Esteettömyysdirektiivi helpottaa itsenäistä asiointia

Tiedote 19.01.2023 14.58 fi sv

Nainen kotona sohvalla läppärin ääressä. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi / LVM)

Esteettömyysdirektiivillä helpotetaan kaikkien, erityisesti vammaisten henkilöiden, itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskuntaan. Direktiivi vaikuttaa etenkin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Lainsäädännön soveltaminen alkaa vuoden 2025 aikana. 

Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Direktiivin myötä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset yhtenäistyvät koko EU:n alueella. Tavoite on, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan ja valmistetaan siten, että vammaiset henkilöt pystyisivät käyttämään niitä mahdollisimman laajalti. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimukset velvoittavat julkista ja yksityistä sektoria.

"Esteettömyyden edistäminen on tärkeää, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Esteettömyysdirektiivi kohdistuu digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin, joiden voidaan katsoa olevan erityisen tärkeitä, jotta itsenäinen asiointi onnistuu laajasti. Tästä hyötyvät erityisesti vammaiset henkilöt, mutta myös moni muu", iloitsee perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. 

Lainsäädännön muutokset koskevat muun muassa tietokoneiden, älypuhelimien, pankkiautomaattien, lippuautomaattien ja digitelevisioiden esteettömyyttä. Lait kattavat myös verkkokauppojen, viestintäpalvelujen, audiovisuaalisten mediapalveluiden pääsyn, sähkökirjojen sekä henkilöliikenteen verkkosivustojen, mobiilisovellusten, lippujen ja esimerkiksi reaaliaikaisten matkatietojen esteettömyyden ja saavutettavuuden. Kuluttajapankkipalveluiden tarjoamista koskevien tietojen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset. Sähkökirjan määritelmää on väljennetty lainvalmistelun kuluessa. 

"Minulle on tärkeää, että sähköiset palvelut ovat entistä saavutettavampia. Jokaisella kansalaisella on oikeus sujuviin digitalisoituvan yhteiskunnan palveluihin. Koska Suomi on edelläkävijä digitalisaatiossa, meidän on oltava edelläkävijä yhdenvertaisuudessa", liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

Esteettömyysdirektiivi koskee myös yleistä hätänumeroa (112). Hätäilmoituksen voi viimeistään vuoden 2025 lopussa tehdä reaaliaikaisella tekstillä nykyisten puhelun ja tekstiviestien lisäksi. Hätätekstiviestiä käyttävien henkilöiden ennakkorekisteröintivelvollisuus lakkaa 28.6.2025. 

Tavoitteena on, että myös palvelujen ympäristö olisi esteetön. Jatkotyössä pyritään löytämään tarkoituksenmukainen ja kestävä ratkaisu rakennetun ympäristön esteettömyyden varmistamiseksi.

Esteettömyyden toteutumista valvotaan

Esteettömyysdirektiivin valvontaan osallistuu useita viranomaisia. Tuotteiden ja muiden kuin digitaalisten palvelujen valvonnasta vastaa Traficom ja digitaalisten palvelujen valvonnasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Hätäilmoituksiin vastaamisen valvonta hoidetaan sisäministeriössä. 

Esteettömyysdirektiivin toimeenpano tuo muutoksia digipalvelulakiin, lakiin sähköisen viestinnän palveluista, lakiin liikenteen palveluista sekä hätäkeskuslakiin. Lisäksi säädetään uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. 

Hallitus esitti esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa koskevan lainsäädännön vahvistamista torstaina 19. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait samana päivänä. Lait tulevat voimaan 1.2.2023, ja niiden soveltaminen alkaa pääsääntöisesti 28.6.2025. Hätäkeskuslaki tulee voimaan 28.6.2025.

Hallituksen tavoitteena on antaa keväällä 2023 kolme valtioneuvoston asetusta, jotka täsmentävät tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia.

Lisätietoja:

lakimies Ida Hakanen, ida.hakanen@gov.fi, sosiaali- ja terveysministeriö

ylitarkastaja Roosa Patrakka, roosa.patrakka@gov.fi, liikenne- ja viestintäministeriö

lainsäädäntöneuvos Annika Parsons, annika.parsons@govsec.fi, sisäministeriö

neuvotteleva virkamies Emilia Laitala, emilia.laitala@gov.fi, valtiovarainministeriö

yliarkkitehti Niina Kilpelä, niina.kilpela@gov.fi, ympäristöministeriö