Kuljettajat pääosin tyytyväisiä alkolukkokokeiluun

Alkolukkokokeiluun osallistuneet kuljettajat pitävät kokeilua pääosin hyvin onnistuneena. Varsinkin työssään autoa tarvitsevat ovat kokeiluun tyytyväisiä. Siinä nähdään kuitenkin myös joitain puutteita.

Alkolukkokokeilua tutkittiin liikenne- ja viestintäministeriön ja
Ajoneuvohallintokeskuksen teettämässä selvityksessä. Selvityksen mukaan kokeilu on onnistunut hyvin. Esimerkiksi tiedonkulkua ja viranomaisten välistä yhteistyötä olisi kuitenkin parannettava.

Alkolukkokeilussa rattijuopumuksesta tuomitut henkilöt saavat pitää ajo-oikeutensa sillä ehdolla, että he asennuttavat autoonsa alkolukon ja sitoutuvat sen käyttöön vuoden ajaksi. Lisäksi heidän pitää osallistua päihderiippuvuuden seurantaohjelmaan. Alkolukko mittaa kuljettajan hengityksen alkoholipitoisuuden ja estää tarvittaessa auton käynnistämisen.

Selvityksen mukaan jotkut kokeilun vaiheet kestävät liian kauan. Viivettä on erityisesti tuomioistuinkäsittelyyn pääsemisessä. Tätä viivettä on pyritty lyhentämään viime syksynä voimaan tulleella lailla, jolla tuomioistuinkäsittelyä yksinkertaistettiin.

Päihderiippuvuuden arviointiohjelmaa arvosteltiin vaivalloiseksi. Selvityksessä ehdotetaankin, että sen sisältöä pitäisi tarkentaa.

Selvityksessä tutkittiin, miten alkolukkokokeilusta saataisiin toimivampi. Kokeilun vaikuttavuutta ei tutkittu. Postikyselyyn vastasi 34 alkolukkokokeiluun osallistunutta asiakasta. Lisäksi haastateltiin kokeiluun osallistuvien organisaatioiden asiantuntijoita.

Toisessa selvityksessä haastateltiin kymmentä alkolukkokokeilun suorittanutta. Kaikki heistä olivat hyvin riippuvaisia autostaan ja monelle autolla ajaminen oli työssä käymisen ehto.

Monet haastatelluista kokivat kokeilun rangaistukseksi tai ainakin hävettäväksi asiaksi. Alkolukon käyttö tuotti joillekin vaikeuksia, ja lukoissa oli aika ajoin toimintahäiriöitä. Monet pitivät kokeilua myös liian kalliina. Kokonaiskulut asiakkaalle olivat 2000-3000 euroa.

Haastatellut pitivät päihderiippuvuuden seurantaohjelmaa oleellisena ja tärkeänä osana kokeilua. Erityisesti kiiteltiin tapaamisia päihdealan asiantuntijan kanssa.

Kymmenestä haastatellusta yhdeksän kannatti alkolukon käytön lisäämistä. Alkolukkoa pidettiin sopivimpana rattijuopumuksesta tuomituille sekä tiettyihin ammattilaiskuljetuksiin kuten koulukuljetuksiin, busseihin ja raskaaseen liikenteeseen.

Kolme vuotta kestävä alkolukkokokeilu käynnistettiin vuonna 2005. Kokeiluun on osallistunut jo yli 150 kuljettajaa. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää kokeilun jatkoa ja kehittämistä.

Suomessa alkolukkoja on ollut vapaaehtoisessa käytössä mm. takseissa ja linja-autoissa vuodesta 2003. Viime syksynä tuli voimaan asetus, joka suosittelee alkolukon käyttämistä koulukuljetuksissa.

Rattijuopumusten määrä on ollut kasvussa. Alkolukkoa pidetään lupaavimpana keinona vähentää rattijuopumuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää mahdollisuutta määrätä alkolukko pakolliseksi ajo-oikeuden ehdoksi rattijuopumuksen uusijoille. Uusijat aiheuttavat lähes puolet niistä onnettomuuksista, joissa alkoholilla on osuutta eli noin 35 kuolemaa vuosittain.


Alkolukkokeilu 2005-2008. Prosessin seuranta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 30/2007.

Alkolukkokokeilun suorittaneiden mielipiteitä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2007.

Julkaisut ovat saatavilla ministeriön internetsivuilta osoitteesta www.mintc.fi/julkaisujasarja pdf-muodossa.


Lisätietoja:
Ylitarkastaja Janne Mänttäri, puh. (09) 160 28569, 0400 693 544