Viestintäministeri Suvi Lindén Pohjolanrinteen koulun vihkiäisissä 6.5.2009

Pohjolanrinteen koulun perusparannuksen vihkiäiset
Viestintäministeri Suvi Lindén
6.5.2009 klo. 13.00

Arvoisa Pohjolanrinteen koulun väki; hyvät opettajat ja oppilaat sekä opetustoimen edustajat,

Minulla on suuri ilo olla täällä tänään paikalla ja vihkiä tämä monellakin tapaa uudistunut koulu käyttöönne. Pohjolanrinteen koulu on yksi liikenne- ja viestintäministeriön ”Tieto- ja viestintäteknologia koulun arjessa” hankkeeseen valituista kärkikouluista. Hankkeessa mukana olo kertoo halusta luoda uutta ja kehittyä sekä halusta tarjota oppilaille uusinta osaamista. Toivon, että vastikään valmistunut koulun perusparannus innoittaa teitä kehittämään koulunne toimintaa yhtä ennakkoluulottomasti myös jatkossa.

Keskityn puheessani pitkälti juuri tähän ajankohtaiseen teemaan eli tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Haluan tuoda lisäksi niitä esiin niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita tietoyhteiskunnan kehittyminen koulumaailmalle luo.

Tietoyhteiskunnassa teknologinen kehitys kiihtyy, virtuaaliset toimintatavat yleistyvät ja digitaalisen maailman elämyksellisyys lisääntyy. Jo nyt ihmiset hoitavat useat arjen askareensa sähköisesti.

Matkailu- ja viihdepalvelut tilataan verkosta ja yhä useampi ostaa esimerkiksi musiikin ja kirjat verkon välityksellä. Julkinen sektori siirtää kiihtyvällä tahdilla palveluitaan internetiin ja vain harva vaivautuu enää pankin luukulle raha-asioitaan hoitamaan. Nuorten ensitreffit sovitaan virtuaalimaailman raiteille ja tekstareilla eletään koko tunne-elämän kirjoa.

Tietokoneiden ja internetin käytön hallinta sekä mediataidot ovat merkittäviä perustaitoja nyky-yhteiskunnassa. Niitä tarvitaan lähes kaikilla ammattialoilla ja lähes kaikissa tehtävissä ja toimissa. Niistä on tullut kansalaistaitoja, joiden opettamisessa perusopetuksen merkitys on korvaamaton.

Tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisyn vuoksi on tärkeää, että kaikilla suomen koululaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet tietoyhteiskuntataitojen kehittämiseen. Lisäksi kansallinen kilpailukykymme perustuu pitkälti korkeaan osaamiseen. Tämä korostaa entisestään koulujen roolia tietoyhteiskuntataitoisten, osaavien kansalaisten valmentajana.

Harppaus jälkiteollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan on ollut nopea ja vauhdissa on ollut pysymistä. Monet toimintatavat ovat muuttuneet perusteellisesti ja muutoksen nopeus on haastanut sekä ihmiset että organisaatiot. Eikä kehitykselle näy loppua. Tietoyhteiskunnassa on varmuudella pysyvää vain jatkuva muutos.

Muutoksen tuulet puhaltavat rivakasti nyt myös koulumaailmaan. Nykyisin opiskelussa tärkeitä taitoja ovat tiedonhallinta ja viestintätaidot, kyky tehdä yhdessä sekä taito arvioida informaatiota ja sen luotettavuutta kriittisesti.

Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi taidoksi muotoutuu taito hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä sähköisen median mahdollisuuksia monipuolisesti. Tärkeäksi taidoksi nousee myös taito yhdistellä ja soveltaa opittua tietoa erilaisissa tilanteissa.

Tulevaisuuden koululaisten tulee tottua jo pienestä lähtien projektimuotoiseen työtapaan ja tiimityöskentelyyn. Tähän tieto- ja viestintäteknologia luo hienoja mahdollisuuksia. Myös opettajan rooli voi muuttua siten, että opettaja toimii yhä enemmän valmentajan ja innostajan ominaisuudessa.

Tämän päivän lapset ja nuoret ovat niin sanottuja diginatiiveja. Heille mediakulttuuri ja teknologian hyödyntäminen on arkipäiväistä ja luonnollista. Puuhailu internetissä ei heille ole elämän korvike, vaan sen luonnollinen jatke.

Maailmanlaajuinen tietoverkko on luonut nopeammat yhteydet kommunikointiin ja tuonut ihmiset lähemmäksi toisiaan. Yhdellä painalluksella internetin käyttäjät ympäri maailman voivat tehdä tuttavuutta keskenään.

Nuorten sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuukin nykyään yhä enenevässä määrin verkossa, eikä ole tiettyyn paikkaan tai aikaan rajoitettua. Lapset ja nuoret eivät enää ole passiivisia media kuluttajia; he haluavat osallistua, kokeilla ja olla aktiivisessa kanssakäymisessä muiden kanssa.

Teknologioiden ja sähköisten sisältöjen monipuolinen käyttö koulussa mahdollistaa entistä paremmin lasten ja nuorten osallistumisen sekä oppimisen elämyksellisyyden. Lisäksi ne ovat myös mahdollistamassa oppilaan aitoa muutosta lukijasta aktiiviseksi toimijaksi ja tuottajaksi.

Mielestäni tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tulisi nivoa entistä tiiviimmin tähän informaaliin opiskeluun sekä lasten ja nuorten arkipäiväiseen teknologioiden sekä sähköisten sisältöjen ja palveluiden käyttöön. Nuoret ja lapset voisivat kokea opiskelun yhä mielekkäämmäksi kun opiskeluympäristö tulee lähemmäksi nuorten arkea. On hienoa, että täällä Pohjolanrinteen koulussa tämä on huomioitu.

