Viestintäministeri Lindénin puhe Älyliikenteen II strategiaseminaarissa 25.11.2009

Liikenneäly vauhdittaa tietoyhteiskunnan kehitystä

Strategiatyön aloitusseminaarissa aloitin puheeni viittaamalla siihen, kuinka älykkään liikenteen ratkaisuissa – aivan kuten tietoyhteiskunnan palveluissa yleisemminkin - avainasemassa on tieto: tiedon luotettavuus, jakaminen tai reaaliaikainen välitys sekä tiedon innovatiivinen käyttö palveluissa. Olen todella tyytyväinen, että näkökulma tiedon liikkuvuuteen ja hyödyntämiseen on vahvasti esillä strategiassa.

Toinen erityisesti mainittava asia on strategian rakentuminen avoimessa yhteistyössä. Tietoyhteiskuntakehityksen keskeinen menestyksen avain on avoimet toimintatavat. Strategian valmistelu on hyvä esimerkki uudesta hallinnosta, jossa avoimen osallistamisen kautta saadaan laajasti esille eri näkökulmia, ja siten voidaan priorisoida tärkeimpiä eteenpäin vietäviä asioita.

Kansainvälistäkin kehitystä seuraten on tullut yhä ilmeisemmäksi, että mobiili-internet on palvelujen tulevaisuus. Mobiililaitteiden käyttäjiä on maailmassa jo yli 4 miljardia. Palvelujen on siten toimittava mobiiliuden mahdollistavalla teknologialla ja ratkaisuilla. Liikkumista mahdollistavat ja tukevat palvelut sopivat mitä parhaiten tähän maailmankuvaan.

Haluan erityisesti korostaa julkisten tietojen hyödyntämisen tärkeyttä. Erityisesti palvelusektorilla näkyvät ne hyödyt, joita tehostuneesta datavarantojen käytöstä tieto- ja viestintäratkaisujen avulla saadaan. Tämä parantaa niin kansalaisten kuin yritystenkin arjen sujuvuutta sekä myös logistista kilpailukykyä. Strategiassa esitetyn ”Julkisen tiedon käyttö”- kärkihankkeen toteuttaminen on siten hyvä askel avoimen tietoyhteiskuntakehityksen kannalta.

Suomen vahvuutena on ehdottomasti se, että meillä on laajat julkiset tietorekisterit, tilastoja ja osaamista. Tämä etu tulisi nyt hyödyntää nopeasti ja innovatiivisia toimintamalleja kokeillen. Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailussa hyödynnettiin avoimia julkisia datavirtoja uusiin palveluideoihin ja valmiisiin toteutuksiin. Kilpailu tuotti mielenkiintoisia tuloksia myös liikenteen sovelluksiin ja osoitti sen, että palveluja syntyy, kun raaka-aineena toimivaa dataa on tarjolla.

Avoimen datan hyödyt ovat jo näkyvissä potentiaalina tuottaa parempia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Silti on yhä haasteena näyttää ne taloudelliset edut, mitä julkisen datan kaupallisesta hyödyntämisestä saadaan. Huomioon tulisikin ottaa kokonaistaloudelliset edut uudenlaisten palveluiden markkinoita synnyttäessä sen sijaan, että keskitytään kustannusten kattamiseen lyhyellä aikavälillä. Viestinnän elinkeinopoliittisen työryhmän raportin ehdotuksissa kannustetaan kokeiluihin, joiden avulla tietojen vapaaseen saatavuuteen liittyviä taloudellisia hyötyjä selvitetään.

EU on nostanut julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytön edistämisessä esille henkilökohtaisten navigointilaitteiden merkityksen. Esimerkkinä mainitaan Nokian hankinta johtavasta digitaalisten karttojen valmistajasta, joka kertoo osaltaan älyliikenteen mahdollisuuksista. Navigointiin voidaan lisätä arvoa liittämällä päälle uutta tietoa, esimerkiksi liikenne-, sää- tai kaupunkitietoa.

Myös sovellusten arvoketjut ovat rakentumassa avoimille toimintamalleille. Siinä tärkeää roolia näyttelevät yksittäiset kehittäjät, yritykset ja yhteisöt sekä erilaisille sovelluksille alustana toimivat Nokian ja Applen kaltaisten toimijoiden ”sovellusverkkokaupat”. Avoimet ohjelmistorajapinnat ja avoin data sovellusten raaka-aineena ovat tässäkin suhteessa merkittävässä roolissa käyttökelpoisten ja houkuttelevien palvelujen syntymiseksi.

