Liikenneministeri Anu Vehviläisen juhlapuhe Rääkkylän Kihauksessa
Liikenneministeri Anu VehviläinenRääkkylän KihausJuhlapuhe 5.7.2007
Hyvät kuulijat,
- Kihaus-tapahtuma on loistava esimerkki yhteistyön ja talkootyön voimasta, rääkkyläiset ja myös muualta kotoisin olevat Kihauksen tekijät ovat vuodesta toiseen antaneet vankan panoksen ja lukemattoman määrän työtunteja tapahtuman onnistumiseksi ja yleisön täällä viihtymiseksi
-erityisesti haluan nostaa esille Kihauksen alla järjestettävät lasten musiikkileirit: leirien kautta Kihaus osallistuu mitä suuremmassa määrin myös kansanmusiikin jatkuvuuden turvaamiseen, moni lapsi on saanut leirien kautta ensimmäiset onnistuneet esiintymiskokemuksensa
- Kihaus on myös Rääkkylän kunnan brändi: Kihaus on tehnyt Rääkkylästä myös kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetun kansanmusiikkipitäjän
-itse olen käynyt Kihauksessa lukemattomia kertoja, siksi koen erityisen mieluisaksi sen, että järjestäjät pyysivät minua pitämään puhetta tähän tilaisuuteen
Festivaalin tämänvuotinen teema "kansan lauluja" painottaa koko kansan yhteistä laulu- ja musiikkiperintöä. Perinteinen kansanmusiikki ja muu kansan rakastama musiikki löytävät toisensa tämänvuotisen Kihauksen ohjelmistossa.
Olen toiminut liikenneministerinä kolmisen kuukautta. Tänä aikana Suomen tiestö, liikenneolosuhteet ja ihmisten liikkuminen ovat tulleet tutuiksi. Kihaukseenkin tullaan ja liikutaan jostakin. Saadaksemme nauttia mukaansa tempaavasta musiikista ja kokemaan Kihauksen elämyksiä tarvitsemme toimivia liikenneyhteyksiä, jotka tuovat meidät tänne. Ihmisten ja elinkeinoelämän sujuva liikkuminen ja myös Rääkkylän liikenneyhteydet kuuluvat nykyisen virkatehtäväni työsarkaan.
Me politiikan parissa työskentelevät teemme päätöksiä eri elämänalueilla ja joudumme suhteuttamaan niitä toisiinsa yhteiskunnan vahvistamiseksi eri puolilla Suomea. On hyvä oppia katsomaan tuttuja ja totuttuja asioita uusista suunnista ja toisten ihmisten näkökulmista. Myös eri musiikinlajien arvostaminen on rikkautta. Näkökulmien runsaudesta nousee kulttuurinen luovuus. Näin myös täällä Rääkkylässä.
Kansanmusiikin juuret ovat syvällä ihmisten arjessa, usein menneessä arjessa. Juuret ovat enemmän maaseutua, mutkaisten ja päällystämättömien teiden idylliä kuin nykypäivän urbaania virtuaalitodellisuutta. Suomen laajaa tieverkkoa katsoen voi tehdä johtopäätöksen, että etäisyydet ovat vaikuttaneet vahvasti musiikin sisältöihin, niin sävelkulkuihin kuin aihepiireihinkin. On tarvittu pelimanni omasta takaa, kun virstaa on ollut liian paljon lainapelimannin kulkea. Teiden kohennuttua pelimannit ovat kokoontuneet yhteen entistä kauempaa ja musiikin sävyt ovat siirtyneet esittäjältä toiselle.
Jokainen meistä tietää kuinka kulkeminen ja irrottautuminen tavanomaisesta ruokkii mielikuvitusta ja inspiroi ajatuksiamme. Tiet ja kulkuväylät ovat aina herättäneet uteliaisuutta ja mahdollistaneet katsoa omaa elämänpiiriä uudesta näkökulmasta käsin. Kulkurikin pani lauluksi maantien varrella, kun ei tarvinnut enää metsässä ja pellonpientareita kulkea.
