Takaisin

Ei yhtään kuolemaan johtanutta hirvieläinkolaria viime vuonna

Ei yhtään kuolemaan johtanutta hirvieläinkolaria viime vuonna

Uutinen 03.07.2013 11.08 fi

Hirvieläinonnettomuuksia tapahtui viime vuoden aikana noin 5000. Hirvionnettomuuksia tilastoitiin noin sata ja peuraonnettomuuksia noin tuhat enemmän kuin vuonna 2011. Huomattava lisäys selittyy kuitenkin tilastoinnin tarkennuksella, eikä kerro turvallisuuden heikkenemisestä. Mukaan on viime elokuusta lähtien otettu myös vajavaisten taustatietojen takia aiemmin pois jätetyt tapaukset.

Hirvieläinonnettomuuksissa ei viime vuonna kuollut yhtään ihmistä, vuonna 2011 kolme. Loukkaantuneita oli nyt 143, vuotta aiemmin 136.

Hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle viime vuodelta ovat 56 miljoonaa euroa. Kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella.

Kaksi kolmasosaa hirvieläinkolareista ajetaan hämärässä tai pimeässä, vaarallisinta aikaa on syys-lokakuu. Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten vuoden viimeisinä kuukausina, erityisesti marraskuussa. Mutta myös nyt alkukesästä peuraonnettomuusriski on suuri.

Hirvionnettomuuteen voi joutua missä päin Suomea tahansa: eniten onnettomuuksia oli Uudenmaalla ja Pohjois-Savossa. Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten maan etelä- ja lounaisosissa Uudenmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Hirvieläimistä varoittavalla liikennemerkillä varustettuja teitä on Suomessa noin 3000 kilometriä, mutta varovaisuuteen on syytä muuallakin. Merkkejä on teillä, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla onnettomuuksia tapahtunut. Hirvieläinonnettomuuksien määrään vaikuttaa eläinkannan koko, jota on maltillisesti pienennetty metsästyksen avulla koko 2000-luvun. Uusia riista-aitoja rakennetaan vain suurten tiehankkeiden yhteydessä. Tienvarsien raivaus on tarpeen, jotta eläimet olisi helpompi havaita ajoissa.

Paras vakuutus hirvionnettomuuden varalta on ajaminen sopivalla etäisyydellä edellä ajavaan, jotta näkee liikennetilanteen laajasti ja riittävän alhaisella nopeudella, jotta ehtii jarruttaa. Tienvarsia kannattaa tarkkailla erityisesti hirvivaara-alueilla ja toki muuallakin.