Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Kaupan liiton tilaisuudessa Pietarissa 11.4.2013

Ajankohtaiset liikenne- ja logistiikkahankkeet Suomen ja Venäjän välillä

Arvoisa Pietarin kaupungin johto, arvoisat seminaarivieraat, hyvät naiset ja herrat!
Olen erittäin iloinen siitä, että saan puhua tässä ensimmäisessä Pietarissa pidettävässä suomalaisen kaupan seminaarissa Suomen valtiovallan edustajana. Tarkoituksenani on kertoa yleisemmin maiden välisen kaupan näkymistä ja vähän tarkemmin liikenne- ja viestintäsektorin Venäjä-yhteistyöstä sekä tärkeimmistä hankkeista.

On ilo tulla suomalaisena Pietariin, sillä Pietarista on taas tullut meille se lähimarkkina, joka se oli jo sata vuotta sitten. Pietarilla on osa minunkin sukuni vaiheissa niin kuin monessa muussa suomalaisessa suvussa. Nyt ei tosin enää kuljeteta hevoskärryillä voita Pietarin toreille ja tuoda siinä samalla pikkupiikoja töihin herrasväen palvelukseen kuten viime vuosisadan alussa. Nyt suomalaiset yritykset ovat etabloituneet vankasti Pietariin ja sen takaiselle Venäjänmaalle. Vastaavasti venäläisillä on Suomessa paljon liiketoimintaintressejä.

Venäjälle on asettunut yli 600 suomalaista yritystä ja noin sata on investoinut suoraan Venäjälle. Kokonaisinvestoinnit ovat jo yli 10 miljardia euroa. Suomalaisyrityksillä on Venäjällä yli 50 000 työntekijää. Suuri osa investoinneista sijoittuu Moskovan ympäristöön, mutta myös Pietariin, Jekaterinburgiin ja muihin suuriin kaupunkeihin. Teollisuuspuistoja on monilla Venäjän alueilla. Alueviranomaiset ovat Pietarin tavoin osallistuneet hankkeisiin rakentamalla valmista infrastruktuuria ja helpottamalla investointibyrokratiaa. Technopolis on rakentanut teknologiatalon Pietarin lentokentän kupeeseen ja muut suomalaiset ovat perustaneet teollisuuspuistoja mm. Kalugaan ja Leningradin alueelle.

Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja Venäjällä ovat Ruotsin jälkeen suurimmat vientimarkkinamme. Vuonna 2012 kauppavaihto oli yli 16 miljardia euroa, josta Suomen vientiä oli noin kolmannes ja tuontia kaksi kolmannesta. EU-alueen talouskehityksen takia Venäjän vienti on Suomelle entistä tärkeämpää. Se kasvoi viime vuonna 7 prosenttia, vaikka kokonaisvientimme ei kasvanut. Kulutustuotteiden vienti Venäjälle kasvaa investointihyödykkeiden vientiä nopeammin. Venäjän tuonnista on puolestaan 90 prosenttia raaka-aineita. Venäjän kauppa on viime vuosina ollut Suomelle alijäämäistä korkeiden energiahintojen takia.

Suomen palveluviennistä menee Venäjälle 12 prosenttia. Matkailu kasvaa vahvasti. Viime vuonna Suomessa kävi 4,5 miljoonaa venäläisturistia, jotka jättivät Suomeen yli 1,2 miljardia euroa vuonna 2011. Venäjän talouskasvun ja matkailubuumi luultavasti jatkuvat. Myös Pietari ja muu Venäjä houkuttelevat suomalaisturisteja.

Hyvät kuulijat! Kansainväliset yhteydet ovat elintärkeitä Suomelle. Suomen ja Venäjän liikennejärjestelmät ovat kiinni toisissaan. Kiinteän yhteyden ovat luoneet maantiede ja yhteinen historia. Suomen tärkeimmät maantie- ja rautatieyhteydet suuntautuvat Venäjälle. Meillä on sama raideleveys kuin Venäjän radoilla. Yhteinen Itämeri on elintärkeä kauppatie molemmille maille. Lentoliikenteessä Suomi tarvitsee muun Euroopan tavoin Venäjää, jonka yli kulkevat reitit Euroopasta ja Aasiaan.

