Takaisin

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Viestintäfoorumissa

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Viestintäfoorumissa

Kompassi: Viestintäpolitiikan suuntia 2013
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Viestintäfoorumi 27.2.2013

(muutosvarauksin)


Arvoisat foorumin osallistujat, hyvät kuulijat.

Olen iloinen siitä, että näin moni alan vaikuttaja ja toimija on mukana osallistumassa tilaisuuteen.

Puhun teille tänään viestintäpolitiikan tulevaisuuden suunnista. Viestintäala kehittyy osana koko yhteiskuntaa, koko Suomea. Siksi merkityksellistä on myös katsoa mitä tapahtuu yhteiskunnassa.

Kun hallitus aloitti työnsä, Suomi oli vaikeassa tilanteessa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka on ennen muuta eriarvoisuuden ja spekulatiivisen kapitalismin kriisi, levisi nopeasti reaalitalouteen ja maailmanlaajuiseksi lamaksi. Viennistä riippuvainen Suomi koki iskun nopeana ja lujana ja bruttokansantuotteemme putosi voimakkaammin kuin sota-aikana.

Edellinen hallitus lääkitsi lamaa veronalennuksilla. Tämän vuoksi valtiontalouteen kasvoi peräti kahdeksan miljardin vaje, jota täytettiin ulkomailta otetulla velalla. Tämä, yhdistettynä ikärakenteen muuttumiseen, tuo meidät haastavan tehtävän eteen. Meidän on löydettävä keinot tasapainottaa talous, vahvistaa hyvinvointivaltiota ja työllisyyttä, sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin kilpailukykyisenä, vauraana ja tasa-arvoisena yhteiskuntana.

Olennainen osa Suomen suuntaamista kohti parempaa tulevaisuutta on kestävä taloudellinen kasvu. Kestävällä kasvulla tarkoitan sellaisten uusien työpaikkojen luomista, jotka ovat laadullisesti hyviä, korkean jalostusarvon tehtäviä niin tuotannossa kuin palveluissa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Suomen tulevaisuus ei ole huonosti palkatuissa, kyseenalaisten työehtojen tai ihmisten alistamiseen perustuvissa töissä, vaan osaamisessa, laadussa ja varmuudessa. Siis niissä suomalaisissa hyveissä, joihin perustuu koko pohjoismainen hyvinvointimallimme.

Sellaisten työpaikkojen edellytyksistä erityisesti viestintäalalla puhumme tänään täällä, koska uskon vakaasti että ala tarjoaa paitsi itse näitä työpaikkoja, myös suurelta osin tarjoaa niitä palveluita joiden varaan uudet menestystarinat voivat syntyä.


Hyvät kuulijat,

kuten te kaikki tiedätte, viestintäpolitiikan merkitys erään hyvinvointivaltion kulmakiven, taloudellisen menestyksen, kannalta on suuri. Samalla sillä on huomattavaa vaikutusta kansallisen sivistyksen ja kulttuurin tilaan, puhumattakaan kuluttajan ja kansalaisen oikeuksista.

Hämmästyttävän nopea teknologinen kehitys on tuonut ulottuvillemme tuotteita ja palveluita, joita meistä suuri osa ei osannut vielä muutamia vuosia sitten kuvitellakaan. Hyvin merkittävä osa näistä maailmaa muuttavista keksinnöistä ja innovaatioista kytkeytyy nimenomaan ihmisten väliseen viestintään ja verkostoihin.

Olen vakuuttunut, että viestintäteknologian kehittyminen, tiedon leviäminen ja avoimuus sekä alan uudet innovaatiot mahdollistavat myös valtaisan sosiaalisen hyppäyksen, joka voi toteutuessaan vertautua teolliseen vallankumoukseen. Näköalat globaalillakin tasolla ovat huikeat.

