnassa tai välittävät ajantasaista ja jopa ennakoivaa tietoa liikenteestä. Tänä vuonna Viestintäfoorumissa palkittiin YTV:n reittiopaspalvelut viestintäalan asiakaspalvelupalkinnolla.

Tieto- ja viestintäteknologioiden mahdollisuudet antavat myös potentiaalia muuttaa tapojamme toimia maailmassa entistä kestävämmällä tavalla. Tuoreen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman mukaan tietoyhteiskuntapolitiikassa otetaan painokkaasti huomioon ilmastopolitiikan tavoitteet. Viestintäteknologian sekä palveluiden sähköistämisen vaikutukset erityisesti liikenteen päästöihin selvitetään vuosien 2009-2011 aikana.

Vaikka digitaalisten palvelujen ympäristövaikutukset ovat vielä arvailujen varassa, voidaan olettaa, että ICT:tä tehokkaasti hyödyntämällä vähennetään liikkumisen tarvetta ja liikennemääriä. Tästä voidaan esimerkkeinä mainita vaikkapa verkkolaskutuksen, sähköisen asioinnin, etäneuvottelujen ja nettikaupan liikennettä vähentävä vaikutus.

Älykkään liikenteen kansallisen strategian laadinta luo erinomaisen lähtökohdan löytää uusia liikennettä palvelevia ratkaisuja ICT:n tehokkaalla hyödyntämisellä. Älykkään liikenteen kehittymisen osalta on selvityksissä korostettu tarvetta kansallisiin ratkaisuihin esimerkiksi sähköisen maksamisen ja tunnistamisen, paikkatiedon tai julkisten tietovarantojen käytön alueilla. Tietoyhteiskunnan horisontaalisia ratkaisuja voidaan aktiivisesti soveltaa liikennepalveluissa ja toisaalta huomioida liikenteen tarpeet tietoyhteiskuntatyössä. Hyödyt ovat molemminpuolisia.
Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan puitteissa työstetty hallituksen esitys sähköisestä tunnistamisesta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Tämä lakiuudistus luo pohjaa luotettavien sähköisten palveluiden kehittymiselle. Laissa määritellään pelisäännöt sille, millaisilla välineillä tunnistautuminen on luotettavaa ja minkälaisten ratkaisujen varaan palvelun tarjoajien kannattaa jatkossa palvelunsa rakentaa. Uudistus edistää tunnistamispalveluiden markkinoita sekä luo perustan mobiilitunnistamisen käyttöönotolle. Voimme jo kuluvan vuoden aikana nähdä ensimmäiset, uuteen lainsäädäntöön perustuvat mobiilitunnistamisen ratkaisut kansalaisten käytössä.

Myös mobiilimaksaminen on käyttäjäystävällisten, ”seuraavan sukupolven”- palvelujen kannalta varmastikin olennainen kehitysalue. Palvelujen maksamisen vaikeus ei saisi ainakaan haitata kehitystä. Mobiilit palveluratkaisut ovat liikkuvassa elämänmuodossamme tulleet yhä tärkeämmiksi, joten sovelluskehitykselle on luotava parhaat mahdolliset edellytykset.

Mobiiliviestintä sellaisenaan vaatii jo paikannusta, mutta paikkatiedon tunnistettava käsittely muuhun kuin viestinvälitykseen edellyttää aina paikannettavan suostumusta. Liikenteen sovelluksissa paikkatiedon käsittelyn tarkoitus ei ole toki aina henkilön tunnistaminen, mutta henkilökohtaisen navigoinnin palveluissa yksityisyyden suojaaminen ja henkilötietolain noudattaminen nousevat yhä oleellisemmaksi haasteeksi.

Julkisin varoin tuotettavat tietovarannot tulee hinnoitella kohtuullisesti. Tämä tarjoaisi palveluntuottajille mahdollisuuden kehittää uusia palveluja liiketoiminnallisista lähtökohdista katsoen. Kehityksestä hyötyvät käyttäjät ja yhteiskunta, jos liikennepalvelujen tasoa tai joukkoliikenteen houkuttelevuutta voidaan merkittävästi nostaa esimerkiksi laajakaistaa ja mobiiliutta hyödyntävillä informaatiopalveluilla.

