Viestintäministeri Lindén FiComin 10-vuotisjuhlassa 23.11.2009

FiCom 10 vuotta
Helsinki 23.11.2009
Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa juhlayleisö!

Viestintäalan vuosikymmen vastaa jonkin muun toimialan vuosisataa. Kymmenessä vuodessa moni keksintö ehtii tulla ja useimmat jo mennäkin. Myös viestintäelinkeinon rakenteet, ansaintamallit ja viestintäpolitiikka muuttuvat perusteellisesti.

Viestinnässä muutos on yleensä kasvua. Euroopan komission mukaan tieto- ja viestintätekniikka selittää nyt yli puolet teollisuusmaiden tuottavuuden kasvusta. Myös teollisuusmaiden kesken erot taloudessa riippuvat suureksi osaksi tieto- ja viestintätekniikan investoinneista, tutkimuksista ja käytöstä sekä tietoyhteiskuntatoimialojen kilpailukyvystä.

Tieto- ja viestintäpalveluita on verrattu polttomoottoriin. Ensimmäiset autot rakennettiin runsaat 100 vuotta sitten. Auto ei kuitenkaan heti tuonut talouteen tehoa, vaan yhteiskunnan rakenteiden piti kypsyä puoli vuosisataa ennen kuin valtaosa liikkumisesta ja kuljetuksista saattoi siirtyä kumipyörille. Tieto- ja viestintätekniikan historiassa on menossa samanlainen potentiaalin ulosmittaamisen vaihe.

Hyvät tietotekniikan ja viestinnän palvelut vaativat hyviä viestintäyhteyksiä. Viestintäpolitiikka on yhteiskunnan keino vaikuttaa niiden laatuun ja hintaan. Tieto- ja viestintätekniikan potentiaali saadaan irti vain jos viestintäpolitiikka elää ajassa. Sen vuoksi viestintäpolitiikan periaatteita on uudistettu merkittävästi kuluvalla hallituskaudella. Hallituskauden käännyttyä nyt jo loppupuolelle työn tulokset alkavat näkyä.

Merkittävin periaatteellinen muutos on ollut sen tosiasian myöntäminen, että korkealaatuiset viestintäpalvelut eivät tule kaikkien suomalaisten saataville kaupallisin ehdoin. Olemme nähneet, että teletoiminta on kannattavaa liiketoimintaa, mutta teleyritykset haluavat, että niiden jokainen asiakas on erikseen kannattava asiakas.

Viestintäpolitiikka on etsinyt tähän tilanteeseen uusia ratkaisuja, koska korkealaatuisista viestintäpalveluista on tullut tietoyhteiskunnassa välttämättömyyshyödykkeitä. Viestintäpalveluiden saatavuus voi olla teleyritysten näkökulmasta kaupallinen asia, mutta yhteiskunnan kannalta kysymys on tasa-arvosta. Taloudellisesta asiasta tulee politiikkaa. Hallituksen uuden laajakaistapolitiikan tarkoituksena on varmistaa, että viestinnän peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Samalla tarkoitus on luoda edellytyksiä edistyneemmille viestintäpalveluille taajamien ulkopuolellakin.

Vuoden vanhaa periaatepäätöstä on toimeenpantu ripeästi. Yhden megabitin yleispalvelun vaatimat normimuutokset on tehty ja toimeenpanon aikataulua on pystytty kiristämään puolella vuodella. Yhdestä megabitistä tulee totta jokaiselle suomalaiselle jo ensi kesään mennessä. Täällä Helsingin ydinkeskustassa tuo yksi megabitti kuulostaa kovin vähältä. Hallituksen linjaus on kuitenkin huomattavan rohkea ja kansainvälinen huomio on ollut sen mukaista. Media on kertonut Suomen ratkaisusta näyttävästi pallomme kaikilla mantereilla – monessa ilmansuunnassa on jopa epäilty, ettei tuollaista tavoitetta oikeasti voi ainakaan tuossa ajassa toteuttaa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että olemme oikealla asialla.

