Takaisin

Kunnilla keskeinen asema kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä

Kunnilla keskeinen asema kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä

Tiedote 19.05.2004 08.46 fi

Kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattamiseen ei riitä pelkkä kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Asuinalueiden suunnittelu, väylien kunnossapito ja turvallisuus, liityntäliikenteen käytettävyys ja pyöräpysäköinti ovat esimerkkejä siitä, millaisten toimenpiteiden yhdistelmillä kevyttä liikennettä voidaan edistää. Kuntien rooli edistämisessä on keskeinen.

Liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotinen Jaloin-hanke tuotti valtakunnallisia ja myös kuntien käyttöön sopivia ehdotuksia toimista, joilla kävelyä ja pyöräilyä voitaisiin edistää. Hanke päättyy 19. toukokuuta.

Tavoitteena oli löytää keinoja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi, niiden kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi ja henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi.

Tärkeäksi tavoitteeksi nousi myös jalankulun ja pyöräilyn nostaminen liikennepoliittisesti tasa-arvoiseksi muiden liikennemuotojen rinnalle. Valtakunnallisessa ja paikallisessa liikennepolitiikassa jalankulun ja pyöräilyn painoarvo muihin liikennemuotoihin verrattuna on edelleen vähäinen, vaikka kevyen liikenteen merkitys päivittäisessä liikkumisessa on tärkeä. Kevyen liikenteen muotoja tulisi tarkastella liikennepolitiikassa omina kulkutapoinaan, joiden suunnittelussa tarvitaan yhteistyötä eri hallintokuntien välillä.

Jaloin-ohjelman aikana valmistui yli 20 erilaista tutkimus- tai kehityshanketta. Muutamat hankkeista toteutettiin yhteistyötahojen kuten ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen johdolla. Monissa osaselvityksissä on ehdotuksia, jotka vaativat useamman vuoden jatkovalmisteluja ennen muuntumistaan käytännöksi Suomessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä kestävän liikenteen mallikuntatoiminta on myös ollut osa Jaloin-ohjelmaa. Kevyen liikenteen edistämisessä kuntien rooli onkin keskeinen. Ongelmana kuitenkin on, etteivät kunnan eri hallintokunnat osaa tunnistaa omaa rooliaan.

Kestävän liikenteen mallikunnista kokeilupaikkakuntina ovat Jyväskylä, Kerava ja Lempäälä sekä Salon seutu. Tavoitteena on ollut kokeilla uusia hyviä käytäntöjä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen ja tuottaa tietoa myös muiden kuntien käyttöön. Mallikunnista saatavien toimintamallien ja sovellusesimerkkien toivotaan johtavan valtakunnallisiin ohjeisiin esimerkiksi pyöräpysäköinnin kehittämisessä.

Kevyen liikenteen väylien kunnolla, tasolla ja kattavuudella on vaikutuksia monen hallintokunnan kustannuksiin. Jaloin-hankkeessa on haluttu kiinnittää huomiota näihin liittymäkohtiin.

Huonosti hoidettu tai puuttuva kevyen liikenteen väylä aiheuttaa kustannuksia mm. liukastumisonnettomuuksien takia terveydenhuollolle. Puuttuva väylä kasvattaa myös opetustoimen koulukyytikustannuksia.

Toisaalta toimivasta, turvallisesta ja hoidetusta väylästöstä hyötyvät monet hallintokunnat. Lisäksi hyvät väylät houkuttelevat liikkumaan, millä on myönteisiä vaikutuksia asukkaiden terveyteen. Kevyen liikenteen väylät ovat käytännössä tärkeimpiä liikuntapaikkoja.

Näistä syistä kunnissa olisi kevyen liikenteen edistämisessä löydettävä hallintokuntien välinen yhteys ja yhteistyö.


Loppuraportti:

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Suomessa. Jaloin-hanke 2001-2004. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 29/2004.

Uusimmat osaraportit:

Kevyen liikenteen vaikutusten arvioinnin yleisohje. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 32/2004.

Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden liikenteelliset vaikutukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 33/2004.


Julkaisujen myynti Edita Oyj, puh. 0204 5005. Julkaisut ovat myös pdf-muodossa ministeriön Internet-sivuilla.


Lisätietoja

liikenneneuvos Petri Jalasto, puh. (09) 160 28509 tai 040 552 9039
Jaloin-ohjelman koordinaattori Mauri Myllylä, puh. 040 588 1120