Euroopan unionin teleministerit kokoontuvat 31. toukokuuta Brysselissä. Neuvostossa käsitellään EU:n Digitaalista agendaa eli unionin uutta strategiaa, jolla pyritään edistämään talouskasvua ja levittämään digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Digitaalinen agenda sisältää noin 100 toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita.
Suomea neuvoston kokouksessa edustaa viestintäministeri Suvi Lindén.
Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät Digitaalisesta agendasta. Tähän liittyen keskustellaan myös sähköisten viestintäpalvelujen käyttäjien oikeuksia koskevista käytännesäännöistä.
Neuvoston yhteydessä päätetään Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen BEREC:n sijoittamisesta Riikaan. Latvia on ollut ainoa maa, joka on hakenut BEREC:n sijaintia.
- Digitaalinen agenda on erittäin tärkeä väline kasvun ja tuottavuuden lisäämisessä. Agenda onkin yksi Suomen EU-politiikan avainhankkeista vuosina 2010-2011. Digitaalisessa agendassa tulee antaa erityistä painoa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymiselle ja nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuudelle, Lindén toteaa.
Sisämarkkinoiden kannalta olennaisia ovat mm. tekijänoikeudet, sähköinen kauppa ja sähköiset menettelyt sekä julkisten tietoaineistojen saatavuus.
EU:n tekijänoikeussääntelyä kehitettäessä tulisi edistää oikeusvarmuutta ja rajat ylittävien lisensiointijärjestelyjen toimivuutta. Tekijänoikeusasioissa olisi kyettävä löytämään tarkkarajaiset ja kohdennetut ratkaisut. Digitaalisten sisältöjen välittämisessä voitaisiin harkita erillistä direktiiviä, jolla täydennettäisiin televisiotoimintaa ja tilausohjelmapalveluja koskevaa av-mediadirektiiviä.
Suomi pitää olennaisena asiana julkisten tietoaineistojen käytön edistämistä. Jäsenvaltioiden tulisi päästä asiassa pidemmälle kuin julkisen sektorin tietojen uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä koskeva direktiivi edellyttää. Myös direktiivin uudistaminen on tarpeen.
EU:n tulisi edistää nopeiden viestintäyhteyksien leviämistä kaikissa jäsenvaltioissa mm. radiotaajuus- ja laajakaistapolitiikan keinoin. Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU-varoja voidaan käyttää laajakaistarakentamisen tukemiseen erityisesti harvaan asutuilla alueilla myös jatkossa.
Lisätietoja
viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala, puh. 050 344 3400
