Takaisin

Liikenneministeri Anu Vehviläinen kansallisen veteraanipäivän juhlassa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen kansallisen veteraanipäivän juhlassa

Kunnioitetut veteraanit, hyvät kuulijat,

Suomessa on vietetty kansallista veteraanipäivää vuodesta 1987 lähtien. Tänään on 22. kansallinen veteraanipäivämme.

Vapauden ja itsenäisyyden arvoa on mahdotonta mitata. Meille sotia kokemattomille sukupolville kansallinen veteraanipäivä on tärkeä muistutus siitä, että Suomen itsenäisyys ja vapaus ei ole aina ollut itsestäänselvyys.

Itsenäisyyden säilyttäminen ei tullut helposti, vaan vaati suuria uhrauksia. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä yli 90 000 suomalaista. Useimmat heistä olivat nuoria miehiä, jotka joutuivat taisteluun isänmaan puolesta kesken oman tulevaisuuden rakentamisen.

Kiitos tasavallan pelastamisesta kuuluu niin etulinjassa taistelleille kuin kotijoukoille. Meidän jälkipolvien tulee osoittaa kiitollisuuttamme heille sekä sanoin että teoin. Meidän tulee huolehtia tästä jälleenrakennetusta yhteiskunnasta siten, että se säilyy tuleville sukupolville vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa kuin me sen itse olemme vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme saaneet.

Kunnioitusta veteraaniemme työtä kohtaan osoitamme parhaiten tekemällä heidän nykyarkensa mahdollisimman hyväksi. Tänään joukossamme on noin 77 000 veteraania. Veteraaniemme keski-ikä on noin 86 vuotta.

Hyvät kuulijat,

Hallitus pyrkii monin tavoin osoittamaan veteraaneille heidän ansaitsemaansa arvostusta. Ensinnäkin hallitusohjelmassa korostetaan sotainvalidien ja veteraanien asemaa. Ohjelmassa sanotaan seuraavasti: " Tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja kehitetään. Erityisesti huolehditaan riittävistä kotipalveluista ja nykyistä yksilöllisemmästä kuntoutuksesta".

Osa valtiovallan päättämistä toimista sosiaaliturvan kohentamiseksi kohdistuu laajemminkin ikäihmisille ja osa on suunnattu veteraaneille.

Erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnan kaltaisella alueella, missä työeläkettä ei ole kaikkien ikääntyneiden turvana, on kansaneläkkeen tasolla suuri merkitys. Vuoden alusta tehtiinkin kansaneläkkeisiin tasokorotus ja luovuttiin epäoikeudenmukaisesta kuntien kalleusluokituksesta.

Viime vuonna vietettiin Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlaa. Osana juhlavuoden päätöksiä, valtiovalta teki erillisen toimenpideohjelman sotainvalidien ja veteraanien aseman parantamiseksi.

Tavoitteena on tukea ikääntyneiden veteraanien itsenäistä selviytymistä ja toisaalta turvata sotainvalidien mahdollisuuksia päästä laitoshoitoon silloin, kun omat voimat heikkenevät. Parannukset koskevat myös sotainvalidien puolisoiden ja leskien asemaa sekä avokuntoutusmahdollisuuksia. Myös veteraanikuntoutuksen määrärahaa korotettiin.

Veteraaneja ja sotainvalideja tuetaan valtion budjetin kautta tänä vuonna yhteensä 426 miljoonalla eurolla.

Arvoisat kuulijat,

Sotainvalidien ja veteraanien kannalta meneillään olevan hallituskauden aikana tehtävät päätökset ovat erityisen tärkeitä, sillä vaativaa terveydenhoitoa tarvitsevia on yhä enemmän. Tahtoa tähän tarpeeseen vastaamiseen löytyy sekä kansalaisten että poliittisten päättäjien keskuudesta.

Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet korostavat yleisestikin vanhustenhuoltoa. Vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen. Helmikuussa valtiovalta ja Kuntaliitto antoivatkin laatusuosituksen hyvästä vanhustenhuollosta.

Niin veteraanien kuin ikäihmisten hyvän elämän kannalta on olennaista, että toimeentulo on turvattu, arkipäivän palvelut ovat kunnossa ja koti- ja lähiympäristö on turvallinen elää ja liikkua.

Liikenneministerinä totean, että saan eri puolilta Suomea jatkuvasti yhteydenottoja puuttuvien kevyen liikenteen väylien vuoksi. Tiedostan hyvin tämän tarpeen. Niin ikäihmisten, lasten kuin liikuntarajoitteisten kannalta on välttämätöntä, että pystymme jatkossa osoittamaan entistä enemmän rahoitusta juuri jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumistarpeiden tyydyttämiseen. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on tarpeen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi, mutta palvelee samalla kansalaisten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia.

Kevyen liikenteen väylien lisäksi kannan erityistä huolta haja-asutusalueiden vähäisistä joukkoliikennepalveluista. Ikäihmisen on mahdoton asua omassa kodissa haja-asutusalueella, ellei sieltä pääse ruokakauppaan, lääkärin vastaanotolle tai apteekkiin. Meidän tulee hakea uusia ratkaisuja, joilla parannamme maaseudun autottomien kotitalouksien liikkumista. Tässä tarkoituksessa olen asettanut Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikosen selvitysmieheksi pohtimaan keinoja kehittää kylien ja harvaan asuttujen seutujen joukkoliikennettä.

