Kysely vähäpäästöisestä liikenteestä: Arjen sujuvuus tärkeää ja yhtäläisistä liikkumismahdollisuuksista huolehdittava

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 13.11.2018 11.00
Uutinen
Maisema, jossa on bussi, kauppa ja nainen, joka pyöräilee lapsen kanssa sähköpyörällä.
Maisema, jossa on bussi, kauppa ja nainen, joka pyöräilee lapsen kanssa sähköpyörällä.

Arjen sujuvuus korostui kyselyssä, jossa kartoitettiin kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastoystävällisestä liikkumisesta ja kuljetuksista. Vastauksissa painottui, että yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet on turvattava kaikkialla Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman liikenteen ilmastopolitiikan ILMO45-työryhmä julkaisi syyskuussa väliraportin, jonka toimenpiteitä kysely koski.

Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väliraportin toimenpiteisiin, joiden avulla liikenne olisi Suomessa hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Kannusteenomaiset toimet, kuten tuet ja verohelpotukset, nousivat selvästi suositummaksi kuin toimenpiteet, jotka aiheuttavat kuluttajille ja yrityksille suoria kustannuksia. Päästöjen vähentäminen olisi toteutettava niin, että eri alueilla liikkuminen ei vaikeudu ja työssäkäynnin kustannuksissa ei ole suuria alueellisia eroja. Lisäksi Suomen kansallisesta kilpailukyvystä tulisi huolehtia.

"Olemme saaneet runsaasti arvokasta palautetta, kiitos kaikille vastaajille. Työryhmä on huomioinut, että kestävät liikkumisen ratkaisut ovat osin erilaisia kaupungeissa, kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä ja harvaanasutuilla alueilla. Kaupunkiseudulla liikkumisen palvelut ovat merkittävässä osassa, kun taas haja-asutusalueella esimerkiksi nolla- ja vähäpäästöisillä autoilla on iso rooli", sanoo liikenneneuvos Johanna Särkijärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kysely kertoo, millä keinoin vähähiiliseen liikenteeseen on valmiutta siirtyä

Kyselyssä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportissa esiteltyihin toimenpiteisiin, joilla vähennetään liikenteen päästöjä. Toimenpiteet oli jaettu kolmeen vuoteen 2045 ulottuvaan skenaarioon. Bio-, tekno- ja palveluskenaariosta kysyttiin erikseen, mutta muutospoluilla on monia yhtymäkohtia ja yhteisiä toimenpiteitä. 

Useiden vastanneiden mielestä fossiilisten liikennepolttoaineiden käytöstä luopuminen lähiaikoina olisi vaikeaa. Pitkien välimatkojen Suomessa moni näki myös oman auton omistamisen välttämättömyytenä. Toisaalta joukkoliikenne ja kestävät liikkumisen ratkaisut kiinnostivat useita vastaajia. Uusien teknologioiden osalta vastaajia huoletti, tarjoaako esimerkiksi sähköauto hinnan, akun keston tai puuttuvien latauspisteiden vuoksi ratkaisua haja-asutusalueiden liikenteen päästövähennyksiin tulevaisuudessa. 

Bioskenaario: Uusiutuva bensiini kiinnostaa

Bioskenaariossa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai vähäpäästöisempiä polttoaineita.

Suosituimmat toimenpiteet olivat uusiutuvan bensiinin kehittämisen ja käyttöönoton tukeminen, biokaasun verovapauden jatko, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfratuki ja lentoliikenteen biopolttoainetuet tai muu taloudellinen ohjaus. Vastaajia arveluttivat eniten fossiilisten liikennepolttoaineiden kielto ja liikenteen polttoaineiden veromuutokset.

Teknoskenaario: Fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen myyntikielto jakaa mielipiteitä

Teknoskenaariossa päästöjä vähennetään hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä.

Suosituimmat toimenpiteet olivat sähkön ja kaasun jakeluverkostojen rakentamisen tukeminen, minimivaatimusten asettaminen sähkön ja kaasun jakeluverkostolle sekä ajoneuvoveron muuttaminen. Eniten vastustusta herättivät fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottoriautojen ja fossiilisten polttoaineiden myyntikielto, fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen sekä tiemaksut kaupunkiseuduilla.

Palveluskenaario: Joukkoliikenteeseen investoimista kannatetaan, mutta myös yksityisautoilusta pidetään kiinni

Palveluskenaariossa parannetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen määrää.

Suosituimmat toimenpiteet olivat investoinnit joukkoliikenteen palveluihin, etätyömahdollisuuksien ja etäpalveluiden parantaminen sekä raideliikenteen lisäinvestoinnit. Eniten vastustettiin yksityisautoilun palvelutason heikentämistä pysäköintipolitiikalla, fossiilisten polttoaineiden verotason nostoa ja valtakunnallisia tiemaksuja. 

Asiantuntijat valmiita kovempiin liikenteen päästövähennystoimenpiteisiin

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä järjesti lokakuussa avoimen keskustelutilaisuuden, johon osallistui yli 70 liikenteen asiantuntijaa. Työpajan koosteesta käy ilmi, että asiantuntijat olisivat keskimäärin valmiimpia kovempiin päästövähennystoimenpiteisiin kuin kyselyyn vastanneet. Osa toimenpiteistä kytkeytyy vahvasti elämäntapaan, jolloin liikkumistottumusten muuttuminen vie aikaa.

Verkkokyselyn monivalintakysymyksiin vastasi 10 569 henkilöä 14.9.-8.10.2018. Myös avoimiin kysymyksiin vastattiin aktiivisesti. Kyselyn tulokset otetaan huomioon liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportissa, joka julkaistaan 12.12.2018. Työryhmä kokoaa yhteen yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenne muutetaan nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Samalla tarkastellaan, onko hiilettömään liikenteeseen mahdollista päästä jo aiemmin.

Lisätietoja:
liikenneneuvos Johanna Särkijärvi, p. 050 400 1177