Viestintäministeri Suvi Lindén, Kuntamarkkinat 9.9.2009

Viestintäministeri Suvi Lindén
Kuntamarkkinat 9.9.2009

Hyvät kuulijat,

Kansallinen tietoyhteiskuntakehityksemme on ollut tasaisen varmaa ja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä on muotoutunut keskeinen osa suomalaisten ihmisten ja organisaatioiden arkipäivää. Suomi on edelleen kansainvälisesti verrattuna monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttävä maa, vaikkakin sijoitukset ovat erilaisissa vertailuissa joillakin osa-alueilla pudonneet.

83 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä säännöllisesti, ja jopa 78 prosenttia käyttää sitä viikoittain. Suomi sijoittuu edelleen useilla tietoyhteiskuntakehitystä tarkastelevilla mittareilla arvioituna Euroopan edistyksellisimpiin tietoyhteiskuntiin, mutta pohjoismaisessa vertailuissa porskuttelemme valitettavan usein naapuriemme vanavedessä.

Suomalaiset kansalaiset ja yritykset ovat osaavia ja aktiivisia tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjiä. Erityisesti sähköisten pankkipalveluiden käytössä suomalaiset ovat edelläkävijöitä. Suomesta löytyy myös Euroopan maista eniten hyvät internetin käyttötaidot omaavia ihmisiä. Suomalaisten luottamus sähköisiä palveluita ja asiointia kohtaa on niin ikään korkealla tasolla.

Lähes kaikilla virastoilla ja kunnilla on tarjolla sähköisiä palveluita ja verkkoasioinnin suosio on kasvanut tasaisesti. Internetin välityksellä saatava palvelu on paikoin noussut puhelinasioinnin ja virastokäyntien ohi suosituimmaksi kanavaksi julkisen hallinnon palveluissa.

Kansallisella laajakaistapolitiikalla olemme kyenneet tarjoamaan kaikille suomalaisille pääsyn sähköisiin palveluihin. Tähän pyrimme myös jatkossa ja vastaisuudessa haasteenamme on lisätä yhteisnopeuksia ja saattaa myös nopeat yhteydet kaikkien suomalaisten ulottuville.

Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta kaikilla tietoyhteiskuntakehityksen osa-alueilla ei ole mennyt aivan yhtä hyvin. Suomen sijoitukset erityisesti sähköisen asioinnin vertailuissa ovat heikentyneet. Suomella ei ole varaa ylpeilyyn myöskään yrityksille suunnattujen asiointipalvelujen määrässä. Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämisessä erityisesti pk- yrityksissä on myös edelleen toivomisen varaa.

***
Johdollani harjoitettavan kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tehtävänä on vauhdittaa Suomalaista tietoyhteiskuntakehitystä ja löytää ratkaisuja havaittuihin ongelmakohtiin. Keskeisin tavoite on toimeenpanna edellisen hallituskauden lopussa luotu kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Tähänastinen työ on keskittynyt siten konkreettisten edistysaskeleiden aikaansaamiseen. Käyn lyhyesti läpi toimintaohjelmamme hankkeita ja toimenpiteitä. Osa näistä on jo viety päätökseen ja osassa odotamme tuloksia lähitulevaisuudessa.

Koska seuraavat esitykset käsittelevät kansallista laajakaistapolitiikkaa sekä tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankettamme, en tuo niitä esityksessäni erityisesti esiin. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä vielä todeta, että olen varsin ylpeä siitä kunnianhimoisuudesta, jolla näiden hankkeiden tavoitteita on asetettu. Näiden hankkeiden toteuttaminen on luonnollisestikin tärkeä osa tietoyhteiskuntatyötämme.
Tietoyhteiskunnan palvelujen kehittämistyö etenee hyvässä myötähengessä usealla tasolla. Esimerkiksi sähköisen tunnistamisen laki tuli syyskuun alussa voimaan. Lain luomat pelisäännöt luotettaville tunnistautumisen välineille antaa ohjausta siitä, minkälaisten ratkaisujen varaan palvelun tarjoajien kannattaa jatkossa palvelunsa rakentaa. Palveluiden käyttö tulee entisestään helpottumaan, kun tunnistautumisen voi lähitulevaisuudessa tehdä kännykällä.
Onnistumisena voidaan myös mainita kotitalousvähennyksen laajeneminen vihdoin tieto- ja viestintäteknisten laitteiden asennukseen, ylläpitoon ja opastukseen, joka nähdään jo nyt vaikuttaneen palvelujen tarjontaan ja käyttöön.