Suomen maantieteellinen asema ei ole logistisesti hyvä, mikä nostaa kustannuksemme monia kilpailijamaita korkeammiksi. Venäjä ei kuitenkaan ole kaukana ja Suomi voi lisäksi hyötyä asemastaan porttina lännen ja Venäjän sekä sen takaisen Aasian välissä.

Suomelle Venäjä on lähimarkkina-alue, jonka poliittinen ja taloudellinen kehitys vaikuttavat suoraan maiden kauppaan, kuljetuksiin ja myös kauttakulkuliikenteeseen. Mahdollisuuksia luo myös Suomen ja Luoteis-Venäjän suhteen tiivistyminen. Mitä läheisemmät suhteet rajan yli ovat, sitä enemmän venäläisiä kiinnostavat Suomen palvelut ja Suomen hyvät yhteydet muualle Eurooppaan. Siksi yhteistyön ja ystävyyden vaaliminen ei siksi ole vain historian jargonia, vaan arvokas asia myös nykyisin.

Hyvät kuulijat! Suomi on Euroopan unionin jäsen, mutta huolehtii tarkkaan myös kahdenvälisistä suhteista Venäjään. Liikenne- ja viestintäalalla suhteet Venäjän viranomaisiin ovat tiiviit ja luottamukselliset, ja ne ovat toimineet kaikkina aikoina. Viranomaistyö perustuu suoriin kontakteihin ja henkilökohtaisiin suhteisiin virkamiesten välillä. Tapaan omia kollegojani lähestulkoon kuukausittain. Maiden välinen pysyvä liikennetyöryhmä on maiden välisen talouskomission aktiivisimpia osia. Liikennetyöryhmän alaisuudessa työskentelevistä lukuisista viranomaistyöryhmistä ja sekakomissioista jokin kokoontuu melkeinpä viikoittain. Valtiosopimuksia neuvotellaan ja konkreettisia ongelmia hoidetaan ja yritysten arjessa kohtaamia murheita hoidetaan, isoja ja pieniäkin, sitä mukaa kun niitä nousee esille.

Liikenneministerit tapaavat useita kertoja vuodessa. Säännöllisillä tapaamisilla ennakoidaan ongelmia ja viedään eteenpäin yhteistyöehdotuksia. Liikenne kuuluu myös pääministereiden ja valtionpäämiesten säännöllisten tapaamisten asialistalle.

Myös viestintäalalla yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina. Suomi ja Venäjä ovat sopineet mm. yhteistyöstä ja koordinaatiosta radiotaajuuksien käytössä sekä ohjanneet teleyritykset sopimaan maiden välisten puheluhintojen kohtuullistamisesta. Toimilla edistetään viestintäpalveluiden edullista käyttöä ja uutta teknologiaa molemmissa maissa. Korkealaatuiset, turvalliset ja edulliset viestintäyhteydet tukevat kauppaa.

Hyvät kuulijat! E-18 moottoritiehen on Suomessa käytetty noin kolme miljardia euroa viimeisen vuosikymmenen aikana. Seuraavaksi, vuosina 2015-2017, toteutuu 240 miljoonan euron hintainen Helsinki-Vaalimaa -moottoritien itäisin osuus Koskenkylän ja Kotkan välillä. Loppuosalle, Haminasta Vaalimaalle ulottuvalle osuudelle laaditaan tiesuunnitelmaa.

Idän moottoritietä ja laajemminkin rajaliikennettä koskee hanke, jonka nimi on "Vihreä ja älykäs kasvukäytävä E-18 välillä Oslo-Pietari". Viime vuonna päättyneessä kokeilussa selvitettiin yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, miten tiestä saadaan suoraa hyötyä moottoritien vaikutusalueen yrityksille ja alueelle. Idea on, että tie on muutakin kuin väylä siirtyä paikasta toiseen. Se voi myös vahvistaa alueiden kilpailukykyä, kasvua ja ihmisten toimivaa arkea. Hanke osoitti, että väylän alueella älyliikennepalvelut ja kestävällä tavalla toteutettu energiatuotanto luovat uutta liiketoimintaa. Kasvukäytävä voisi olla lippulaiva, jonka palvelukonseptit ovat malleja muualle.

Tavoitteena on rakentaa väylästä käytävä, jolla energia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Moottoritie, sen suuri asiakaspotentiaali sekä tiehen suunnitellut ekologiset palvelut, älyliikenne ja hyvät satamayhteydet tarjoavat yrityksille ja elinkeinoelämälle paljon mahdollisuuksia. Valmistelu osoitti, että E18-käytävästä voi tulla asiakkaitaan palveleva Euroopan unionin ja Venäjän välinen sujuvan liikenteen käytävä, joka entisestään vahvistaa rajan ylittävää yhteistyötä.

