Rautatieliikenne

1. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä
2. Hallinnonalan virastot
3. Rautatieliikentaan EU-asiat
4. Rataverkko ja kuljetukset
5. Luvat

1. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa rautatieliikenteen lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että Euroopan unionissa. Hallitusohjelman mukaisesti ministeriön erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen.

2. Hallinnonalan virastot

Liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Liikenneviraston tehtävänä on huolehtia Suomen rataverkosta ja valvoa sen liikennettä.

Rautatieturvallisuuden valvomisesta sekä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto, joka toimii myös alan sääntelyelimenä.

3. Rautatieliikenteen EU-asiat

EU:ssa on viime vuosina tehty päätöksiä rautatieliikenteen kilpailun lisäämisestä. Suomi avasi rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa.

Myös EU:n sisäinen kansainvälinen matkustajaliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2010. Muutoksilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomessa, koska Suomesta ei ole suoraa henkilöliikenneyhteyttä muihin EU-maihin rautateitse.

Euroopan komission olisi tarkoitus antaa vuoden 2013 alkuun mennessä uusi ehdotus lainsäädäntöpaketiksi, jonka pohjalta myös kotimaan liikenne rautateillä avataan kilpailulle. Useimmissa EU:n jäsenvaltioista toimii jo nykyisin useita rautatieyrityksiä myös henkilöliikenteessä.

4. Rataverkko ja kuljetukset

Suomen tavaraliikenteestä rautatiekuljetuksien osuus on perinteisesti ollut noin neljännes. Vuonna 2011 rautateitse kulki tavaraa noin 34,8 miljoonaa tonnia, josta kotimaan liikenteen osuus oli 23,5 miljoonaa tonnia ja kansainvälisen liikenteen osuus 11,3 miljoonaa tonnia. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2011 noin 68,4 miljoonaa matkaa, joista lähes 43 miljoonaa matkaa tehtiin Helsingin seudun lähiliikenteessä.

Suomen koko rataverkon pituus on 5 919 kilometriä, josta on sähköistetty 3 067 kilometriä. Tasoristeyksiä on noin 3 600, joista turvalaitteettomia vajaat 3 000. Tasoristeysten poistoon käytetään vuosittain 7-14 miljoonaa euroa.

Rataverkon kuvaus on esitys valtion rataverkon teknisistä ominaisuuksista. Julkaisussa kuvataan rataverkon ja sen teknisten ominaisuuksien nykytila.

Valtion rataverkon lisäksi Suomessa on yli 300 yksityisraiteen omistajaa, joita ovat esimerkiksi kunnat, satamat, teollisuuslaitokset ja VR Yhtymä Oy. Yksityisraiteita on Suomessa arviolta 1000 kilometriä.

5. Luvat

Yrityksen, joka haluaa harjoittaa tavaraliikennettä Suomen rautateillä, tulee hakea toimilupa liikenne- ja viestintäministeriöltä. Lisäksi vaaditaan Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä turvallisuustodistus ja Liikenneviraston kanssa tehtävä rataverkon käyttösopimus. Liikennevirastolta on myös haettava ratakapasiteettia harjoitettavaa liikennettä varten. Lupien myöntämisen edellytyksistä löytyy lisätietoja rautatiemarkkinoille.fi-verkkopalvelusta.

Liikenneviraston julkaisemassa verkkoselostuksessa kuvataan rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun määräytymisperusteet tulevana aikataulukautena. Verkkoselostuksessa kerrotaan ratakapasiteetin myöntämiseen ja hinnoittelujärjestelmiin liittyvistä yleisistä säännöistä, määrärajoista, menettelyistä ja perusteista. Verkkoselostus julkaistaan kerran vuodessa.