Hyvät kuulijat,
Tiedän pohjoiskarjalaisena miten tärkeä asia haja-asutusalueilla asuville on tiestön kunto. Tiet ovat olennainen osa jokapäiväistä arkeamme. Sujuva arki vaatii toimivat yhteydet ja kunnossa olevat tiet. Elinkenoelämän toimivuus ja kilpailukyky ovat myös suurelta osaltaan kiinni liikenneyhteyksistä ja toimivasta logistiikasta. Tiestö ja hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat merkittävällä tavalla kuntien toimintamahdollisuuksiin ja elinvoimaisuuteen. Näin uskon täällä Rääkkylässäkin ajateltavan.
Suomessa on maanteitä vajaat 80 000 tiekilometriä. Yksityisteitä arvioidaan olevan jopa 350 000 kilometriä.
Näiden lukujen valossa voi kysyä, kuinka reilun viiden miljoonan asukaan maa tarvitsee näin mittavan tieverkon. Jos olisimme Tanska, emme todellakaan tarvitsisikaan. Kun olemme pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maa, on luonnollista, että tiestömme on satojatuhansia kilometrejä pitkä. Ainakin minä lähden siitä, että näin tulee olla jatkossakin. Suomalaisilla tulee olla oikeus asua nykyisillä kotiseuduillaan ja vaatia myös veronmaksajina sitä, että valtiovalta osallistuu teiden ylläpitoon niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin päin Suomea.
Jos Suomen maantiet jaetaan liikenteen mukaan kahteen yhtä pitkään osaan, vilkkaampi puoli välittää 95 % koko liikenteestä ja hiljaisempi 5 %. Selvää on, että pohjoiskarjalaiset tiet kuuluvat tuohon viiteen prosenttiin.
Näitä lukuja on kuitenkin tarkasteltava vähintään samalla varovaisuudella kuin tilastoja eri musiikinlajien kuulijoiden määristä. Levymyyntitilastot tai radioiden soittolistat eivät ole kulttuurin hyvyyden mitta. Myöskään pelkät liikennemäärät tiestöllä eivät kerro totuutta tieosuuksien tärkeydestä ja merkittävyydestä.
Arvoisat kuulijat,
Tienpidon maailmasta nostan esille budjettitermin "perustienpito". Tienpidon rahoituksesta puhuttaessa puhutaan perustienpidosta ja investoinneista. Termit saattavat joskus sekoittua.
Perustienpito on jokapäiväistä tienpitoa, jolla niin pääteillä kuin vähäliikenteisemmillä teillä turvataan ympärivuorokautinen liikennöitävyys. Perustienpidon avulla tiet pidetään kunnossa myös pitkällä tähtäyksellä. Liikennepolitiikassa on lähdettävä siitä, että nämä perusasiat turvataan ensin ja sen jälkeen tulevat ne uudet suuret investointihankkeet.
Suomalaisen hyvinvointimallin tulee olla perusrakenteista huolehtimista ja järkevää uudistamista. Olipa kysymyksessä sitten perusturva tai perusopetus. Minä hahmotan myös perustienpidon tähän sarjaan: se on liikennepolitiikan perusturvaa. Se tulee priorisointilistallani kärjessä.
Perustienpidon rajatut määrärahat pitää pystyä hyödyntämään mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti koko maan eri osien hyväksi. Viimeaikaisella rahoitustasolla vähäliikenteisen tiestön kunto on vaarassa yhä heiketä. Valmisteilla olevan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä rahoituksen tasoon kiinnitetään erityistä huomiota.
Hyvät kuulijat,
Matti Vanhasen II hallituksen tavoite on säilyttää maaseutu elävänä ja vireänä. Kunnossa olevat tiet ja toimivat liikenneyhteydet ovat olennaisia tekijöitä maaseudun tulevaisuuden kannalta.
