Väyläverkon kunnon rapistuminen vaatii lisäresursseja, ja varoja on tarkoitus lähivuosina siirtää isoista kehittämishankkeista ylläpitoon. Se on erittäin viisasta politiikkaa, vaikka merkitsee, että jatkossa toteutettavaksi pääsevät entistä harvemmat väylähankkeet, kirjoittaa Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Savon Sanomissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotuksessa liikenteen suurin menoerä on perusväylänpito. Sitä ovat teiden, ratojen ja vesiväylien hoito, kuluneiden rakenteiden korjaus, liikenteen ohjaus ja pienet parannukset. Ne maksavat ensi vuonna noin miljardi euroa, kun budjetin ulkopuoleltakin tuleva rahoitus lasketaan mukaan.