Kokeilun jälkeen valtioneuvosto päätti, että Suomi on mukana monen maan yhteisessä kasvukäytävähankkeessa välillä Oslo-Tukholma-Helsinki-Pietari. "Pohjoiseksi kasvukäytäväksi" nimetty hanke yhdistää liikenne- ja viestintäpolitiikan, elinkeinopolitiikan sekä aluepolitiikan tavoitteet kokonaisuudeksi edistämään yritysten kasvua, työllisyyttä sekä alueiden kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Kasvukäytävä on uutta toimintatapaa, jossa hallinto ja yritykset luovat yhteistyössä hyvää ympäristöä innovatiiviselle liiketoiminnalle. Uuden palveluliiketoiminnan asiakkaita ovat kotimaan henkilö- ja tavaraliikenne, vienti- ja tuontikuljetukset, Suomen kautta Venäjälle suuntautuvat transitokuljetukset sekä kasvava matkailu. Asiakaspotentiaalia kasvattavat Venäjän talouskasvu, avautuvat markkinat ja WTO-jäsenyys. Mitä Euroopan unionin ja Venäjän viisumivapaus saisikaan aikaan? Sujuvat rajanylitykset ovat ydinasia kasvukäytävän koko potentiaalin hyödyntämisessä. Tavoitteena on saada käytävälle myös kansainvälisiä investoijia.

Hyvät naiset ja herrat! Rajaliikenteen kasvu on ongelmineenkin osoitus kasvavasta kaupasta ja vuorovaikutuksesta. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla Vaalimaalla, Nuijamaalla ja Imatralla on viikonlopun päivinä jopa 50 000 matkustajaa kullakin rajanylityspaikalla. Silloin liikenne väistämättä ruuhkautuu merkittävästi. Sujuvan rajaliikenteen hyödyt ovat merkittävät sekä kuljetusten että matkailun kannalta.

Rajanylitysten ja liikenteen kehittämisen painopiste on Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla, joiden kautta kulkee 90 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä maantieliikenteestä. Mahdollisesta viisumivapaudesta riippumatta jo nykyinen rajaliikenteen kasvu edellyttää investointeja rajanylityspaikkojen infrastruktuuriin, henkilöstöön ja väyliin. Vanhoja rajanylityspaikkoja ei ole alun perinkään rakennettu nykyaikaisen viranomaistoiminnan vaatimusten mukaan. Siksi tarvitaan suuriakin laajennuksia ja muutostöitä, viranomaisten yhteistyötä, uutta teknologiaa ja ihan silkkaa työvoimaa.
Parhaillaan tehdään mittavia parannuksia, joista mainittakoon Vaalimaalle ensi vuonna valmistuvat henkilö- ja raskaan liikenteen erilliskaistat ja tarkastusalueet. Myös Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikoilla parannetaan järjestelyitä. Hankkeita rahoitetaan osittain Euroopan unionin ja Venäjän välisestä naapuruusohjelmasta. Tyytyväisenä on pantava merkille, että Rajavartiolaitos sai hallituksen kehyspäätöksessä välttämättömiä lisäresursseja palvelutason säilyttämiseksi liikenteen kasvaessa.

Hyvät kuulijat! Viisumipolitiikka kuuluu Euroopan unionin yhteiseen politiikkaan. Suomi on ollut unionissa edelläkävijänä liikkuvuuden edistämisessä. Joustava matkustaminen Euroopan unionin ja Venäjän välillä on nimenomaan Suomelle Venäjän rajanaapurina erittäin tärkeää.

Vuosikymmen sitten viisumivapaus otettiin Euroopan unionin ja Venäjän pitkän ajan tavoitteeksi. Vuonna 2007 käytäntöjä helpotettiin ja Euroopan unioni ja Venäjä aloittivat vuoropuhelun viisumivapauden ehtojen kartoittamiseksi. Tämän jälkeen on valmisteltu listaa asioista, jotka ovat ehtona jatkoneuvotteluille. Edellytyksenä viisumivapaalle matkustamiselle on mm. biometriset tunnisteet sisältävän passin käyttö sekä toimiva rekisteröintijärjestelmä. Askelmerkit jatkotyöhön hyväksyttiin joulukuussa 2011. Sen jälkeen voidaan siirtyä varsinaisiin viisumivapausneuvotteluihin.