Olemme tehneet hallituskaudella työtä myös sen eteen että kuluttajan asema tietoyhteiskunnassa tulisi paremmin huomioiduksi, ja että palvelut ovat esteettömästi kaikkien käytettävissä.
Tasa-arvoisen ja reilun tietoyhteiskunnan toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että kukaan ei tipahda kehityksen kyydistä.

Tietoyhteiskunnassa tarvitaan osaamista. Riittävien taitojen ja valmiuksien antaminen tietoyhteiskunnassa toimimiseen on suuri haaste, sillä käyttötottumukset muuttuvat usein hitaasti ja uuden tekniikan käytön oppiminen voi olla vaikeaa. Työelämä edellyttää niin ikään riittäviä tietoyhteiskuntataitoja. Tästä syystä valmiuksien ja osaamisen kehittämisen parantamiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota kaikilla toimialoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Koulujen rooli on tässä työssä tietysti merkittävä.

Ikääntyvä väestö on suurimmassa vaarassa jäädä syrjään tietoyhteiskunnan palveluista ja niiden mukanaan tuomista hyödyistä. Vain 37 % eläkeläisistä käyttää internetiä säännöllisesti. Olemmekin käynnistäneet useita toimia ikääntyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien väestöryhmien osaamisen kehittämiseen. Yksi näistä on niin kutsuttu ”nettitalkkari”- hanke, jonka tavoitteena on synnyttää uusia toimintamalleja ikäihmisten palveluiden kehittymiseksi.

Pidän erittäin tärkeänä, että sähköisten potilaskertomusten, sähköisen reseptin ja sähköisen potilastietoarkiston kehittäminen ja käyttöönotto viedään tehokkaasti loppuun. Tavoitteena on, että ne ovat käytössä vuoteen 2011 mennessä. Toimenpiteiden tuloksena voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua sekä mahdollistaa kustannustehokkaammat toimintamallit terveydenhuollossa.

Tarvitsemme myös tehokasta viestintää ja markkinointia, jotta tieto palveluista ja niiden arkea helpottavista hyödyistä saadaan kaikkien tietoon. Olemme pyrkineet lisäämään tietoyhteiskuntatyön näkyvyyttä muun muassa luomalla tietoyhteiskunnan palveluille oman Suomi.fi- tietoyhteiskuntabrändin. Brändi tarjoaa myös kontaktipinnan sähköisiä palveluja ja asiointia koskevan kansalaispalautteen keräämiseksi. Brändin ja suomi.fi tunnuksen käyttöönotto on vasta alkanut, mutta toivon käytön yleistyvän nopeasti.

Jotta kansalaiset haluaisivat käyttää sähköisiä palveluita, tulee niihin voida myös luottaa. Palvelut on rakennettava teknisesti toimiviksi ja turvallisiksi. Luottamuksen ylläpitämiseksi jo vakiintunutta ja korkeatasoista tietoturvatyötä jatketaan tällä hallituskaudella. Valtioneuvosto onkin hyväksynyt päivitetyn kansallisen tietoturvastrategian, joka luo hyvän pohjan myös tulevina vuosian tehtävällä tietoturvatyölle.

Sähköisten palvelujen kehittäminen ja niiden yhteentoimivuuden varmistaminen on tällä hallituskaudella yksi tärkeimmistä tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista. Työssä on keskeistä, että nyt valtio ja kunnat nähdään yhtenä kokonaisuutena ja sähköisen asioinnin kehittäminen on osa julkisen hallinnon ja sen palvelutuotannon kehittämistä.

Julkisen sektorin on viimeistään nyt välttämätöntä hyödyntää yhä laajemmin ja tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ja ennen kaikkea sen mahdollistama toimintatapojen muutos synnyttää toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta, jota Suomella ei ole ikääntyvänä ja taantuman taivuttamana kansakuntana varaa jättää hyödyntämällä. Julkishallinnon on lisäksi kyettävä omalla toiminnallaan tukemaan yrityssektorin kilpailukykyä. Kilpailussa menestyminen edellyttää kaikkialla palveluiden digitalisoimista sekä sähköisiä, entistä tehokkaampia toimintatapoja.

