Takaisin

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Helsingin seudun XVIII satamapäivässä

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Helsingin seudun XVIII satamapäivässä

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen
Helsingin seudun XVIII satamapäivä
10.9.2013

Arvoisa Helsingin seudun satamapäiväyleisö!

Satamat ovat talouden mittari. Nyt ne ovat kertoneet huonoista ajoista: tonnimäärät vähenevät edelleen useimmissa satamissamme. Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut talouden pudotus vei heti satamien vienti- ja tuontivirroista yli 10 prosenttia. Vienti onneksi palautui melko nopeasti lähtötasolle, mutta tuonti on jäänyt junnaamaan lähtötason alapuolelle.

Kummatkin virrat ovat tärkeitä, sillä tuonnistakin suurin osa on välituotepanoksia vientituotteisiin. Kännyköiden maailmanvalloitusta lukuun ottamatta Suomi on ollut massatavaran ja investointituotteiden valmistaja. Vaikuttaa pahasti siltä, että olemme palanneet vanhoille jäljillemme.

"Satamabarometri" näyttää siis huonoa. Muutkin ennusmerkit ovat heikot ja toivon kipinät vähissä. Suomen talouskehityksen parhaissakin skenaarioissa odotetaan vain vaatimatonta kasvua niin pitkälle tulevaisuuteen kuin kannattaa ennustaa. Yhteiskunnan rakenneuudistukset ja muut määrätietoiset toimet talouden tervehdyttämiseksi ovat välttämättömiä, jotta edes siihen päästään. Parasta on varautua siihen, että viime vuosikymmenten nopea talouskasvu ei ehkä koskaan enää palaa.

Helsingin satama sai tuntuman taantumaan, kun Vuosaaren suurinvestointi valmistui vuoden 2008 lopussa. Liikennemäärät putosivat saman tien.

Tilannetta on helpottanut Viron taloudellisen merkityksen kasvu. Viroon on siirtynyt toimintaa Suomesta. Kauppa kasvaa. Ilmeisesti myös Baltian kuljetusreitti kauemmaskin on tullut kilpailukykyiseksi. Muutos näkyy kasvaneena rekkaliikenteenä Helsingin ja Tallinnan välillä. Kasvun alku ajoittui maailmantalouden käänteeseen. On syytä olettaa, että Viro imee suomalaista yritystoimintaa - ehkä muukin Baltia. Tämä liikenne on osittain kompensoinut ja kompensoi muun liikenteen vähenemistä.

Hyvät kuulijat! Suomi uudistaa rakenteitaan kohentaakseen kilpailukykyään niin kuin on välttämätöntä. Uusi liikennepolitiikka on liikennepolitiikan välttämätön rakenneuudistus. Perinteisen väylänrakennuskeskeisen ajattelun korvaa laajempi keinovalikoima. Infrastruktuurihankkeitakin tarvitaan, mutta niiden tulee olla kannattavia ja, jos mahdollista, sellaisia, että ne eivät lisää liikenteen kysyntää.

Julkishallinnon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista vaaditaan perustellusti. Liikennealalla on siihen potentiaalia erittäin paljon. Toisaalta tuottavuuden kasvu ei synny tekemällä enemmän tai tehokkaammin samoja asioita kuin ennen, vaan tekemällä niitä älykkäämmin ja kevyemmällä hallinnolla.

Ohimenevä valtion rahapula tai byrokratiatalkoot eivät ole uuden liikennepolitiikan moottori. Suomen kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia uhkaavat monet globaalit ja kansalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kilpailu toimipaikkojen ja työtehtävien sijainnista, yhteiskuntarakenteen hajautuminen ja talouden kestävyysvaje.

Älykkäämpien ratkaisujen kehittäminen olisi tärkeätä hyvinäkin aikoina. Nyt se aivan välttämätöntä, kun kukaan ei ennusta paluuta sellaisen kasvun aikaan, joka sallisi unohtaa tehottomuuden. Liikennehakkeilla ja liikennepalveluilla ei voida eikä pidä ylläpitää nykyisiä rakenteita tai tukea sellaista taloudellista toimeliaisuutta, jolla ei ole menestymisen edellytyksiä.