Viisumivapaus edistäisi taloussuhteita. Rajan yli tulija tulisi molemmin puolin rajaa nähdä pikemminkin ystävänä ja maksavana asiakkaana kuin potentiaalisena lain rikkojana. Suomi on panostanut tehokkaaseen viisuminantoon. Toivomme tässä Venäjältä vastavuoroisuutta. Suomi myönsi viime vuonna yli miljoona viisumia venäläisille ja suurin osa niistä oli monikertaviisumeita - Pietarin edustusto myönsi niistä yli 80 prosenttia.

Viisumivapaus ei lopettaisi tarkastuksia, vaan matkustajan ennakkotarkastus siirtyisi tapahtuvaksi rajalle. Siksi rajavalvonnan tulisi olla entistäkin tehokkaampaa ja viranomaisyhteistyön tiivistä. Tarvitaan riittävät resurssit ja uutta teknologiaa rajanylityspaikoille.

Hyvä seminaariväki! Tieto- ja viestintäteknologian hyöty on muutenkin kuin rajatarkastuksissa otettava irti maiden välisessä vuorovaikutuksessa. Viisasta on julkilausumien sijasta edetä kokeilujen ja pilottihankkeiden avulla.
Suomi pyrkii älyliikennemaana maailman kärkeen. Tärkeä osa työtä on kansainvälinen yhteistyö. Myös Venäjällä älyliikenteen voima ymmärretään hyvin. Suomen ja Venäjän ministeriöt ovat sopineet alan yhteistyöstä. Siihen kuuluu keskeisenä osana Helsingin ja Pietarin välinen älyliikennekäytävä, työnimeltään "FITSRUS". Yhteisen konseptin mukaisesti on äskettäin aloitettu ensivaiheen palvelukokeilut. Niitä ovat automaattiset sääpalvelut, liikenteen häiriötiedotus, liikkujan reaaliaikaiset palvelut sekä joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelut. Ajan oloon liikennekäytävästä kehittyy palveluiltaan väylä, joka käy asiakasystävällisiltä palveluiltaan malliksi maailmalle.

Suomessa selvitetään rajanylityksen ennakkovarausjärjestelmää. Ennalta tiedettävää rajanylitysvuoroa eli "slotia" käytettäessä liikenne sujuisi paremmin ja logistiikka tehokkaammin. Rajaseudun liikennehaitat saisivat helpotusta ja turvallisuus paranisi. Järjestelmä poistaisi rajanylityspaikkojen jonot teiden varsilta. Rajanpinnan suurten rekkaparkkien tarve vähenisi, kun rajanylitystä voisi rauhassa odottaa kauempanakin. Järjestelmää pilotoidaan vielä tänä vuonna ja käyttöön sen voisi ottaa ensi vuonna.

Tieolot kehittyvät myös Venäjällä, jossa kaavaillaan älyliikenteen järjestelmiä. Pietari-Viipuri -tien peruskorjauksen yhteydessä on tarkoitus toteuttaa tiesää- ym. palveluita. Leningradin alueella ollaan kiinnostuneita sähköisestä nopeudenvalvonnasta ja rajan ylittävän henkilöliikenteen jonotusjärjestelmästä. Venäjän tielaitoksen mukaan Pietarin ja Viipurin välinen E18-tie korjataan moottoritien tasolle vuoteen 2018 mennessä. Mahdollisesti tien käytöstä perittäisiin tiemaksuja. Hanke on tarkoitus toteuttaa PPP-hankkeena eli yksityisen ja julkisen vallan yhteisesti rahoittamana. Meille on kerrottu, että tänä vuonna on tarkoitus aloittaa ensimmäisen tiejakson rakentaminen.

Yritysten kuljetus- ja logistiikkakustannuksia tulee pyrkiä alentamaan. Tuoreen kehysriihipäätöksen mukaan Suomessa korotetaan raskaan liikenteen mitta- ja massarajoituksia, mikä vähentää kuljetusten yksikkökustannuksia. Entistä raskaampi ja korkeampi liikenne vaatii teiden ja siltojen kunnostusta ja siksi se tulee voimaan vaiheittain. Ensi vaiheessa tavoitellaan 80-160 miljoonan euron vuotuisia nettosäästöjä, pitkällä aikavälillä paljon enemmänkin. Säästöt auttavat osaltaan elinkeinoelämää sopeutumaan rikkidirektiivin tuomiin lisäkustannuksiin.

