Sisältöön  

Ympäristö

  1. Liikenne ja ympäristö
  2. Säädökset
  3. Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen
  4. Ympäristötyön seuranta
  5. Liikenteen ympäristöohjelmat ja politiikka
  6. Hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma  

1. Liikenne ja ympäristö  

Merkittävimpiä ympäristöhaasteita liikennesektorilla ovat ilmastonmuutos, ilmanlaadun heikkeneminen, melu, pohjavesien pilaantuminen, luonnonvarojen käyttö ja jätteiden synty sekä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen.

Liikenne aiheuttaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Niin sanotuista perinteisistä päästöistä liikenne aiheuttaa 20–60 prosenttia yhdisteestä riippuen. Pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne lisää ilman epäpuhtauksia mekaanisesti, kuten katupölyä.

Liikenteen melu ja tärinä heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä sekä vaikuttaa haitallisesti ihmisten hyvinvointiin.

Liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat jätteitä. Lisäksi väylät ja muut liikenteen vaatimat rakennelmat vaativat huomattavan määrän tilaa.

Liikenne vaikuttaa monin tavoin myös luonnon monimuotoisuuteen sekä Itämeren ympäristön tilaan.

2. Säädökset

Iso osa liikenteen ympäristökysymyksiä koskevasta lainsäädännöstä tulee suoraan EU-direktiiveistä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu näiden direktiivien valmisteluun ja tuo ne osaksi suomalaista lainsäädäntöä.

Lainsäädännön lisäksi ministeriön virkamiehet ja sen hallinnonalan edustajat osallistuvat kansainvälisten, ympäristöä ja liikennettä koskevien sopimusten valmisteluihin.

3. Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen

Liikenne- ja viestintäministeriö käsittelee liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä osana kaikkea liikennepolitiikkaa. Hallitusohjelmassa esitetään, että liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista sekä suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa.

Ministeriön tehtävänä on seurata hallinnonalansa toimintaa koskevan ympäristölainsäädännön sekä kansallisten ja kansainvälisten ympäristövelvoitteiden toteutumista. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalan virastoja ja osallistuu aihetta koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.

Liikennevirasto vastaa liikenneväylien rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvästä ympäristötyöstä sekä liikennejärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena. Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla on liikennepalvelujen ympäristöturvallisuus. Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa yhteiskunnalle tämän tiedon pohjalle perustuvia palveluja. Viestintävirasto rakentaa toimivaa tietoyhteiskuntaa, joka puolestaan vähentää ihmisten liikkumisen tarvetta.

4. Ympäristötyön seuranta

Ministeriön toiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu systemaattisesti vuodesta 1995 saakka. Myös muut hallinnonalan organisaatiot seuraavat toimintaansa ja keräävät tietoa sen vaikutuksista. Ympäristöjärjestelmistä tehtiin riippumaton arviointi vuonna 2004.

5. Liikenteen ympäristöohjelmat ja politiikka

Ministeriössä ympäristöasiat ovat olennainen osa liikennealan suunnittelua, kehittämistä, toteuttamista ja seurantaa. Työtä ohjaavat kulloinkin voimassa oleva hallitusohjelma ja liikennepoliittiset strategiat.

Tärkeitä apuvälineitä työn toteuttamiseksi ovat ministeriön ja hallinnonalan ympäristö- ja ilmastopoliittiset ohjelmat, joissa yksilöidään tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, vastuut ja aikataulut.

6. Hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) valmistui maaliskuussa 2009. Ohjelman tavoitteena on leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioidusta tasosta. Samalla varaudutaan pitämään liikenteen palvelutaso vähintään nykyisenkaltaisena sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä huolimatta.

ILPO-ohjelma koostuu viidestä eri toimenpidekokonaisuudesta päästöjen vähentämiseksi. Nämä ovat:

  1. henkilöautokannan uudistaminen
  2. liikenteen energiatehokkuuden parantaminen
  3. kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvun ohjaaminen ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin
  4. tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikan hyödyntäminen Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja
  5. liikenteen taloudellisista ohjauskeinoista päättäminen vuonna 2012.

Henkilöautokannan uudistaminen

Tavoitteena on, että Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöt vuonna 2020 olisivat lähellä EU-tavoitetta (95 g/km) ja että autokanta uudistuisi noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.

Keskeisimmät toimenpiteet ovat autoverouudistuksen vaikutusten seuranta, autovalintoihin vaikuttaminen ja erilaisten teknologia- ja polttoainevaihtoehtojen tutkimus ja edistäminen.

Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen

Tavoitteena on liikenteen energiatehokkuuden parantaminen. Keinona käytetään mm. joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen energiatehokkuussopimuksia

Kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvun ohjaaminen ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin

Tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin lisäystä näiden matkojen määrissä.

Keinoina ovat mm. liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä liikkumisen ohjaus.

Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikan hyödyntäminen Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikalla tuetaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tietoyhteiskuntapalvelut vähentävät päästöjä elinkeinotoiminnassa, hallinnossa ja kansalaisten arjessa.

Liikenteen taloudellisista ohjauskeinoista päättäminen

Jos ilmastotavoitetta ei saavuteta pehmeillä ohjauskeinoilla kuten tiedonjakamisella, voidaan tavoitteisiin pyrkiä taloudellisen ohjauksen keinoin. Taloudellisia keinoja ovat esimerkiksi liikenteen polttoaineverot tai tienkäyttömaksut. Päätös mahdollisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönotosta tehdään viimeistään vuonna 2012.