Hallitus linjasi maaliskuussa sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista. Päätavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa kaikki keskeiset julkiset palvelut. Lisäksi tavoitteena on laskujen siirtyminen valtaosin verkkoon vuonna 2010. Valtion osalta verkkolaskutukseen siirrytään jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Hallitus on myös päättänyt it-toiminnan konserniohjauksen sekä kunta-valtio tietojärjestelmäyhteistyön tiivistämisestä. Tämän lisäksi julkishallinnon sähköisten palveluiden, saatavuutta ja helppokäyttöisyyttä lisätään. Verkon hyödyntämiseen demokratian ja osallisuuden lisäämiseksi panostetaan myös voimakkaasti.

Nämä tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Tarkoitus on saada aikaan voimakkaasti etenevä liike, sillä yhtenäinen palvelujen sähköistyminen edistää käytön yleistymistä ja tuo siten mittavia säästöjä.
Kehitystä vauhdittaa se, että julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia innovaatioita. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintamalleja yksityisen ja julkisen sektorin välillä järjestelmä- ja palvelukehityksessä on haettava ennakkoluulottomasti. Teknologian hyödyntäminen on myös nähtävä mahdollisuutena uusien palveluinnovaatioiden synnylle.

*****
Paljon on työtä tietoyhteiskunnan kehittämiseksi jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Selvää on, että tietoyhteiskunta kehityksen rooli ja merkitys on Suomelle nyt ja jatkossa elintärkeä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön otolla ja sen mahdollistavilla toimintatapojen muutoksella tulee olemaan yhä suurempi rooli talouden elpymisellä ja kehityksen kääntämisellä uuteen nousuun.

Tietoyhteiskuntapolitiikan tulisi jatkossa kyetä myös vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan ja globalisaation asettamiin haasteisiin. Teknologia voi tuoda merkittävää helpotusta lukuisiin ongelmiin kuten ilmasto- ja ympäristökysymyksiin ja väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin.

Sosiaalisen median kehittymisellä voi olla – ja jo on - merkittäviä vaikutuksia kansalaisten arkeen, yritysten liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan. Internetistä on tullut erityisesti nuorille arkisten kommunikaation ja yhteisöllisen toiminnan väline. Käyttäjät osallistuvat myös yhä enemmän tiedon ja palveluiden tuottamiseen. Haasteenamme on paremmin hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Myös viranomaisten on löydettävä tiensä sinne missä ihmiset ovat ja tarjottava palveluita loppukäyttäjää parhaiten palvelevalla tavalla.

Meidän on myös kyettävä ratkaisemaan, kuinka voisimme lisätä kansakuntamme luovuutta ja innovatiivisuutta. Esimerkiksi julkisen tiedon avoimuudella ja hyödynnettävyyden parantamisella on mahdollisuuksia aikaansaada innovaatioita, jotka voisivat toimia kilpailutekijänä myös kansainvälisillä markkinoilla. Puhumattakaan niistä tiedon hyötykäytön ja avoimuuden mahdollistamista palveluinnovaatioista, jotka voisivat helpottaa arkeamme ja tehdä siitä viihtyisämpää.

Hyvät kuulijat,

Jotta Suomi säilyy tietoyhteiskuntakehityksen etujoukoissa, tarvitsemme kipeästi kuntia ja niiden intoa uudistua. Tarvitsemme, eikä vähiten tämän taloudellisen taantuman vuoksi, voimakasta muutosjohtamista, aikaisemman kyseenalaistamista, vanhasta luopumista ja uuden luomista.

Tässä työssä kuntien rooli on aivan keskeinen. Suuri osa tietoyhteiskunnan kehittämistyöstä tapahtuu kunnissa. Siellä kansalaiset elävät arkeaan ja on tärkeää, että kunnat pystyvät vastaaman tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä syntyneisiin haasteisiin ja ennen kaikkea kansalaisten tarpeisiin. Kuntatasolla tehtyjen päätösten merkitys ja vaikuttavuus on suuri.

Onnistuaksemme tavoitteessamme tarvitsemme laaja-alaista ja läheistä valtion ja kunnan toimijoiden yhteistyötä sekä avointa toimintakulttuuria. Hallituksen linjaukset sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskunnan vauhdittamiseksi tarvittavista toimista ajavat osittain tätä asiaa. Kehityksen edellytyksenä on kuitenkin yhteinen näkemys, tahto ja into, josta syntyy aito tekemisen meininki.