Lähes kaikki maailman tieto, taide ja kulttuuri on jo online. Mikäli kykenemme luomaan edellytykset sille, että ihmisillä on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää, omaksua, muokata ja oppia siitä, vapaasti, olemme vapauttamassa sellaisia inhimillisiä voimia vajaakäytöstä, jonka merkitystä on mahdotonta edes arvioida.


Hyvät kuulijat,

Tällä hallituskaudella Suomessa on edetty viestintäpolitiikassa nopeasti. Ennen tulevaisuuteen suuntaamista palautan mieliinne hieman niitä ratkaisuja, joita viimeisen runsaan puolentoista vuoden aikana on tehty.

Ensinnäkin kysymys YLEn rahoituksesta. Vuosikausia kestänyt keskustelu ja vääntö saatiin lopulta päätökseensä. Päätös Yle-veroon siirtymisestä paitsi turvaa kansallisen yleisradioyhtiön toimintaedellytykset, myös vahvistaa kotimaisen sisällöntuotannon mahdollisuuksia ja tulevaisuutta sekä luo selkeyttä toimintakenttään. Erityisen tärkeä on myös kysymys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Veromuotoinen rahoitus toteuttaa tätä tavoitetta aiempaa lupamaksua paremmin.

Toinen suuri kokonaisuus on sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma, joka on kaikille paikalla olijoille varmasti tuttu. Ohjelman hyväksyminen avasi merkittävällä tavalla tulevaisuutta koko suomalaiselle sähköisen viestinnän kentälle. Nyt kun olemme toteuttamisvaiheessa, on tärkeää edetä asioissa nopeasti ja määrätietoisesti. Hallinnon keventäminen, lupiin liittyvän byrokratian vähentäminen siellä, missä sille ei ole erityistä viestintäpoliittista perustetta, taajuuksien käytön tehostaminen sekä uusien jakeluteiden tehokas ja nopea käyttöönotto ovat tärkeitä koko alalle.

Suomi oli ensimmäinen maailman maa, jossa oikeus kohtuuhintaiseen laajakaistayhteyteen taattiin jokaiselle kansalaiselle. Nyt olemme saaneet seuraajia mm. Saksasta. Tähän tiennäyttäjän rooliimme kuuluu nyt myös yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvan laajakaistan nopeuden nostaminen 10 megaan sekä tavoitteemme tuoda sadan megan yhteydet saavutettaviksi kaikille vuoteen 2015 mennessä. Ajat jolloin yhteyden saadakseen piti kiivetä saunan katolle, jäävät pysyvästi historiaan.

Erityisesti laajakaistahankkeen eteneminen on synnyttänyt ilahduttavalla tavalla uutta paikallista toimeliaisuutta. Sinne, minne suurten kansainvälisten yritysten katse tai liiketoimintavainu ei yllä, on alkanut muodostua kansalaisten omia osuuskuntia ja muuta yhteistoimintaa liittämään syrjäseutuja verkkoon. Iloitsen tästä aktiivisuudesta ja pidän sitä hyvänä esimerkkinä siitä miten hallinto voi tukea, innostaa ja luoda pohjaa uudelle omaehtoiselle toiminnalle.


Hyvät kuulijat,

Viime vuosina olemme nousseet Euroopan johtavaksi maaksi laajakaistapeiton osalta. Suomalainen erityispiirre on mobiililaajakaistan levinneisyys, jossa olemme EU-alueen kiistaton kärkivaltio. Uuden sukupolven 4G-verkot tulevat Suomessa yleistymään nopeasti, minkä myötä huippunopea, langaton laajakaistapalvelu saavuttaa 97% suomalaisista vuoteen 2017 mennessä.

