EU:n komissio katsoo, ettei Suomi ole rikkonut EU:n direktiiviä asettaessaan yleispalveluun kuuluvalle laajakaistapalvelulle 1 Mbit/s vähimmäisnopeusvaatimuksen. Komissio pyysi liikenne- ja viestintäministeriöltä lokakuussa 2010 selvitystä 1. heinäkuuta voimaan tulleesta yleispalvelusääntelystä.
Komission ja ministeriön näkemykset palvelujen saatavuudesta eroavat toisistaan. Komission mukaan yleispalvelu voidaan asettaa, kun 80 prosentilla kansasta on jo mahdollisuus saada vähimmäisnopeudella toimiva laajakaista.
Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että 51 prosenttia riittää, koska direktiivin sanamuodon mukaan ratkaiseva tekijä on enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus.
Komissio kuitenkin toteaa, että asialla ei ole tässä merkitystä, koska Suomessa jo yli 70 prosenttia laajakaistapalvelujen tilaajista käyttää yli kahden megan yhteyttä. Näin ollen on erittäin todennäköistä, että yhden megan nopeus on yli 80 prosentin saatavilla.
EU:n tietoliikennekomitea antoi ohjeet yleispalveludirektiivin soveltamisesta vasta sen jälkeen, kun Suomi oli päättänyt yleispalvelun vähimmäisnopeudesta. Tämän myös komissio on ratkaisussaan todennut.
Lisäksi komissio halusi selvityksen laajakaistapalvelujen hintakatosta, jota Suomessa valmisteltiin syksyllä. Selvityksen antaminen ei kuitenkaan ollut tarpeellista siksi, ettei hintakattoa lisätty lainsäädäntöön. Teleyritykset ilmoittivat lokakuussa ryhtyvänsä itsesääntelyn keinoilla varmistamaan yleispalveluun kuuluvan laajakaistan hinnan kohtuullisuuden. Näin ollen lain muutosta ei tarvittu.
Lisätietoja
lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi, p. 09 160 28150 tai 040 700 5620
