Kesäaika alkaa ensi viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti eteenpäin sunnuntaina 31. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.00.

Normaaliaikaan palataan taas sunnuntaina 27. lokakuuta, jolloin kellon viisareita käännetään tunti taaksepäin klo 4.00.

Kesäajassa ollaan siis noin seitsemän kuukauden ajan. Talviajassa ollaan viisi kuukautta. 

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa vuodesta 1981 lähtien. Tätä ennen kesäaikaa kokeiltiin vuonna 1942. Vuodesta 1996 Suomessa on noudatettu EU:n yhteisiä käytäntöjä kesä- ja talviaikaan siirtymisessä.

EU:ssa valmistellaan kellojen siirtelystä luopumista

Kellojen siirtelyn lopettamista koskeva aloite nostettiin EU-päätöksentekoon ministeri Anne Bernerin aloitteesta vuonna 2018.

Aloitteen seurauksena Euroopan komissio järjesti asiasta laajan kansalaiskuulemisen. Aihe kiinnosti eurooppalaisia ja vastauksia kyselyyn kertyi 4,6 miljoonaa. Valtaosa vastaajista kannatti kellojen siirtelyn lopettamista.

Syyskuussa 2018 komissio teki ehdotuksen kellojen siirtelyn lopettamisesta kaikissa EU-maissa. Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan kellojen siirtelystä olisi luovuttu jo kuluvana vuonna.

Joulukuussa 2018 EU:n silloinen puheenjohtajamaa Itävalta ilmoitti, että jäsenvaltiot tarvitsevat lisäaikaa asian käsittelyyn. Uusi tavoite siirtelystä luopumiselle asetettiin alustavasti vuoteen 2021.

Asia etenee niin, että EU-tasolla päätetään kellojen siirtelystä luopumisesta. Tämän jälkeen kukin jäsenvaltio voi kansallisesti päättää, mihin aikavyöhykkeeseen se kuuluu. EU:n tasolla asiasta päätetään säätämällä direktiivi jonka mukaan jokainen jäsenmaa muuttaa omaan lainsäädäntöään.

Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksin. Vasta tämän jälkeen se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Direktiivin käsittely eteni 26.3.2019, kun Euroopan parlamentti äänesti siirtelyn lopettamisesta. Parlamentti hyväksyi esityksen selvällä äänten enemmistöllä. Seuraavaksi hanke palaa parlamentista neuvoston käsittelyyn. Parlamentti ja neuvosto päättävät asiasta yhdessä.

Suurin osa suomalaisista kannattaa kellojen siirtelyn lopettamista

Suomessa kansalaisten mielipiteitä kesäajasta luopumisesta selvitettiin syksyllä 2018 muun muassa gallup-tutkimuksella ja Otakantaa.fi-foorumilla toteutetulla verkkokyselyllä ja lausuntomenettelyllä.

Kansalaiskuulemisissa siirtyminen pysyvään talviaikaan keräsi hieman enemmän suosiota kuin pysyvä kesäaika. Suurin osa suomalaisista haluaa, että kellojen siirtelystä luovutaan.

Myös lausuntokierroksella kellojen siirtelyn lopettamista kannatettiin laajasti. Eri sidosryhmien lausunnoissa tuotiin esiin sekä talvi- että kesäajan valintaa tukevia perusteluja.

Talviajan valintaa pysyväksi ajaksi perusteltiin muun muassa kansanterveydellisillä syillä ja arvopaperimarkkinoiden toimivuudella. Pysyvällä kesäajalla puolestaan katsottiin olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaan ajoittuvaan liikunnan harrastamiseen.

Lopulta valtioneuvosto päätyi alustavasti pitämään talviaikaa parhaimpana vaihtoehtona Suomen pysyväksi ajaksi EU-neuvotteluissa. 

Mitä seuraavaksi?

Direktiiviehdotusta kellojen siirtelystä luopumiseksi käsitellään EU-tasolla tämänhetkisen puheenjohtajamaan Romanian johdolla.

Suomi tulee edistämään asiaa oman puheenjohtajakautensa aikana. Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa 1. heinäkuuta 2019.

EU-maat käyvät tällä hetkellä ehdotusta läpi kansallisesti. Muutamissa maissa on jo tehty tai on tällä hetkellä tekeillä asiaa koskevia kansallisia selvityksiä.

Kellojen siirtelystä voidaan luopua näillä näkymin vuonna 2021. Aikataulu voi kuitenkin käsittelyn edetessä muuttua.

Lisätietoja:

Maria Rautavirta, yksikön johtaja, liikenneneuvos, p. 040 718 5975, Twitter: @mrautavirta
Oskari Stenius, suunnittelija, p. 050 574 4876