4G-verkkoihin ja mobiilitoimintaan panostaminen on erityisen tärkeää, koska länsimaat ovat nopeasti menettämässä asemiaan kyseisten teknologioiden eturintamassa. Hidastelu taajuuksien avaamisessa on syömässä erityisesti Euroopalta mobiiliteknologian avainasemaa, ja onkin ennustettu että jo vuonna 2017 Kiinassa 4G-peitto on Eurooppaa parempi. Suomi tulee tässä asiassa kuitenkin kulkemaan muun Euroopan edellä. Tärkeä osa tätä päätöstä on varmistaa 700-taajuusalueen vapauttaminen mobiilikäyttöön vuoden 2017 alusta. Tulen huolehtimaan, että lainsäädäntötyö tulee näiltä osin valmiiksi hyvissä ajoin.

Kaiken uudistuksen keskellä on myös tärkeää muistuttaa, ettei perinteistä postitoimintaakaan ole unohdettu. Uuden postitoimipaikka-asetuksen myötä kehittämishuomiota voidaan siirtää konkreettisista konttoreista ja niiden sijainnista ennen kaikkea palveluiden sisältöön. Jakelutoiminnan suhteen taas olemme edistäneet reilua kilpailua, jossa uusia toimilupia on myönnetty myös yksityisille toimijoille, mutta ehdoilla jotka varmistavat sen ettei kyse ole epäreilusta kermankuorinnasta yhteisen edun kustannuksella. Pidän tätä ensiarvoisen tärkeänä puhuttaessa sellaisesta yhteiskunnan peruspalvelusta joka posti on.


Hyvät kuulijat,

Eteenpäin on menty myös erään erittäin keskeisen seikan, tietoturvan, osalta. Kuten olette uutisoinnista havainneet, meidänkään yhteiskuntamme ja sen keskeiset toimijat eivät ole turvassa tietoturvaloukkauksilta tai jopa suoranaisilta hyökkäyksiltä. Tähän haasteeseen on koko valtionhallinnon reagoitava.

Suomeen on luotu laaja-alaisella yhteistyöllä aikaisempia tietoturvastrategioita nyt seuraava kyberturvallisuusstrategia. Kyseessä on strategisen tason dokumentti, joka jalkautetaan nyt läpi kaikkien hallinnonalojen. Sen yhteydessä on kuitenkin jo nyt linjattu ympärivuorokautisen kyberturvallisuuskeskuksen perustamisesta nykyistä CERT-Fi toimintaa laajentamalla ja jolle tullaan kehysriihen yhteydessä etsimään tarvittavat varat.

Erityisen tärkeää on ymmärtää kyberturvallisuus koko yhteiskuntaa, ei vain puolustushallintoa koskevana asiana. Tietoturva on jotain, mitä tulee kehittää kaikkialla yhteiskunnassa, yhteistyössä elinkeinoelämän, järjestöjen, kansalaisten ja hallinnon kesken. Se on korostuneesti siviilitoimintaa, jota korostaa myös tulevan kyberturvallisuuskeskuksen sijoittuminen Viestintävirastoon.


Hyvät kuulijat,

Tämän hallituskauden viestintäpoliittisesti merkittävin lainsäädäntöhanke, tietoyhteiskuntakaari, on valmistelussa ja tullaan antamaan lausunnolle kevään aikana. Kaaren tavoitteena on koota yhteen ja selkeyttää sähköistä viestintää koskevaa lainsäädäntöä, karsia päällekkäisyyksiä ja kehittää sitä eteenpäin ennen muuta kuluttajan ja kansalaisen sekä elinkeinojen näkökulmasta.

Itse näen tietoyhteiskuntakaaren ennen kaikkea koko suomalaisen tietoyhteiskunnan ja sähköisen viestinnän kehittämisen kannalta oleellisena puitteena. Se luo kokonaisvaltaisen katseen sähköisen viestinnän lainsäädäntökenttään. Sen laadintatapa on myös ollut poikkeuksellinen. Alatyöryhmät ovat olleet kaikille alan toimijoille avoimia, kuka tahansa on saanut ilmoittautua mukaan.

