Kolmannes autojen kuljetuksista Venäjälle siirtymässä lähivuosina juniin

Kolmasosa autojen kuljetuksista Suomen kautta Venäjälle siirtynee lähivuosina rautateille. Tämä on mahdollista, kun Moskovaan valmistuu autokuljetusten tarvitsema terminaali ja sopivaa venäläistä vaunustoa saadaan riittävä määrä. Junakuljetusten kilpailukykyä lisää myös tullauksen nopeutuminen.

Autojen transitokuljetusten tilannetta selvittäneen rakennusneuvos Juhani Tervalan mukaan junakuljetukset ovat tulossa kannattavammiksi myös Venäjän markkinoiden muuttumisen takia. Autokauppa on siirtymässä yksittäisiltä kauppiailta suuryrityksille, joille kuljetetaan nykyistä suurempia automääriä kerralla.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen antoi helmikuussa Tervalalle tehtäväksi tutkia, mitä esteitä junakuljetuksille nykyisin on sekä tehdä ehdotukset siitä, kuinka ministeriö voi edistää junakuljetuksien hyödyntämistä. Selvitys luovutettiin 17. maaliskuuta.

Tervalan mukaan valtion keinot vaikuttaa junien ja rekkojen väliseen kilpailutilanteeseen ovat rajalliset. Tervalan ehdotukset liittyvät liikenneverkon käyttömaksuihin.

Venäläisrekat eivät käytännössä maksa lainkaan tien käytöstä, koska Suomi ei peri tiemaksuja. Maksu jää saamatta myös polttoaine- ja arvonlisäverona siksi, että ajoneuvot tankataan Venäjän puolella.

Sen sijaan junaliikenne maksaa rataverkon käytöstä ratamaksun perusmaksua, rataveroa ja oikoradan investointimaksua. Esimerkiksi tuhannen bruttotonnin juna Hangosta Vainikkalaan maksaa ratamaksuja yhteensä noin 950 euroa.

Valtio voisi edistää junakuljetusten yleistymistä alentamalla väliaikaisesti rataveroa. Näin on tehty Vartiuksen raja-aseman transitoliikenteessä.

Toinen vaihtoehto olisi rajoittaa rekkojen tankissa Suomeen tuotavan verottoman polttoaineen määrä 200 litraan. Nykyisin Venäjän rekisterissä olevilla ajoneuvoilla ei ole minkäänlaisia rajoituksia.

Vaikka autojen kuljetuksista hoidettaisiin junalla kolmannes, lisääntyy autonkuljetusrekkojen määrä joka tapauksessa Suomen teillä Venäjän kasvavien markkinoiden takia. Tervala toteaakin, että valtion tulisi ensisijaisesti keskittyä minimoimaan rekkakuljetusten haittoja.

Keskeisenä keinona Tervala pitää valtatien 7 pikaista parantamista. Myös Loviisan ja Kotkan sekä Haminan ja Vaalimaan välisen moottoritien ja Haminan ohikulkutien toteuttamista olisi nopeutettava.

Tullitoimipaikat Suomen puolella voitaisiin pitää auki ympäri vuorokauden. Tällä tasoitettaisiin rekkajonoja liikenteessä. Myös kuljettajille on annettava tietoa turvallisesta jonossa ajamisesta ja turvavälin pitämisestä.

Suomen puolella poliisi ja tulli voisivat tehostaa raskaan liikenteen ajoneuvojen valvontaa onnettomuusriskien välttämiseksi. Tarkastuksia tulisi tehdä satamissa ja liikennekeskuksissa eikä rajalla, koska rekat saapuvat Venäjältä tyhjinä ja ovat lastattuina jo poistumassa maasta.


Tiekuljetukset voimakkaassa kasvussa

Venäjän-liikenteen autojenkuljetusrekkoja liikkuu teillä keskimäärin 370 kappaletta jokaisena arkipäivänä. Näistä 170 on tyhjinä satamiin ajettavia yhdistelmiä. Arkiliikenteen lisäksi tyhjiä rekkoja ajetaan viikonloppuisin satamiin odottamaan laivoja.

Lähes 60 prosenttia kuljetuksista tapahtuu Vaalimaan raja-aseman kautta. Nuijamaan osuus on vajaat 25 ja Imatran 20 prosenttia

Autojen kuljetus on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 kuljetukset kasvoivat 43 prosenttia. Lähivuosina kuljetusten arvioidaan kaksinkertaistuvan.

Vuonna 2005 kuljetettiin Venäjälle 340 000 uutta henkilö- ja pakettiautoa. Näistä junalla kuljetettiin vain 5000 kappaletta.

Yhdellä kokojunalla voitaisiin korvata 50-60 kuorma-autokuljetusta.



Lisätietoja

liikennepalveluyksikön päällikkö, rakennusneuvos Juhani Tervala,
puh. (09) 160 28482 tai 050 552 7260