Hallitus esittää Suomen ja Ruotsin välisen jäänmurtosopimuksen hyväksymistä. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat sopimuksen viime elokuussa Islannissa.
Sopimuksella syvennetään maiden välistä yhteistyötä talvimerenkulun palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä. Näin turvataan myös vaikeina jäätalvina nykyistä tehokkaammat ja taloudellisemmat jäänmurtopalvelut.
Sopimuksen tavoitteena on parantaa jäänmurtajien saatavuutta ja vähentää odotusaikoja ja kustannuksia.
Säästöjä syntyy, kun lähimpänä oleva murtaja avustaa aluksia niiden määräsatamasta riippumatta, jolloin murtajien tyhjät siirtymät ja niistä johtuvat polttoaineenkustannukset ja odotukset vähenevät. Pitkällä aikavälillä sopimusalueen jäänmurron kokonaiskustannukset alenevat, kun osapuolten ei tarvitse yksin ja itsenäisesti varata kalustoa pahimmista jäätilanteista selviämiseksi. Sopimuksen nojalla on mahdollista valmistella entistä tiiviimpää yhteistyötä jäänmurtoresurssien hallinnassa.
Sopimus on voimassa 20 vuotta. Sopimus edellyttää Suomelta viiden jäänmurtajan kapasiteettia. Näistä neljän pitää olla niin kutsuttuja A-luokan murtajia ja yhden B-luokan murtaja. Suomella on sopimuksen edellyttämät murtajat.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen talvimerenkulun palvelujen yhteisestä järjestämisestä ja yhteistyöstä talvimerenkulun palvelujen alalla Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä keskiviikkona 20. kesäkuuta.
Suomi ja Ruotsi ovat harjoittaneet yhteistyötä jäänmurrossa jo vuodesta 1961 lähtien pohjoismaisen jäänmurtosopimuksen perusteella. Yhteistyötä on tehty ensisijaisesti Pohjanlahdella, mutta vaikeina jäätalvina myös koko Itämeren altaalla Suomeen tai Ruotsiin suuntautuvan liikenteen avustamiseksi.
Lisätietoja: yli-insinööri Jari Gröhn, p. 0295 34 2501