Työ on jo nyt ollut hedelmällistä ja sisältää useita uusia ja tärkeitä linjauksia. Tulevissa sidosryhmien tapaamisissa sekä lausuntokierroksella odotan toimijoiden näkemyksiä esityksen kehittämiseksi. Kuitenkin jo ennen lausuntokierrosta haluan poimia yksittäisiä, omasta mielestäni relevantteja avauksia, joista toivon keskustelua.

Ensinnäkin pidän tärkeänä, että tietoyhteiskuntakaari huomioi esityksissään terveen liiketoimintaympäristön kehittämisen ja tukee tavoitetta, jolla Suomesta luodaan maailman parasta toimintaympäristöä korkean lisäarvon elinkeinotoiminnalle. Näiltä osin on tärkeää, että erityisesti Pekka Ala-Pietilän johtaman ICT 2015 -työryhmän loppuraportin suositukset tullaan käymään läpi osana työtä sekä varmistamaan, että valmistelu kulkee näiltä osin yhteen suuntaan.

Toiseksi pidän tärkeänä kuluttajan aseman vahvistamista. Valmisteilla oleva esitys sisältää merkittäviä parannuksia kuluttajan oikeuksiin. Eräs huomattavimmista ehdotuksista koskee teleyritysten suurempaa vastuuta puhelinlaskun yhteydessä maksettavista palveluista. Kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi ja palveluiden turvallisuuden takaamiseksi pidän tärkeänä, että teleyrityksille luodaan samankaltainen vastuu kuin luottokorttiyhtiöillä jo on.

Olen tietoinen, ettei kyseinen ehdotus saa osakseen varauksetonta kannatusta ja ymmärrän erityisesti operaattoreiden huolen lisääntyvistä kustannuksista. Samaan aikaan haluan painottaa luottamuksen ja luotettavuuden merkitystä palveluiden käytön yleistymisen kannalta. Liian moni ihminen arkailee edelleen mobiilipalveluiden käyttöönotossa. Ja miksi? Ei siksi etteikö palveluita olisi tai etteikö niiden hyödyntämiseen tarvittavia laitteita osattaisi käyttää. Vaan ennen kaikkea siksi, että he eivät luota palveluntarjoajiin.

Luottokorttiyhtiöiden kaltaisen vastuun laajentaminen koskemaan teleyrityksiä ja maksullisia palveluita tulee lisäämään palveluiden kysyntää, kun luottamus niiden turvallisuuteen paranee. Voittajia ovat kaikki. Lain rajamailla, tai suorastaan rikollisessa toiminnassa mukana olevat hämärämiehet menettävät toimintansa edellytykset, kuluttajat saavat parempia tuotteita ja rehelliset yritykset hyötyvät.


Hyvät kuulijat,

Jo tällä hallituskaudella tullaan luomaan uudet linjat televisiotoimintaan. Tämä koskee televisioverkkotoimilupien jakoa. Jotta alan toimijat voivat ennakoida muutokset ajoissa, on tärkeää että aikataulu on tiedossa hyvissä ajoin. Siksi voinkin todeta, että uudet tv-verkkotoimiluvat vuodesta 2017 eteenpäin tullaan myöntämään viestintäpoliittisen ohjelman mukaisesti ja nykyisen viestintämarkkinalain nojalla vuoden 2014 aikana.

Aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että T1- ja T2- kanavanippujen määrät lyödään lukkoon. Tämän päätöksen myötä Suomi tulee siirtymään tv-toiminnassa uuteen teknologiseen kehitysvaiheeseen yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa. Tämä toteuttaa myös eduskunnan tahdon, joka linjattiin sähköisen median viestintäpoliittisessa ohjelmassa.

Myös radiotoiminnassa edetään. Tulemme valmistelemaan vielä tällä vaalikaudella yksityiskohtaisen toimintaohjelman suomalaisen radiotoiminnan tulevankin elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Avainsanoja tässä työssä ovat monipuolisuus ja paikallisuus. Tavoitteena on tarjota suomalaisille radion kuuntelijoille entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa ohjelmistoa.