Liikenteen sujuvuuteen ja logistiikan kustannuksiin vaikutetaan myös valtiosopimuksilla, jotka koskevat maantieliikennettä ja rautatieliikennettä. Jäänmurtosopimuksella helpotetaan jäänmurtajien vastavuoroista käyttöä. Yhteensä neljä valtiosopimusta on valmistumassa allekirjoituskuntoon lähikuukausina.

Suomen logistinen kilpailukyky on yllättävän hyvä ottaen huomioon sijaintimme ja vuodenaikojen haastavat olosuhteet. Logistiikkatutkimuksissa kuulumme yleensä maailman parhaan kymmenyksen kastiin ja viimevuotinen Maailmanpankin tutkimus nosti meidät kerrassaan Euroopan kärkeen. Suomalaiset yritykset toki arvioivat itse logistiikkaamme kansainvälisiä vertailuja kriittisemmin.

Suomen logistiikka houkuttelee edelleen, vaikka hienoista laskua tavaravirroissa on havaittu. Suomen kautta yksin Venäjälle suuntautuvat transitokuljetukset jättävät Suomeen vuosittain yli 250 miljoonaa euroa tuloja ja luovat noin 3000 työpaikkaa. Lisäksi niiden tavaravirta turvaa Suomelle tärkeitä yhteyksiä kolmansiin maihin ja alentaa siten oman ulkomaankauppamme kustannuksia.

Venäjän kasvu ja WTO-jäsenyys tukevat kauttakulkukuljetusten kasvua. Tavaraliikenne jatkunee vilkkaana myös Suomen läpi, vaikka liikenne Ust-Lugan ja Pietarin satamissa vilkastuu. Tavaravirrat kasvanevat kuitenkin nopeammin kuin mihin uusien satamien kapasiteetti antaa myöten. Uskon, että kakusta riittää jaettavaa.

Hyvät kuulijat! Rautatie on yhdistänyt Helsingin ja Pietarin jo vuodesta 1870. Nyt Allegro vetää kaupungit vielä lähemmäksi toisiaan. Ihmisten kanssakäyminen ja liiketoiminnan mahdollisuudet ovat parantuneet, kun matka-aika on lyhentynyt.

Suomi on varautunut Imatran ja Svetogorskin välisen rautatierajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja ratayhteyden parantamiseen Imatralta Luumäelle. Kannaksen tavaraliikennerata syöttää valmistuttuaan Venäjän liikennettä Svetogorskin kautta myös Suomen radoille. Suomalaiset vientikuljetukset saadaan jouhevammin Venäjälle, kun rajanylityspaikkoja on useita.

Liike-elämä tarvitsee myös lentoyhteyksiä. Suomi ja Venäjä keskustelevat säännöllisesti mm. uusien reittien avaamisesta. Suomesta on nyt säännöllisiä reittilentoja Moskovan ja Pietarin ohella ainakin Jekaterinburgiin ja Petroskoihin.

Kansainväliset suhteet ja myös muut EU:n ja Venäjän väliset isot ajankohtaiset kysymykset heijastuvat myös lentoliikennepolitiikkaan ja myös reittien kehittämiseen. Olemme toiveikkaita, että Suomi Venäjän lähinaapurina pystyy edelleenkin tarjoamaan hyvän vaihtoehdon Euroopasta Aasiaan suuntautuvassa lentoliikenteessä.

Hyvät kuulijat! Myös viestintä tuo ihmiset lähemmäs toisiaan. Suomessa suunnitellaan suuren kapasiteetin tietoliikennekaapelia Suomesta Saksaan. Nyt selvitetään Itämeren kaapelin toteutusta julkisella rahoituksella, jos se ei toteudu kaupallisesti. Hallitus päätti kehysriihessä jatkaa valmistelua niin, että rahoituksesta voidaan päättää vielä tänä vuonna.

Venäjällä on virinnyt ajatus merikaapelin rakentamisesta Euroopasta Aasiaan Koillisväylän kautta. Tämä uusi kaapeli ja Suomessa suunniteltu Itämeren kaapeli voitaisiin Suomen runkoverkkojen kautta kytkeä toisiinsa Murmanskissa. Siitä syntyisi uusi runkoyhteys Manner-Euroopan ja Aasian välille.