Vain hyvin toimivat ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat palvelujen tarjoamisen. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen vuoteen 2015 mennessä tarjoaa meille kilpailuedun, joka on hyödynnettävissä vain, jos tiedämme mitä kasvavilla yhteysnopeuksilla haluamme saada aikaan.

Olemme hallituksessa linjanneet sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavat toimet. Päätavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa kaikki keskeiset julkiset palvelut. Hallitus on myös sitoutunut kansalaisten sähköisen asiointitilin toteutumiseen ensi vuoden loppuun mennessä.

Tulevaisuuden toimintamalleja rakennetaan pitkälti internetin ympärille ja avoimille rajapinnoille. Julkisessa palvelutuotannossa tietojärjestelmien rajapintojen, prosessien, vuorovaikutuksen ja osaamisen samanaikainen kehittäminen rakentaisi käyttäjälähtöisiä palveluketjuja. Avoimien rajapintojen vahvistaminen tietoyhteiskunnan palveluja tukevissa järjestelmissä parantaisi myös yhteentoimivuutta.
Avoimilla rajapinnoilla ja sosiaalisen median hyödyntämisellä voidaan luoda palvelukehitykselle aivan uudenlaista tilaa. Toivoisin lisää toimintaa, jossa esimerkiksi inhimillisen paikkatiedon jalostamisen ja yhteisöllisten kanavien avulla syntyy kansalaislähtöisiä verkkopalveluja. Liikenteen osalta esimerkkinä voi mainita kehitteillä olevan HILA-palvelun, jossa on luotu Helsingin kaupungin ja pyöräilijöiden käyttöön hajautettu keskustelu- ja palautekanava hyödyntäen sosiaalista mediaa. Kansalaiset toimivat siis pitkälti verkossa, eivät vain käyttäjinä tai kuluttajina, vaan aktiivisesti myös vuorovaikuttajina. Tämä tulisi nähdä kannustavana mahdollisuutena kehittää palveluja myös liikenteen alueella.

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys etenee voimalla ja saa yllättäviäkin sovellusmuotoja. Uskon, että Suomella on mahdollisuuksia ottaa kansainvälinen kärkiasema myös monissa tieto- ja viestintätekniikan liikennesovelluksissa. Älykkään liikenteen painoarvoa kuvaa muutama viikko sitten EU:n komission julkistama ICT strategia. Tieto- ja viestintätekniikkaa soveltavista strategisista aloista on nostettu esille erityisesti terveys, energia ja liikenne. EU:n tieto- ja viestintäalan t&k rahoitusta nostetaan 1,7 miljardiin euroon vuoteen 2013 mennessä. Kiinnostusta EU:n tasolla on esitetty Suomen tapaan toimia ”tietotriangelissa”, jolla tarkoitetaan yritysten, korkeakoulujen ja hallinnon yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Suomen asema on siten vähintäänkin otollinen, mutta t&k-toiminnan tuloksellisuuden nosto vaatii entistä systemaattisempaa ja myös kokeilevaa toimintaa. Teknologian ja palvelujen yhdistämistä voidaan parhaiten kehittää testiympäristöissä yhdessä käyttäjien kanssa. Arjen tietoyhteiskunnan toimintasuunnitelmaan sisältyvät ICT-SHOK (Stategisen HuippuOsaamisen Keskittymä) ja Tiehallinnon vetämä Älykkään liikenteen ohjelma ÄLLI ovat esimerkkejä tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joilla voidaan luoda ICT:tä hyödyntäviä tulevaisuuden ratkaisuja liikenteen tarpeisiin.

”Tiedon valtatienä” toimivan verkkoinfrastruktuurin pitää olla laadukasta ja vastata tietoliikenteen moninkertaisiksi kasvaviin tarpeisiin. Palvelujen kehittymisen edellytyksinä mm. sähköinen tunnistaminen ja maksaminen, paikkatiedon hallinta sekä julkisiin tietovarantoihin pääsy ja hinnoittelu tulivat jo todettua kriittisiksi toiminta-alueiksi. Samoin luottamusta ja esteettömyyttä tietoyhteiskunnan palveluihin on vahvistettava. Siten vain yhteistyötä voimistamalla voimme tasoittaa tietä sähköisen asioinnin laajemmalle käyttöönotolle ja vauhdittaa digitaalisten palvelujen kehittymistä älykkään tietoyhteiskunnan moottorina. Toivon näistä lähtökohdista syntyvän tänään vilkasta keskustelua.