Edellä sanottuun liittyen, arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta tuki eilisessä kokouksessaan ajatustani perustaa työryhmä edistämään julkisen sektorin tuottaman tiedon avointa käyttöä. Työryhmään kootaan lähiviikkoina ja siihen kytketään keskeiset julkisen informaation saatavuuteen vaikuttavat tahot, joita ovat eri ministeriöt, Maanmittauslaitos, julkiset palveluntuottajat kuten Tiehallinto ja Väestörekisterikeskus sekä mm. Kuntaliitto ja Sitra. Työryhmän tehtävänä on käynnistää toimia, joilla julkinen informaatio on laajasti saatavilla vuonna 2011.

Teille älyliikenteen tuntijat, on ilmeisen selvää että, tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan yhä laajemmin ympäristössämme. Ja kuten strategiassa todetaan, tekniikka siirtyy esineisiin ympärillämme. Liikennejärjestelmästä tulee ubiikki, ns. arjen tietoyhteiskunnan liikennejärjestelmä. Ajoneuvoista ja väylistä tulee tieto- ja viestintätekniikalla varustettuja ”älyjä”.

Tähän ubiikkiin visioon tarvitaan mm. matkapuhelinverkkojen, digitaalisten karttatietojen ja satelliittipaikannuksen hyödyntämistä. Tulevien käyttöesimerkkien kirjo ei ole vielä täysin tiedossammekaan. Paikannusta hyödyntäville ratkaisuille tuleekin nyt luoda toimintaedellytyksiä. Yritysten kehittämänä, uusille kaupallistettaville palveluille on avautumassa lupaavia näkymiä ja siten meille käyttäjille yhä älykkäämpiä ja hyödyllisempiä liikkumisen palveluja. Suomelle tarjoutuu siten monenlaisia mahdollisuuksia ottaa huippuasemia tieto- ja viestintätekniikan liikennesovelluksissa. Katsetta voisi kohdistaa mm. liikenteen ICT SHOKin (Stategisen HuippuOsaamisen Keskittymä) painopisteisiin ja kansainvälisestikin tarkastellen jo saavutettuihin onnistumisiin (mm. Forecan ja Digiroadin toimissa).

EU:ssa tunnistetaan tieto- ja viestintätekniikan tärkeys EU-maiden kilpailukyvylle myös liikenteen alalla, jossa T&K-toiminnan tuki on mittavaa. Osallistuminen yhteisön T&K-toimintaan on välttämätöntä, ja siinä tarvitaan myös kansallista verkostoitumista. Toivoisin, että strategiatyö tukee uuden yhteistyön viriämistä myös tutkimuksen tasolla.

Hyvät kuulijat,

Tietoyhteiskunnassa liikenteen palvelujen tasoa voidaan nostaa esimerkiksi soveltamalla sähköistä asiointia ja kehittämällä viestintäyhteyksiä. Kuten strategiassa on todettu, tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikan ohjausvälineillä mm. viestintämarkkinalainsäädännön kehittämisessä, infrastruktuurin tarjonnassa sekä taajuus- ja toimiluparatkaisuissa huomioidaan älyliikenteen tarpeet entistäkin paremmin. Samoin pyrimme myös älyliikennettä tukeviin ratkaisuihin mm. sähköisen maksamisen ja tunnistamisen alueilla. Sähköisen tunnistamisen markkinoiden kehittyminen syksyllä voimaan tulleen lain mahdollistavalta pohjalta on nyt keskeistä, jotta palveluntarjoajat voivat rakentaa palveluja parhaiten soveltuvien tunnistusmenetelmien varaan.

Tietoyhteiskuntatyössä korostamme perusperiaatteena, että käyttäjällä tulee olla mahdollisuus valita itselleen sopivin asiointiympäristö. Tämä soveltuu hyvin myös näkökulmaksi kansalaisia ja yrityksiä palvelevalle älyliikenteelle. Tämä tarkoittaa, että eri liikkumis- ja kuljetusmuotoja voidaan vertailla ja valita helposti. Strategian esitykset avoimen joukkoliikenteen koontitietokannan luomiseksi on siten erittäin kannatettava kehittämissuunta.

Tietoyhteiskunnan palveluiden rooli on luoda turvallista, käyttäjäystävällistä ja yhä enenevissä määrin myös ympäristöystävällisempää arkipäivää kansalaisille. Esitetyt ehdotukset strategian toimeenpanoksi vievät kehitystä liikenteen älykkäissä ratkaisuissa uusin ajatuksin ja toimin eteenpäin. Työ- ja vastuujako sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen edistäminen keskeisten toimijoiden välillä on tässä oleellista. Toivonkin, että kärkihankkeiden tekemiseen panostetaan ja sitoudutaan laajalla julkishallinnon, elinkeinoelämän ja käyttäjien avoimella ja innovatiivisella yhteistoiminnalla.

Työiloa strategian toteuttamiseen!