Pääosin tietoyhteiskunnan nopea kehitys on tervetullutta ja positiivista. Kehitys tuo mukanaan kuitenkin myös uusia haasteita.

Lapset ja nuoret ovat osoittautuneet erittäin taitaviksi uuden teknologian käyttäjiksi. Internetin ja nopeiden yhteyksien avulla koko maailma erilaisine kulttuureineen, tapoineen, sisältöineen ja arvoineen on jokaisen ulottuvissa. Tämä voi johtaa siihen, että lapset kokeiluhalunsa ja aktiivisuutensa takia joutuvat mediaympäristöissä tilanteisiin, joihin eivät ole valmistautuneet, ja jotka voivat jopa tuntua uhkaavilta.

On tärkeää, että kouluissa kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia, opetellaan havaintojen ja valintojen tekemistä, arvioidaan sisältöjen eri merkityksiä ja opetellaan kriittistä suhtautumista luettuun, kuultuun ja nähtyyn.

Kouluissa on tärkeää opettaa miten verkossa liikutaan, millaisissa paikoissa vieraillaan ja mitä siellä itsestään kannattaa kertoa. Siten lisääntyy myös ymmärrys itsensä ja tietojensa suojaamisen merkityksestä. Medialukutaito kehittyy samoin kuin peruslukutaitokin: tutkimalla materiaaleja ja mediatekstejä, analysoimalla ja itse tekemällä. Myös vanhempien tulee kantaa vastuunsa ja opastaa lapsiaan harkittuun viestintävälineiden käyttöön.

Hyvät kuulijat,

Suomessa on tehty jo kauan arvokasta työtä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi. Tämän työn tuloksena monissa kouluissa teknologian tukemasta opetuksesta on jo tullut arkipäivää. Tästä Pohjolanrinteen koulu on hieno esimerkki. Suurimmassa osassa hyödyntämisessä ollaan kuitenkin vasta alkutaipaleella. Tämän vuoksi Pohjolanrinteen kaltaisten koulujen esimerkki ja kokemukset ovat koko suomalaiselle koulumaailmalle tärkeitä.

Liikenne- ja viestintäministeriön vetämän ja opetushallituksen ja opetusministeriön kanssa yhteistyössä toteutettavan ”Tieto- ja viestintäteknologian koulun arjessa” -hankkeen tavoitteena on, että kärkikoulujen hyvistä käytänteistä löydetään koko Suomeen levitettävissä olevia toimivia toimintamalleja ja ratkaisuja. Työssä tullaan hyödyntämään vahvasti myös yritys- ja tutkimusmaailman osaamista.

Hankkeen visio on, että Suomi saavuttaa kansainvälisen kärjen tieto – ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa ja opiskelussa. Hankkeen tavoitteena on, että vuoteen 2011 mennessä Suomen kouluilla on konkreettinen ja kustannustehokas toimintamalli ja periaatteet, joiden avulla tieto- ja viestintätekniikan käyttö voidaan vakiinnuttaa osaksi koulujen arkea.

Tässä työssä on tärkeää pitää mielessä, että teknologia on väline, ei itseisarvo. Teknologian tulee tukea koulun perimmäisiä tavoitteita, ihmisenä kasvamista ja oppimista. Tämän vuoksi teknologian pedagogisesti mielekkääseen hyödyntämiseen tulee vielä panostaa kaikissa Suomen kouluissa. Opettajakoulutukseen sekä täydennyskoulutukseen on maassamme tältä osin panostettava jatkossa yhä enemmän.

Koulumaailman innovaatioiden jalkauttaminen ja teknologisen ympäristön luominen ja ylläpito vaativat kunnilta ja kouluilta osaamista ja investointeja. On hienoa huomata, että Riihimäellä asian tärkeys ja merkitys on ymmärretty ja tulevaisuuteen on osattu panostaa. Riihimäen toteuttama mittavat kouluinvestointiohjelma voikin toimia hyvänä esimerkkinä muulle Suomelle.

Pidän myös erittäin hyvänä sitä Riihimäellä käyttöön otettua mallia, jossa koulutoimeen on laitteiden hankintoihin, täydennyskoulutuksen koordinointiin, suunnitteluun ja toteutukseen palkattu oma pedagogisen käytön tuen suunnittelija. Tällä tavoin kaikki alueen koulut, opettaja ja oppilaat pääset hyötymään mahdollisimman tehokkaasi teknologian hyödyntämisestä. Täällä Riihimäellä on myös tehty tärkeitä linjauksia koulun ja kodin sekä sidosryhmäyhteistyön edistämisestä teknologian keinoin.

Hyvät kuulijat,

Haluankin lopuksi kiittää teitä riihimäkeläisiä, että olette lähteneet mukaan Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa – hankkeeseen. Uskon, että voin esittää nämä kiitokset myös hankkeen puheenjohtajan, opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen puolesta. Hän on entisenä Pohjolanrinteen koulun oppilaana hyvä esimerkkinä siitä, kuinka pitkälle Pohjolanrinteen koulun laadukkaan opetuksen pohjalta voi ponnistaa.

Teillä hyvät kuulijat on tärkeä mahdollisuus kulkea alan eturintamassa ja näyttää tietä tulevaisuuden koululle. Panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuustyötä. Riihimäen alueen kouluissa huominen on läsnä jo tänään.

Kiitos!