Kaivoshankkeiden valtion rahoitus sai linjaukset talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta
Suomessa on parhaillaan kuusi toiminnassa olevaa metallikaivosta. Niiden louhintamäärä on 3,7 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna avataan kaksi kaivosta, Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa. Näiden ansiosta louhintamäärä kasvaa 20 miljoonaan tonniin. Työvoiman määrä kasvaa 600 hengellä. Investointeja on tarvittu yhteensä noin 650 miljoonaa euroa.
Pitkälle valmisteltuja tai suunniteltuja kaivoshankkeita ovat Kylylahti, Kevitsa, Pampalo, Länttä, Sokli, Kolari ja Laivakangas. Toteutuessaan nämä hankkeet lisäisivät metallikaivosten louhintamäärää noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Investointeja näihin hankkeisiin tarvittaisiin noin 1700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhteensä 1100 henkeä.
Kokonaisuudessaan maan metallikaivosten louhintamäärät voisivat siten lähivuosina kasvaa 34 miljoonaan tonniin, investoinnit olisivat 3,3 miljardia euroa ja suora työllisyyden lisäys 1700 henkeä. Kun kerrannaisvaikutukset ovat 2-3 -kertaiset, kaivoshankkeiden aiheuttama työllisyyden lisäys olisi 4000-5000 henkeä.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 16.9.2008 kaivostoiminnan lähiajan kehitysnäkymiä ja linjasi samalla kriteerit valtion osallistumiselle kaivoshankkeiden rahoitukseen. Linjausten mukaan valtion tuella rahoitettavan hankkeen tulee olla niin suuri ja ajallisesti pitkäkestoinen, että sillä on merkittävä kansantaloudellinen, aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus. Rahoituksen perusteena on hankkeen hyvä yhteiskuntapoliittinen ja taloudellinen kustannus/-hyötysuhde.
Valtion on perusteltua edistää kaivosten syntymistä, koska uudella kaivostoiminnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia alueen taloudelliseen kehitykseen ja työllisyyteen. Suomessa toimivat kaivokset vahvistavat samalla maan raaka-ainepohjaa ja huoltovarmuutta.
Suomessa on vireillä useita uusia kaivoshankkeita paikkakunnille, joissa ei ole olemassa riittävää liikenneinfrastruktuuria. Osassa hankkeista kuljetusmäärät ovat niin suuria, että niitä varten tarvitaan sekä maantie- että rautatieinvestointeja.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta sai selvityksen kuudesta toteutumassa tai suunnitteilla olevasta hankkeesta, jotka vaatinevat liikenneinvestointeja jo lähitulevaisuudessa. Hankkeet edellyttäisivät lähivuosina vähintään 600 miljoonan euron liikenneinvestoinnit, joista 300-400 miljoonaa euroa raideliikenteeseen.
Kaivoshankkeiden liikenneinfrastruktuurien suunnittelu tehdään yhteistyössä kaivosten kanssa. Valtion rahoitus harkitaan kaikissa tapauksissa erikseen. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii isommista hankkeista laaja-alaisen hyöty/kustannusselvityksen yhdessä asianomaisen viraston kanssa.
Liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio maksaa kaivosyhtiön investointeja takaisin sovitun aikataulun mukaisesti, pääsääntöisesti 5-10 vuoden päästä, sillä edellytyksellä, että kaivostoiminta on edelleen käynnissä. Takaisinmaksuperiaatteesta sovitaan erikseen, mutta valtio ei välttämättä maksa takaisin hankkeen koko kustannuksia.
Kolarin ja Soklin kaivoksien liikenneyhteyksistä tehdään erillinen selvitys, jossa otetaan huomioon Pohjois-Suomen muut elinkeinopoliittiset tarpeet.
Kaivoshankkeiden eri vaiheissa olisi käytettävissä useita valtion rahoitusmuotoja. 1) malminetsinnän loppuvaiheen ja kaivoshankkeen kehittämisvaiheen rahoitukseen valtio osallistuisi pääomasijoitusten muodossa (Suomen Teollisuussijoitus Oy) sekä lainojen ja takausten muodossa (Finnvera Oyj), 2) kaivosteknologian ja rikastusmenetelmien kehittämiseen käytettäisiin Tekesin avustuksia tai lainoja, 3) varsinaisissa kaivosinvestoinneissa vastuun tulisi olla kaivosyhtiöillä itsellään. Valtio osallistuisi tarvittaessa rahoitukseen mm. pääomasijoitusten (Tesi) sekä lainojen ja takausten muodossa (Finnvera) ja 4) kaivosten toimintaympäristöön liittyviin infrastruktuuri-investointeihin valtio osallistuisi investointi- ja kehittämisavustusten muodossa.
Valtion rahoituksen määrä ja sen ehdot harkittaisiin jokaisessa tapauksessa erikseen. Valtion rahoitusosuus voisi olla eri hankkeissa erilainen hankkeen yhteiskuntapoliittisesta merkittävyydestä riippuen. Tämä rahoitus tapahtuisi jälkirahoituksena eli maksettaisiin yritykselle sitten, kun toiminta on käynnistynyt ja sen jatkuvuus varmistunut.
Kaivosten tarvitseman henkilöstön koulutukseen valtio osallistuisi merkittävällä osuudella, olipa kysymys aikuisten ammatillisesta tai työllisyyskoulutuksesta tai ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa annettavasta muunto- ja täydennyskoulutuksesta.
Lisätiedot:
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh. 010 606 3500
liikenneministeri Anu Vehviläinen, puh. (09) 1602 8321
teollisuusneuvos Alpo Kuparinen, TEM, puh. 010 606 3612
ylijohtaja Juhani Tervala, LVM, puh. 160 28482