Tulevaisuutta edustaa myös julkisen tiedon avaaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee johdollani edistämään voimakkaasti avoimen datan periaatetta. Perusperiaatteena on oltava, että kaikki mikä ei lähtökohtaisesti ole salaista, olkoon avointa ja kaikkien käytettävissä. Tietovarantojen avaaminen ja tekeminen käyttökelpoiseksi hyödyntämistä varten on juuri sitä mahdollisuuksien luomista ja innovaatioympäristön kehittämistä, joka on tulevaisuuden menestystarinoiden pohjaa. Olen erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että ministeri Jutta Urpilaisen johtama Valtionvarainministeriö on ottanut asiassa voimakkaan aloitteen.


Hyvät kuulijat,

Tulevaisuuden tuottavuushypyt kaikessa työssä saavutetaan digitaalisessa taloudessa. Aikainen muutos kannattaa. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet lisäävät yhteiskuntien potentiaalista suorituskykyä valtaisasti. Onkin yhteiskunnasta itsestään kiinni tarttuuko se avautuviin mahdollisuuksiin, muuttaa toimintaansa siten, että mahdollisuudet voidaan hyödyntää, vai takertuuko se vanhaan? Valinnan tulee olla selkeä ja ohjata yhteiskunnan kaikkea toimintaa suhteessa digitaaliseen talouteen.

Suomesta kannattaa kehittää "maailman fiksuin systeemi". Toimintatavoissa tämä tarkoittaa uudenlaista alhaalta ylös tapahtuvaa ideointia jonka välittymisen uusi teknologia mahdollistaa. Osallistamisesta voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen, yhteisesti tapahtuvaan suunnitteluun, yhteisölliseen kehittämiseen. Erilaisia innovaatioita ja ideoita voidaan kokeilla nopeammin. Tässä työssä julkinen hallinto toimii tukena ja erilaisten kokeilujen mahdollistajana ja kumppanina.


Hyvät kuulijat,

Tavoitteena on siis nostaa Suomi uudelleen kansainväliseen kärkeen. Ottaa huippua kiinni siellä, missä olemme jääneet jälkeen, ja kuroa lisää etumatkaa siellä, jossa olemme jo maailman ykkösiä. Vähempään meidän ei tule tyytyä.

Meidän maallamme on mahdollisuus, yhdessä toimien, nousta vielä nykyistäkin paremmaksi esimerkiksi koko maailmalle. Se työ, mitä sähköisen viestinnän alalla Suomessa nyt tehdään, on tulevaisuuden menestyksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Minä haluan, että hallinto on tukemassa teitä tässä työssä. Haluamme omalla toiminnallamme edistää alan sosiaalista vastuuta, turvata kansalaisten oikeuksia ja lisätä luottamusta. Haluamme olla mukana maksimoimassa niitä mahdollisuuksia, joita suuri teknologinen murros voi tarkoittaa niin elinkeinotoiminnalle kuin sivistykselle, kulttuurille ja hyvinvointivaltion palveluiden kehittämiselle.

Omassa toiminnassani pyrin korostamaan aina yhteistä etua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä kansalaisten ja kuluttajien oikeuksia. Uskon myös vakaasti, että niiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa on hyväksi myös liiketoiminnalle. Ajan ilmiö on vertaisryhmien mielipidevallan kasvu, sosiaalisen median kautta syntyvä yhteiskunnallinenkin liikehdintä sekä tiedonvälityksen, mutta myös tulkintojen, nopeus. Sellaisena aikana pikavoittojen mahdollisuus tulee lopulta vähenemään ja ainoa tae menestykseen on vastuullisuus, rehellisyys ja avoimuus. Tätä arvostaa myös yhä tietoisempi kuluttaja.

Kiitän huomiostanne ja toivon erittäin mielenkiintoista ja keskustelevaa foorumia!