Tiedon tehokkaampi hyväksikäyttö ja älykkäiden teknologioiden kehittyminen tuovat työkalupakkiin monia uusia, tehokkaita keinoja. Maailma on muuttunut. Uudella liikennepolitiikalla vastataan tulevaisuuden isoihin haasteisiin. Tarkasti kohdennetuilla toimenpiteillä tuetaan yritystoimintaa ja palveluita hankkeissa, joilla on nähtävissä potentiaalia.

Hyvät kuulijat! Osana uutta liikennepolitiikkaa on aloitettu tiiviimpi yhteistyö eräiden kaupunkiseutujen kanssa solmimalla niin sanottuja MAL-sopimuksia.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia on tehty Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudun sekä valtion kesken vuodesta 2011. Aiesopimusten ajatuksena on koota kaupunkiseutujen kehittämisen keskeiset elementit yhteen. Sopimuksella sovitaan kaupunkiseudun kehittämistoimenpiteistä yhdessä. Kapeasti kuntakeskeisten ratkaisujen sijaan haetaan seudun kokonaisetua ja kansallisten tavoitteiden toteuttamista kuntarajoista riippumatta.

Aiesopimukset kytkevät yhteen maankäytön kehittämisperiaatteet ja liikennejärjestelmäsuunnittelun, toimenpiteiden toteutuksen ja aikataulut sekä asuntopolitiikan toimet. Se on uutta liikennepolitiikkaa parhaimmillaan. Voimavarat kootaan vahvistamaan kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä vastaamaan terveellisen ja turvallisen ympäristön haasteisiin.

Hyvät Helsingin sataman ystävät! Suomen hyvät yhteydet ulkomaille ovat liikennepolitiikan ydintä. Satamien tehokkuus sekä palvelu- ja hintataso ovat avainasemassa. Helsingin satama ei ole vain Helsingin satama, vaan koko maan portti maailmalle. Millään muulla satamalla ei ole Suomelle vastaavaa merkitystä, eivätkä Helsinkiä voi muut korvata. Siksi valtiovalta seuraa tarkasti, mitä täällä tapahtuu.

Vuosaaren väyläinvestointeihin osallistui koko veroa maksava Suomen kansa. Nykyaikainen satama ratkaisi monia suuria ongelmia. Vuosaaressa on kapasiteettia yllin kyllin ja takamaan väylätkin vetävät. Länsisataman aiheuttama liikennepaine katuverkolle ei kuitenkaan näytä hellittävän. On syytä seurata, että Viron suunnan raskas tavaraliikenne ei kasvaessaan muodostu pahenevaksi liikenneongelmaksi. Kaupungin tulee miettiä, miten ongelma ratkaistaan. Kasvava liikenne on hoidettava tehokkaammin ja vähemmin haitoin.

Tavaraliikenteelle Tallinna on vain kolmen tunnin päässä Suomesta. Logistiikan kustannuslaskentaan vaikuttavat toki rekan lauttamaksut, mutta toisaalta työvoimakustannukset ovat alhaisemmat. Yhteismarkkinoiden vaikutukset näkyvät niin myös Suomessa.

Jätkäsaari aiotaan rakentaa varsin raskaasti asumiskäyttöön. Raskas tavaraliikenne ja asutus eivät kuitenkaan oikein sovi yhteen. Ongelma on jo nähtävissä, mutta mikä on tilanne, kun alue on valmis. Onko liikenne osattu ennustaa oikein? Henkilöautot ja rekat ovat yhä kaupungin keskustassa asutuksen keskellä ja liikenne vain kasvaa. Heikko talouskehitys saattaa jopa lisätä yritysten hakeutumista Viron edullisempaan toimintaympäristöön. Vuosikymmenen lopulla suora nopea raideyhteys eurooppalaisella raideleveydellä vie Tallinnasta Berliiniin tai Wieniin. Sekin saattaa lisätä Viron ja Baltian reitin kilpailukykyä ja niin myös liikennettä Helsingin keskustassa.