Hyvä juhlayleisö,

Kansallisena veteraanipäivänä on aiheellista tarkastella hieman myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisia näköaloja. Tämä vuosi on Suomen kannalta merkittävä. Valtioneuvosto antaa syksyllä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle. Siinä linjataan Suomen lähivuosien turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

On hyvä tiedostaa, että Euroopan Unionista on tullut yhä keskeisempi tekijä myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi on tänä vuonna myös ETYJ:n eli Euroopan Turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajamaa.

Nykypäivän turvallisuuden kattotermiksi on noussut laaja turvallisuus. Laajan turvallisuuden käsittämät ongelmat ovat lukuisia ja nykypäivänä entistä monimuotoisempia. Näille ongelmille on yhteistä se, että ne eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja. Uusista turvallisuusuhista käy esimerkeiksi mm. tsunami, lintuinfluenssa, terroristi-iskut sekä kansainvälinen huume- ja ihmiskauppa.

Kun maailma on entistä enemmän yksi olohuone ja suomalaiset liikkuvat yhä enemmän, koskettavat kaukaisetkin tapahtumat meitä yhä enemmän.

Emme voi sulkea silmiämme globaaleilta ja kansainvälisiltä uhkilta ja riskeiltä. Yksin emme myöskään niille mitään voi. Sen sijaan meidän on niihin varauduttava, ja useimmiten yhdessä kumppaneidemme kanssa. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen olemme varautumassa Euroopan unionissa ja vaikuttamassa yhdessä siihen, että aikaansaisimme maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Turvallisuuspolitiikka ei ole siis vain uhkien torjumista, vaan siihen sisältyy olennaisesti niiden ennaltaehkäisy. On selvää, että monien uhkien taustalla on myös inhimillistä hätää - köyhyyttä, työttömyyttä, toivottomuutta - joka synnyttää radikalisoitumista ja etnisiä kiistoja. On muistettava, että kehitysyhteistyö on myös osa laajaa turvallisuutta.

Laaja turvallisuus edellyttää meiltä valmiuksia kriisijohtamiseen ja viranomaisten saumattomaan yhteistoimintaan. Tällä uudella laajan turvallisuuden alueella sotilaat ovat taka-alalla.

Hyvä juhlaväki,

Entä miten arvioimme Suomen asemaa perinteisistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisista lähtökohdista käsin?

Vaikka maailma ympärillämme on muuttunut olennaisesti, ei Suomen geopoliittinen asema ole muuttunut. Me olemme edelleen Venäjän naapurimaa ja meillä on Venäjän kanssa pitkä yhteinen raja. Venäjä on kuitenkin yhteiskunnallista järjestelmäänsä myöten muuttunut paljon kylmän sodan ajoilta. Suomelle on erittäin tärkeää, että Venäjä on vakaa ja yhteistyöhakuinen maa.

Lähiympäristömme on muutoinkin muuttunut vakaammaksi. Baltian maat ovat nyt sekä EU:n että Naton jäseniä. Euroopan unioni on levittäytynyt yhä idemmäksi ja tuonut mukanaan vakautta.

Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka. Sotilaallista uhkaa ei ole nähtävissä miltään muultakaan suunnalta. Suursodan tai laajamittaisen kriisin vaaraa ei ole näköpiirissä lähialueillamme. Vielä vaikeampaa olisi kuvitella konfliktia tai hyökkäystä, joka kohdistuisi yksinomaan Suomeen.

On kuitenkin välttämätöntä, että itsenäinen maa varautuu puolustautumaan, jos jostakin meille nyt tuntemattomasta syystä joudumme tilanteeseen, joka puolustusta edellyttää. Tällainen uskottava puolustus on käytännössä keskeinen osa oman ympäristömme vakautta. Palovakuutus on oltava, vaikka tulipalon vaara olisi vähäinen.

Tarvitsemme siis uskottavan puolustuskyvyn. Meidän oloissamme se edellyttää yleistä asevelvollisuutta. Se edellyttää myös puolustusjärjestelmää, joka kattaa koko maan. Myös kansalaisten maanpuolustustahto on välttämätöntä tulevaisuudessakin.

Pääministeri Matti Vanhanen on useampaan otteeseen todennut, että valmisteilla olevalla turvallisuus- ja puolustuspoliittisella selonteolla ei haeta Nato-jäsenyyttä. Yhdyn mieluusti pääministerin kantaan.

Jäsenyydelle ei tule kuitenkaan sanoa ehdotonta ja lopullista eitä, vaan jäsenyys voi olla mahdollinen joskus myöhemmin, jos sellaiseen vakaan harkinnan jälkeen joskus päädytään. Mikäli Nato-jäsenyys ajankohtaistuisi Suomessa, tulisi siitä järjestää kansanäänestys.

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat,

Meidän sotaa kokemattomien paras panos Suomen eteen on, että haluamme tehdä työtä ja kasvattaa siten kansankuntamme hyvinvointia.

Meidän ei tule muuttaa arvostustamme isänmaastamme ja Suomesta, vaikka kansainvälisyys ja globaali maailma ovat arkipäiväämme. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, alueellinen tasa-arvo, työteliäisyys, yrittäjyys ja sivistystahto - niillä Suomi ja suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessakin.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää vuonna 2008!