Oma auto on välttämättömyys suurimmalle osalle maaseudulla asuvista. Näin myös jatkossa. Olen saanut paljon huolestuneita yhteydenottoja autoverouudistukseen liittyen. Moni maalla asuva pienituloinen, rippikouluikäisen auton omistaja on kysellyt, että "jos aletaan suosia verotuksessa vähäpäästöisiä uuden teknologian autoja, ei kai meidän, joilla on vanhat autot, pienet tulot ja oma auto täysin välttämätön, maksateta autoverouudistuksen laskua?" Yhdyn näiden kansalaisten huoleen. Autoverouudistusta ei tule toteuttaa siten, että lasku lankeaa haja-asutusalueilla asuvien kontolle.
Haja-asutusalueiden julkiset liikennepalvelut puhuttavat aiheellisesti. Linja-autovuoroja on lakkautettu eikä tilalle ole kyetty samassa tahdissa luomaan toimivaa kutsujoukkoliikennettä.
Joukkoliikenteen julkista rahoitusta, liikenteen järjestämistä ja suunnitteluperiaatteita pitää uudistaa, jotta liikkumismahdollisuudet erityisesti maaseudulla säilyisivät. Haja-asutusalueilla asuvien tulee voida hoitaa joustavasti työ-, opiskelu- ja asiointimatkojaan. Erityisesti kannan huolta ikääntyneiden, sairaiden ja koululaisten kulkemisesta haja-asutusalueilta palveluiden äärelle. Valtiovallan edustajana toivon, että haja-asutusalueiden joukkoliikennettä suunniteltaessa kuultaisiin enemmän kansalaisten omaa ääntä ja paikallisia olosuhteita.
Arvoisat kuulijat,
Johtamani ministerityöryhmä valmistelee liikennepoliittista selontekoa. Se annetaan eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Selonteon tarkoituksena on saada liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Selonteko sisältää sekä tämän vaalikauden uusien hankkeiden priorisoinnin että 10-15 vuoden jänteen investointisuunnitelman. Selonteon yhteydessä haravoidaan myös budjettirahoitusta täydentäviä rahoitusmalleja.
Venäjän asettamien puutullien seurauksena kotimainen puunhankinta lisääntyy merkittävästi. Myös hallitusohjelman mukaan meidän tulisi lisätä puunkorjuuta noin 10-15 miljoonalla kuutiometrillä vuosittain. Metsäntutkimuslaitoksen arvioiden mukaan tämä on myös realista nykyiset metsävarannot huomioiden.
Perustienpitoon annetaankin 20 miljoonan euron lisäys ensi vuodelle. Se kohdennetaan erityisesti puuhuollon kuljetusedellytysten parantamiseksi syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla. Lisäksi eduskunta myönsi pari viikkoa sitten lisätalousarvion hyväksymisen yhteydessä 20 miljoonaa euroa perusradanpitoon perustellen lisäystään juuri puukuljetusten turvaamisella. Olen myös asettanut työryhmän selvittämään ns. vähäliikenteisten ratojen merkitystä puukuljetusten kannalta. Tällaisia ratoja ovat mm. Savonlinna-Huutokoski, Joensuu-Ilomantsi ja Porokylä-Kontiomäki.
Rääkkylässä ja Pohjois-Karjalassa tiedetään ja tunnetaan Venäjän rajan mahdollisuudet. Tulen elokuun alussa asettamaan liikenne- ja viestintäministeriön, ulkoministeriön, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen edustajista koostuvan työryhmän selvittämään, miten Suomen ja Venäjän välisiä liikenneyhteyksiä Lappeenrannasta Lappiin ulottuvalla rajaosuudella olisi tarpeen kehittää.
Hyvät kuulijat,
Haluan toivottaa Kihaukselle menestystä, esiintyjille innostunutta virettä ja kuulijoille elämyksiä. Omalta osaltani tulen työskentelemään sen puolesta, että liikenneolosuhteet ovat maakunnassamme jatkossakin sellaiset, että lukuisten musiikki- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen on mahdollista. Toivon, että me kaikki muistamme toimia maltillisesti liikenteessä. Toivotan kaikille teille turvallisia matkoja niin maalla kuin vesilläkin.
