Liikenneministeri Anu Vehviläinen Juankosken tie- ja siltahankkeeen tiejuhlassa
Liikenneministeri Anu Vehviläinen Juankosken tie- ja siltahankkeeen tiejuhlassa
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Juankosken tie- ja siltahankkeen tiejuhla 22.10.2007 (Maantien 569 parantaminen Stromsdalin kohdalla Juankoskella)
Hyvä Juhlaväki!
Järkevällä liikennepolitiikalla edistämme suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä, maan eri alueiden ja seutukuntien elinvoimaa sekä ihmisten arjen sujuvuutta. Toimivilla liikenneratkaisuilla tuemme koko Suomen ja suomalaisten hyvinvointia.
Yritysten menestyminen perustuu pitkälti niiden osaamiseen ja tuotteisiin. Lisäksi yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn vaikuttavat niiden toimintaympäristö. Toimintaympäristön tärkeimpiä asioita ovat hyvät liikenneyhteydet, jotka luovat edellytykset yrityksen saavutettavuudelle eli yrityksen raaka-aineiden saannille, tuotteiden jakelulle ja työntekijöiden liikkumiselle. Tämän vuoksi liikenneyhteyksillä on suuri painoarvo myös yritysten sijoittumiseen eri paikkakunnille.
Parhaillaan valmistellaan johdollani hallituksen liikennepoliittista selontekoa. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa. Selonteon tärkein tavoite on liikennepolitiikan pitkäjänteistäminen. Meidän pitää päästä irti yksisilmäisestä tiehanke vastaan tiehanke -ajattelusta. Meidän on osattava nähdä liikennejärjestelmä kokonaisuutena, missä jokaisella tieosuudella on merkityksensä. Mielessä tulee pitää, että tieverkostomme arvo on noin 15 miljardia euroa. Siis valtava kansallisvarallisuus.
Selonteon yksi isoimpia kysymyksiä on perustienpidon ja uusien isojen infrahankkeiden välinen suhde. Minkä verran panostamme perustienpitoon - siis myös alempiasteisen tiestön kuntoon - ja minkä verran avataan rahoitusta uusille infrahankkeille, tätä joudumme pohtimaan tulevina kuukausina niin ministerityöryhmässä kuin eduskunnassakin. Selonteko annetaan eduskunnalle ensi vuoden helmikuussa.
Hyvät kuulijat,
Ilmastonmuutoksen hillitseminen merkitsee suurta haastetta liikennepolitiikalle. Meidän on kyettävä vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, sillä noin 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee liikenteestä.
Jotta onnistuisimme järkevässä liikennepolitiikassa, liikennejärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena ongelmat tunnistaen sekä monipuolisesti erityyppisiä ratkaisuvaihtoehtoja etsien. Tarvitaan resurssien käytön tehostamista sekä asiakaslähtöisiä, innovatiivisia ja älykkäitä keinoja ja valintoja. Liikennejärjestelmän toimivuuden parantamiseksi on olemassa useita keinoja perinteisten väylähankkeiden ohessa. Pitkällä tähtäyksellä yksi tärkeimmistä keinoista on kuntien maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka.
Kunnat vaikuttavat maankäyttö- ja kaavoituspolitiikallaan alueensa asunto- ja palvelukeskittymien muodostumiseen sekä teollisten työpaikkojen sijoittumiseen. Maankäytön ratkaisut vaikuttavat suoraan liikenteen määrään ja reitteihin, matka- ja kuljetusketjujen toimivuuteen sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn toimintaedellytyksiin.
Toimivan, tehokkaan ja turvallisen liikennejärjestelmän aikaansaaminen edellyttää maankäytön ja liikenteen suunnittelun kitkatonta yhteensovittamista. Yhteistyötä tarvitaan kuntien, valtion väyläviranomaisten, alueen elinkeinoelämän ja kansalaisten kesken. Eri tahojen erilaisten intressien yhteensovittaminen on haasteellista, mutta onnistuessaan kaikkia osapuolia palkitsevaa. Tänään avattava tie on esimerkki tuloksellisesta yhteistyöstä, jolla saatiin aikaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantava tiehanke.
Molemmat tätä tietä osaltaan rahoittaneet teollisuuslaitokset - erikoispapereita ja -kartonkeja valmistava Stromsdal Oyj ja Biolämpöyhtiö - käyttävät myös puuta raaka-aineena. Puuteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista pääosa tapahtuu autokuljetuksina ja myös pääosin rautateitse kuljetettava raakapuu vaatii käytännössä aina tiekuljetusta ja tiekuljetukset taas riittävän hyvää myös alempaa tieverkkoa.
Varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille autokuljetukset ovat luonteva kuljetustapa myös jalosteiden jakelussa, koska vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaita muita kuljetusmuotoja ei välttämättä ole tarjolla. Autokuljetusten sujuvuus ja toimintavarmuus on sen vuoksi näille yritykselle erityisen tärkeää.
Kevään ja syksyn kelirikot ovat vaikeuttaneet puuraaka-aineen saantia. Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2008 talousarvioksi on esitetty 20 miljoonaa euroa tieverkon huonokuntoisten puukuljetusreittien parantamiseen. Raha jaetaan tiepiireittäin piirin alueen puukuljetusten määrän ja kelirikkoteiden määrän suhteessa. Savo-Karjalan tiepiirille tästä rahasta tulee suhteellisen suuri osa, 3,5 miljoonaa euroa. Tiepiirit suunnittelevat ja sopivat parantamiskohteista yhteistyössä alueillaan toimivien metsäyhtiöiden kanssa. Vaikka tämä kertaluontoinen rahoitus on suunnattu erityisesti puuhuollon kuljetusten turvaamiseen, tehtävät toimenpiteet parantavat luonnollisesti myös muiden tienkäyttäjien liikkumisoloja. Tässä yhteydessä haluan mainita, että myös Savonlinna-Huutokoski-radan parantamisen rahoitus, 42 miljoonaa euroa, on ensi vuoden budjettiehdotuksessa, perusteluna suurelta osin puukuljetusten turvaaminen.
Täällä Juankoskella Stromsdal Oyj on sijoittunut toimintansa kannalta keskeisten liikenneyhteyksien lähelle ja varmistanut näin raaka-aineen saannin sekä jalosteiden jatkokuljetukset. Teollisuuden ympärille on muodostunut asutusta ja palveluita. Nykyiset liikennejärjestelyt eivät olisi mahdollistaneet yrityksen toimintojen kehittämistä saati laajentamista.
Tämä hanke on hyvä esimerkki usean toimijan yhteistyöstä. Tien siirtäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Pohjois-Savon TE-keskuksen, Juankosken kaupungin, Biolämpöyhtiön ja Stromsdal Oyj:n aloitteellisuutta ja myös huomattavaa rahallista panosta.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia hankkeeseen toteutumiseen edesauttaneita tahoja hyvästä yhteistyöstä sekä hankkeen suunnittelijoita ja rakentajia onnistuneesta lopputuloksesta. Toivon, että nyt toteutunut hanke antaa uusia mahdollisuuksia Stromsdal Oyj:n tehtaan kehittämiselle sekä lisää muutoinkin Juankosken kaupungin hyvinvointia ja elinvoimaa.