Haja-asutusalueiden laajakaista kaikille -hankkeen toimeenpanoon on käyty vauhdilla. Hallituksen esitys laajakaistatukilaiksi on eduskunnan käsiteltävänä, ensimmäiset pilottiprojektit on valittu ja tukea notifioidaan parhaillaan Euroopan komissiossa. Ministeriölle ja Viestintävirastolle julkisen tuen jakaminen on uusi haaste ja hanke vie varsinkin alkuvaiheessa suuren osan viestintähallinnon resursseista.

Valtion taloudenkin kannalta laajakaistahanke on mittava. Hallitus on varannut laajakaistahankkeeseen yhteensä 66 miljoonaa euroa valtion rahaa. Lisäksi hankkeeseen käytetään 25 miljoonaa euroa Euroopan unionin maaseututukea. Saman mittaluokan uusia tukimuotoja ei heti tule mieleen, mikä kertoo päättäjän asialle antamasta painosta.

Hanketta suunniteltaessa maaseudun laajakaistakustannukset arvioitiin silloin toteutuneiden hankkeiden perusteella. Kustannusten pitämiseksi kurissa on tärkeää, että yritykset osallistuvat innokkaasti tarjouskilpailuihin. Hallitus linjasi jo vuosi sitten, että hankkeen lisärahoitus katetaan televerolla, jos siihen osoitetut julkiset rahat eivät riitä. Toivon tosiaankin, että tätä vaihtoehtoa ei tarvitsisi ottaa käyttöön ja olen vakuuttunut että moni tähän toiveeseen yhtyy. Päivänselvää kuitenkin on se, että laajakaista kaikille -ohjelman tavoitteista ei tingitä.

Julkisen tuen tielle nyt lähdettyämmekin on hyvä muistaa, että markkinataloudessa yritykset tarjoavat viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita ensisijaisesti markkinalähtöisesti ja keskenään kilpaillen. Odotuksemme on yhä, että kaupallisin perustein rakennetut 100 megabitin laajakaistaverkot tavoittavat 95 prosenttia suomalaisista vuoteen 2015 mennessä. Investointien paras veturi on tunnetusti juuri teleyritysten keskinäinen kilpailu. Telemarkkinoilla kilpailu onkin ollut hyvää. Suomessa ei koskaan ole ollut vain yhtä valtiollista teleyritystä. Parissa vuosikymmenessä kolmen täyden palvelun matkaviestinyrityksen markkinamme on luontevasti syntynyt historiallisen markkinarakenteen pohjalta.

Toinen hallituskauden selkeä linja on ollut edistää kilpailua myös niissä viestintämarkkinoiden osissa, joissa sitä ei tähän mennessä vielä ole ollut. Viime kesänä myönnettiin televisioverkkotoimilupa ensimmäisen kerran uudelle toimijalle. Muutkin television toimiluparatkaisut on aikataulutettu siten, että lähes kaikki maanpäällisen verkon toimiluvat päättyvät vuonna 2016. Tuo television kohtalonvuosi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden arvioida television tulevaisuutta kokonaisuutena, muun muassa uusien jakelutekniikoiden, lähetysstandardien, kilpailun, toimilupien myöntämismenettelyn ja taajuuksien tehokkaan käytön näkökulmasta.

Hyvä juhlaväki,

Taajuushallinnon maltillinen uudistaminen tehokkaammaksi ja joustavammaksi on hallituskauden kolmas uusien linjauksien alue. Taajuuksien yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut, kun tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävien laitteiden ja sovellutusten käyttö lisääntyy. Arvokkaita taajuuksia on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Voi perustellusti sanoa, että taloudellisen ja teknisen kehityksen seurauksena olemme asteittain siirtyneet taajuushallinnosta taajuuspolitiikkaan. Tehokkuutta ja joustoa on edistetty lisäämällä markkinaehtoisuutta taajuuksien käytössä.

Tässä mielessä suuri linjanmuutos oli vuosi sitten tehty hallituksen päätös järjestää huutokauppakokeilu. Viime viikolla käynnistynyt huutokauppa on päättynyt tänään. Viisi päivää kestäneessä huutokaupassa käytiin 27 kierrosta. Loppusummaksi tuli 3 797 800 euroa. Huutokaupassa taajuuksia voittivat DNA, TeliaSonera sekä Elisa. Lisäksi uutena verkkotoimijana mobiilimatkaviestinnän markkinoillemme on tulossa Pirkanmaan Verkko Oy, joka voitti kilpailun aikajakoisen tekniikan taajuusalueesta.