Suomi ja Venäjä voisivat kaapelin avulla houkutella pohjoisille alueille ns. pilviliiketoimintaa, joka tarjoaa globaaleja palveluita verkossa. Pohjoinen ympäristö tarjoaa siihen otolliset olot, kun valtavat datakeskukset ja niiden jäähdytys kuluttavat erittäin paljon energiaa. Siksi kylmän ilmaston alueet ovat hyvin kilpailukykyisiä sijoituspaikkoja datakeskuksille. Suomessa on niille myös osaavaa henkilöstöä ja niiden tarvitsemia suuria konesalitiloja on tyhjillään. Lyhyempi kaapeliyhteys Eurooppaan ja Aasiaan vähentää verkon viivettä muutamilla millisekunneilla, mikä ei merkitse tavanomaisessa viestinnässä mitään, mutta on massiivisessa tiedonsiirrossa hyvin kriittinen seikka.

Hyviä yhteyksiä käytetään mm. verkkokauppaan, joka on tehnyt läpimurtonsa parin viime vuoden aikana. Se vaikuttaa logistiikkaan monin tavoin, koska se vähentää varastointiportaita ja hajauttaa tavaravirtoja. Digitaalitalous muuttaa muutenkin ihmisten arvoja ja tapoja, mikä vaikuttaa kauppaan ja kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Älypuhelimella hoitaa arjen asiat helposti ja etätyö on jo arkipäivää. Muutaman minuutin matka-ajan säästö perusteluna liikennehankkeelle ei ole enää yhtä kiistaton kuin ennen. Nuori sukupolvi ei välttämättä seisota pääomaan parkkipaikalla. Puhutaan Tukholma-ilmiöstä: yhä harvempi suurkaupunkilainen hankkii ajokortin. Virtuaalikontaktien vähentämä liikkuminen tapahtuu joukkoliikenteellä tai vaikkapa pyöräillen. Muutos on tapahtunut vajaassa vuosikymmenessä eikä sen loppua näy.

Tieto- ja viestintätekniikka ja digitaalitalous ovat liikenteen suurin muutostrendi lähivuosikymmenet. Liikenne on nyt saman murroksen kynnyksellä kuin esimerkiksi pankkisektori parikymmentä vuotta sitten. Suomalaiselle pankki ei enää ole rakennus, vaan verkkopalvelu. Niin liikennekin on jonakin päivänä meille monista vaihtoehdoista koostuva palvelu, joka tarjoaa apuaan ratkottaessa sitä ikuista ongelmaa, että ihmiset ja tavarat eivät ole siellä, missä niiden pitäisi olla. Tässä kehityksessä Suomi on vahvasti mukana ja jakaa näitä visioita myös Venäjän kanssa.

Hyvä kaupan väki! Venäjä kehittyy nopeasti. Lähivuosien kasvualat ovat erityisesti palvelusektorilla: matkailussa, liikenne-, suunnittelu- ja IT-palveluissa sekä rahoitusalalla. Verkkokaupan kasvu tarvitsee uusia älykkäitä jakeluratkaisuja, maksujärjestelmiä ja mobiilipalveluja. Tarvitaan erityisosaamista, kun teknologiat uudistuvat ja tuotantoa kehitetään ympäristöystävälliseksi. Suurkaupungeissa tarvitaan kiireesti asuntojen lisäksi modernia jätehuoltoa ja mm- pysäköintiratkaisuja on kehitettävä. Liikenteen ongelmat ovat Venäjän suurkaupungeissa dramaattisen suuret. Uudet kulutustottumukset ja teknologia sekä muut kaupunkien haasteet antavat suuria mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja kaupalle.

Nykyisin Suomesta Pietariin kuljetaan korkeatasoisilla rekoilla ja piiatkin pääsisivät Allegron kyytiin. Kauppa on vilkasta. Suomalainen osaaminen käy kaupaksi ja siihen kannattaa yhä panostaa. Takavuosina tavaran laadun takasi se, että sen oli tuottanut "Finljandija". Korkea laatu myy nytkin ja aina.

Hyvät naiset ja herrat! Kiitos mielenkiinnostanne. Toivotan kaikille oikein antoisaa seminaaripäivää!