LVM 120 vuotta - Tutkimuksen merkitys kasvanut

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 3.4.2012 10.39
Uutinen

Liikenteen ja viestinnän kentillä tehtävä tutkimustyö tuo paljon eväitä päätöksenteon tueksi. LVM:n yleisen osaston päällikkö, ylijohtaja Pekka Plathanin mukaan tutkimustulosten avulla toimintaa voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Liikenteen puolella uusi FinTrip-hanke kokoaa suomalaista tutkimusosaamista yhteen.

- Tutkimustoiminnan merkitys on kasvanut selvästi vaikka valtion puolelta tutkimukseen ei enää panosteta rahallisesti yhtä paljon kuin 1990-luvulla. Nykyään tehdään entistä enemmän analyysejä ja yhteenvetoja jo olemassa olevasta tutkimustiedosta, Plathan sanoo.
- Tutkimustiedon pohjalta tehty asioiden eteenpäin vieminen tuottaa paljon lisäarvoa, kun näkyvissä oleviin kehityssuuntiin voidaan reagoida ja vaikuttaa ennalta, hän jatkaa.
LVM:n alan tutkimustoiminnan rakenne on muuttunut. Aikaisemmin tutkimusta tehtiin ennen kaikkea ministeriövetoisissa tutkimusohjelmissa, mutta nyt tutkimus on sirpaloitunut eri tahoille. Viestintäpuolella yritykset satsaavat huomattavan paljon tutkimukseen ja tekevät etenkin markkinoihin sekä teknologiaan liittyviä selvityksiä. Ministeriön ja Viestintäviraston rooli viestintätutkimuksessa on pieni.

Ilmatieteen laitos iso toimija

Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sen sijaan tilaavat tutkimuksia, ja Ilmatieteen laitos tuottaa huomattavan paljon tutkimustietoa. Ilmatieteen laitoksen palveluista 70 prosenttia menee eri liikennemuotojen käyttöön, ja tutkimustuloksia sovelletaan kasvavassa määrin myös yhteiskunnan muilla alueilla.
- Ilmastonmuutostutkimusta voidaan hyödyntää lainsäädännössä, kun esimerkiksi mietitään polttoaineiden verotusta. Merentutkimuksen puolella ilmastonmuutoksen vaikutus jääoloihin ja jäänmurtotarpeeseen ovat suuria kysymyksiä, Plathan antaa esimerkkejä.
Lisäksi kaupunkisuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa käytetään paljon Ilmatieteen laitoksen tietokonemalleja, joilla voidaan esimerkiksi arvioida tiestön vaikutusta ilman epäpuhtauksiin eri alueilla. Älyliikenteen saralla tutkimustuloksia on jo sovellettu paljon käytäntöön.

Tavoitteena huipputason osaamiskeskus

Liikennettä koskevan tutkimuksen ongelmana Suomessa on 2000-luvulla ollut tutkimuksen hajanaisuus ja koordinoimattomuus, mikä on heijastunut myös osaamisen kehittämiseen. LVM on tänä vuonna käynnistänyt FinTrip-hankkeen, jossa osaamista ja tutkimusta kootaan yhteen.
- Kumppanuus on olennainen osa hanketta. FinTripissä tavoitteena on saada eri tutkimuslaitokset toimimaan yhdessä ja sitä kautta luoda kansainvälisesti merkittävää tieteellistä tutkimusta, jota kautta syntyy sekä innovaatioita että päätöksenteon kannalta hyödyllistä tietoa. Samalla tutkimustietoa saadaan koottua ja jaettua, Plathan kertoo.
FinTripissä määritellään 5-10 painopistealuetta, joihin tutkimus keskittyy. Plathanin mukaan tiettyihin aiheisiin keskittyminen on välttämätöntä, koska pienen maan tutkimusresurssit eivät riitä kaikkeen.
- Painopistealueilla voimme kehittyä maailman huipuiksi. Esimerkiksi arktinen merenkulku, Venäjän-liikenne ja ilmastonmuutos ovat teemoja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen, hän sanoo.
FinTripin konseptia voidaan jatkossa laajentaa muuhunkin kuin liikennetutkimukseen. Viestintä- ja ympäristöpuolella on oltu kiinnostuneita vastaavanlaisen virtuaalisen tutkimuskeskuksen kehittämisestä.


Tietolaatikko: FinTrip
- FinTrip on lyhenne sanoista Finnish Transport Research and Innovation Partnership.
- FinTripiä kutsutaan virtuaaliseksi osaamiskeskukseksi, koska kyseessä on erillisten tutkimuslaitosten yhteistyöhanke. Tavoitteena on luoda Suomeen merkittävä kansainvälisen tason osaamiskeskus.
- Hanke käynnistyy seminaarien sarjalla, ja tutkimusteemat valitaan kevään aikana. Syksyllä pidetään teemaseminaareja, joissa eri tutkimustahot voivat luoda keskinäisiä kontakteja.


Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.