Kokemuksia huutokaupasta aiotaan arvioida perusteellisesti. Nyt toimeenpantu huutokauppa perustui erillislakiin ja mahdolliset uudet huutokaupat ovat siten lainsäätäjän uuden päätöksen takana. Selvitys huutokaupan vaikutuksista jätetäänkin eduskunnalle jo syksyllä 2010. Siihen mennessä pystytään tarkastelemaan esimerkiksi sitä, miten huutokaupan voittajat hyödyntävät taajuuksiaan. Alustava näkemykseni on, että huutokauppa sujui suunnitelmien mukaisesti ja että maltilliset hinnat ja yksi uusi alalle tulija rohkaisevat arvioimaan huutokauppamenettelyä myönteisessä valossa myös jatkossa.

Hallitus on tehnyt muitakin suuria taajuuspoliittisia ratkaisuja, jotka ovat jääneet huutokaupan varjoon. Uusi joustavuus 900 ja 1800 megahertsin taajuusalueilla on edistänyt langatonta laajakaistaa ja analogiselta televisiolta vapautuneen 800 megahertsin taajuuskaistan osoittaminen mobiilipalveluille tuo uusia mahdollisuuksia liiketoiminnallekin. Taajuusalueen käyttöönotto vaatii kuitenkin vielä paljon ponnisteluja ja muun muassa rajat kansainvälisessä taajuuskoordinaatiossa.

Arvoisa juhlaväki!

Viestintäpolitiikassa tapahtuu niin kuin muuallakin viestinnän toimialalla. Julkinen ja yksityinen sektori ovat tehneet tässä maassa tietoyhteiskuntatyötä yhdessä ja vahvasti tahtoen. Tuota tekemistä riittää tulevillekin vuosille.

Aloitin puheeni tieto- ja viestintätekniikan vielä käyttämättömillä mahdollisuuksilla. Seuraavalla vuosikymmenellä meillä on edessämme suuren luokan yhteiskunnallisia ja poliittisia haasteita ikääntymisestä ja julkisen talouden velkaantumisesta alkaen globalisaatioon ja ilmastonmuutokseen asti. Olen varma, että tärkeä osavastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on tieto- ja viestintätekniikan nykyistä tehokkaampi hyväksikäyttö. Jatkossakin tarvitsemme innovatiivisia yrityksiä, jotka investoivat markkinoillemme ja tarjoavat yhteiskunnalle vastauksia sen kipeisiin ongelmiin. Samoin tarvitsemme viestintäpolitiikkaa, joka osaltaan luo suotuisat edellytykset sille, että Suomessa saadaan nauttia hyvistä ja edullisista viestintäpalveluista.

Ficom on jo kokonaisen vuosikymmenen ajan aktiivisesti edustanut innovatiivista toimialaansa. Se on osallistunut tietoyhteiskunnan kehittämiseen monella alalla, ei ainoastaan vaikuttamalla yrityksille suopeaan regulaatioon, vaan yhä laajemmissakin yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Ficom on tarjonnut muulle yhteiskunnalle läpinäkyvän ikkunan toimialan yritysten todellisuuteen ja se on omalla työllään merkittävästi edistänyt yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta tietoyhteiskunnan kehitystyössä.

Ficom on toistuvasti kannustanut päättäjiä ja muita kumppaneitaan rohkeuteen, ripeyteen ja irti ennakkoluuloista. Se on ensin herätellyt ja sitten pitänyt yllä yhteiskunnan valppautta uusien mahdollisuuksien edessä. Usein Ficomin maltillinen ja päättäväinen kehittäjän henki on innostanut päättäjät ryhtymään sanoista tekoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää FiComia hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä kuluneen vuosikymmenen aikana. Valtioneuvoston ja omasta puolestani toivotan 10- vuotiaalle päivänsankarille, FiComille onnea ja menestystä.