Moninkertaistuneen Tallinnan lauttojen rekkaliikenteen kasvu jatkunee. Tallinnan lauttojen kannattava liikennöinti edellyttää sekaliikennettä eli matkustajalauttoja. Vuosaari ei taida olla tälle liikenteelle vaihtoehto. Matkustajat on tuotava keskustaan ja lähelle jatkoyhteyksiä. Rekat kulkevat jatkossakin pääosin samoilla lautoilla.

Sujuvuuden varmistaviin ja liikennehaitat poistaviin massiivisiin infrastruktuuri-investointeihin Helsingillä ja muilla pääkaupunkiseudun kunnilla ei taida olla varaa. Valtio ei niihin osallistu, eikä sillä ole mahdollisuuksiakaan.

Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä Tallinnan kanssa Kaksoiskaupunki-nimen alla. Työtä pitää jatkaa ja kehittää alueesta Pohjois-Euroopan kilpailukykyinen keskus. Samalla on löydettävä kestävät ratkaisut liikenteen ongelmille ja huolehdittava sujuvuudesta. Kasvavan liikenteen tarpeet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kummassakin pääkaupungissa. Tilaa on varattava aluerakennetta jäntevöittäville ratkaisuille, jotka toimivat pitkälle tulevaisuuteen asti.

Hyvät naiset ja herrat! Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti valmistelemme meristrategiaa ja lentoliikennestrategiaa. Osana meristrategiaa käymme jälleen kerran läpi satama-alaa. Meristrategia valmistuu vuoden loppuun mennessä. Valmistelussa on kuultu laajasti käyttäjä- ja sidosryhmiä. Odotan strategiavalmistelulta selkeitä tuloksia ja suuntaviivoja, miten edetä. Meriliikenteeseen kohdistuu monenlaisia paineita, ja strategian toteuttaminen on varmasti haasteellista.

Helsingin sataman merkitys Suomen ulkomaankaupalle on elintärkeä ja siksi valtio on kiinnostunut siihen kohdistuvista päätöksistä ja sataman omista toimista. Yksi lähiajan tärkeä askel on sataman yhtiöittäminen. Siinä ei mielestäni pidä viivytellä. Kaupungin on tietysti tarkasti mietittävä, mitä yhtiöitetään ja miten, ja millä eväillä yhtiö lähtee liikkeelle.

TEN-T -liikenneverkon satamat ovat tiedossa ja niihin kohdistuu jatkossa myös velvoitteita. Helsinkihän on yksi Suomen kolmesta niin sanotun ydinverkon satamasta. Komission keväällä julkaiseman merisatamien kehittämisohjelman tarkoituksena on muun ohella luoda puitteet satamapalveluihin pääsylle ja satamien rahoituksen läpinäkyvyydelle.

Tietojeni mukaan Suomessa on jo tapahtunut muutosta toivottuun suuntaan - joissakin satamissa hyvinkin ripeästi. Arviomme mukaan komission ehdotus on Suomelle ongelmaton. Asiat on satamissamme järjestetty pääosin tulevien ehdotettujen vaatimusten mukaisesti. Uudet normit varmasti vain vahvistavat kehitystä. Ministeriö keskittyy eurooppalaisten normien valmistelussa vaikuttamaan siten, että asetuksella ei lisätä hallintoa tarpeettomasti.

Rikkidirektiivistä ei ole uutta raportoitavaa. Suomen merenkulun kustannukset nousevat, mutta Helsingin sataman suhteellinen kilpailuasemaa kaiketi vain paranee. Ainoa viestini on, että nopeat syövät hitaat. Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan ensikokemukset LNG:n käytöstä ovat olleet pelkästään positiivisia, joten siihenkin on satamissa varauduttava.

Nyt ja aina tarvitaan innovaatioita, osaamista ja oikeita arvauksia. Haasteet ja epävarmuus kuuluvat merenkulkuun ja satamiin, mutta tähän saakka on aina selvitty. Ehkä alan kilpailu kiristyy, mutta nokkelat ja määrätietoiset varmasti menestyvät. Uskon, että Helsingin kaupunki, Helsingin satama ja siellä toimivat yritykset ovat menestyjiä.

Toivotan kaikille hyvää satamapäivää!