Lainvalmistelijoiden koulutusohjelmalla kohti parempaa sääntelyä

Tiedote 01.06.2022 13.19 fi sv

Ihmisiä tietokoneen ääressä (Kuva: Shutterstock)

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja viiden muun ministeriön kanssa lainvalmistelijoiden koulutusohjelman vuosina 2018-2021.

Esittely koulutusohjelmasta ja sen tuloksista julkaistiin 1.6.2022. Julkaisussa esitellään koulutuksesta saatuja käytännön eväitä lainvalmistelijoiden osaamisen kehittämiseen ja lainvalmistelun tutkimukseen.

Koulutusohjelman tavoitteena oli lainvalmistelijoiden osaamisen syventäminen. Erityisesti haluttiin lisätä lainvalmistelijoiden kykyä analysoida oikeudellisia kysymyksiä ja samalla edistää virkamiesten verkostoitumista. Koulutukselle on tarvetta, sillä oikeustieteen perusopinnot eivät useimmissa yliopistoissa sisällä lainkaan lainvalmistelun opintojaksoja.

- Lainvalmistelun laatua arvosteltiin vahvasti 2010-luvulla. Liikenne- ja viestintäministeriössä lähdimme etsimään ratkaisua säädösvalmistelijoiden koulutuksesta ja otimme syksyllä 2017 yhteyttä Itä-Suomen yliopistoon. Ensimmäinen koulutusohjelma järjestettiinkin yhteishankkeena kolmen ministeriön (LVM, STM ja VM) ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Myönteisten kokemusten perusteella koulutusohjelma kilpailutettiin ja mukaan kutsuttiin muitakin ministeriöitä. Koulutusohjelman toteuttaminen on osoittanut selkeän tarpeen tällaiselle syventävälle koulutukselle. Perehdytys- ja peruskoulutukset eivät ole riittäviä pitämään virkamiesten osaamista sillä tasolla, mitä nykyisin vaaditaan säädösvalmistelulta. Jatkossakin olisi syytä huolehtia syventävästä ja jatkuvasta virkamiesten kouluttamisesta, toteaa hallitusneuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Yhtenä tavoitteena oli saada kuuluviin lainvalmistelijoiden ääni mukaan lainvalmistelun kehittämiseen.

Keskeiseksi lainvalmistelun laatuongelmaksi lainvalmistelijat tunnistivat liiallisen kiireen. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ministeriöiden liian niukat lainvalmisteluresurssit, lainvalmistelijoiden osaamisessa olevat puutteet, poliittisen ohjauksen tuoma poukkoilevuus lainvalmistelussa, ministeriön vanhoilliset toimintatavat ja heikko säädösjohtaminen.

Koulutus lisäsi osaamista ja verkostoitumista

Lainvalmistelun koulutusohjelmaan sisältyi opintoja perustuslaista, vaikutusten arvioinnista, EU-lainsäädännöstä, julkisuuslaista ja lakikielestä sekä lakitekniikasta. Lisäksi osallistujat laativat esseitä sekä lopputyön.

Koulutuksessa yhdistyivät sekä tutkimuksellinen että kokemusperäinen lähestymistapa.

- Palaute koulutuksista on ollut erinomaista – niin osallistujien kuin kouluttajien puolelta. Lainvalmistelijoiden osaaminen ja verkostoituminen kollegoihin oman ministeriön kuin muidenkin ministeriöiden lainvalmistelijoiden kanssa on lisääntynyt koulutuksen aikana. Koulutusohjelmassa tehdyt lopputyöt ovat hyvä esimerkki lainvalmistelijoiden osaamispotentiaalista esimerkiksi lainsäädännön ja lainvalmisteluprosessien kehittämisessä. Tämän osaamisen hyödyntäminen tulisi varmistaa ministeriöiden lainvalmistelutyössä, summaa yhteen koulutusohjelman havaintoja professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.  

Koulutusohjelmassa oli mukana noin 90 virkamiestä liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä.

Julkaisussa on mukana tiivistelmiä koulutusohjelman lopputöistä sekä näiden lisäksi kuusi kokonaista lopputyötä eri aihealueilta.

Ohjausryhmän kehittämisehdotuksia

Koulutusohjelman yhteydessä eri vuosien ohjausryhmät ovat pohtineet lainvalmistelun ja säädösvalmistelun kehittämistä.

Säädösvalmistelua koskevia kehittämisehdotuksia:

• Painopiste pitäisi olla siinä, että säädöshankkeelle kohdennetaan riittävät resurssit (työpari/työryhmä/komitea valmistelussa) ja annetaan aikaa asioiden (säädöksen soveltamisala, perustuslain edellytykset, mahdolliset vaihtoehdot sekä vaikutusarviointi) pohtimiselle.

• Olisi kehitettävä säädösten hankesuunnittelua siten, että se tehtäisiin yhteistyössä valmistelijoiden ja heidän esihenkilöidensä kanssa.

• Säädösvalmistelijoilla ja säädösvalmisteluavustajilla pitäisi olla säännöllisesti virkatehtäviä tukevaa koulutusta (kansallinen, EU-lainsäädäntö sekä kansainväliset asiat).

• Vastuu on aina virkamiesjohdolla, jonka tehtävänä olisi tukea koko ministeriön (valtioneuvoston) säädösvalmistelua.

• Kiireellisissä hankkeissa olisi syytä hyödyntää riittävästi koko ministeriön ja tarvittaessa koko valtioneuvoston säädösvalmisteluresursseja.

Lisätietoja:

ohjausryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Silja Ruokola, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 367, silja.ruokola@gov.fi

professori Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 442 2582, anssi.keinanen@uef.fi

lainsäädäntöneuvos Timo-Ville Nieminen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 379, timo-ville.nieminen@gov.fi

hallitusneuvos Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 705, anne.kumpula@gov.fi

neuvotteleva virkamies Anu Laitinen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 164, anu.laitinen@gov.fi

lainsäädäntöasiantuntija Heli Kokkinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 196, heli.kokkinen@gov.fi

lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 278, johanna.korpi@gov.fi