Takaisin

Liikenneministeri Kyllönen Elintrvikealan Kuljetusyrittäjät ry:n kesäpäivillä Rukalla 13.8.2011

Liikenneministeri Kyllönen Elintrvikealan Kuljetusyrittäjät ry:n kesäpäivillä Rukalla 13.8.2011

Arvoisat kuulijat

Rukalla on pidetty ennenkin merkittäviä puheita. Pääministeri Vanhanen sai Rukan eläkepuheillaan valtakuntaan vipinää.

Liikenneministerinä minulle riittää, että ihmiset ja tavarat saadaan kulkemaan sujuvammin maamme väylästöillä.

Mutta hyvät kuljetusyrittäjät

Liikennepolitiikka on kytkettävä aiempaa tiiviimmin elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämiseen.

Liikennepolitiikan strategiset tavoitteet linjataan liikennepoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu käynnistyy nyt alkusyksystä. Logistisen järjestelmän kehittäminen on tärkeä osa tulevaa selontekoa.

Valmistelu pidetään avoimena. Tienkäyttäjiä ja kuljetusyrittäjiä kuunnellaan eikä vain tyydytä viisastelemaan virastokammioissa.

Selonteossa linjataan liikennejärjestelmän keskipitkän aikavälin kehittämistoimet. Valmistelua ohjaa laaja strateginen ministerityöryhmä.

Selonteko annetaan eduskunnalle ensi keväänä.

Tällä hallituskaudella ei ole mahdollista käynnistää useaa isoa valtakunnallista tiehanketta. Julkisen talouden alijäämä on saatettava kuriin, jottei Suomen tie olisi Kreikan tie. Joka kuudes käytetty euro on velkaeuro.

Välttämättömyydestä on tehtävä hyve. Nyt joudumme talouden pakottamana arvioimaan liikennepolitiikkaa muunakin kuin uusina tiekilometreinä. Tämä lähestymistavan muutos on muutoinkin järkevää.

Paras liikenneministeri ei ole se, joka onnistuu rakentamaan eniten uusia teitä. Paras on se, joka onnistuu tieverkon toimivuuden ja päivittäisen kunnossapidon turvaamisessa. Totta kai uusillakin kehittämishankkeilla on oma merkityksensä.

Tieverkon uudet investoinnit tulevat pääosin ajoittumaan vaalikauden loppupuolelle. Investointihankkeiden työllisyys-, ympäristö- ja aluepoliittiset vaikutukset arvioidaan tarkasti ennen päätöksentekoa. Toivottavasti selonteon valmistelussa meillä politiikoilla pysyy pää kylmänä eikä loppuvaihe riistäydy taisteluksi siitä, mihin maakuntaan uudet väylähankkeet sijoittuvat.

Perusväylänpidon varoja on kohdennettu siten, että arkinen liikenne kyetään turvaamaan. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut huolehtimaan alempiasteisen tieverkon kunnosta, jotta maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset voidaan turvata.

Viime vuosina alemman asteisen tieverkon kuntoa on parannettu puuhuollon erityisrahoituksella. Sen turvin on pystytty kunnostamaan useita heikkoon kuntoon päässeitä ja alueen kuljetusten kannalta elintärkeitä väyliä.

Huonokuntoisten sorateiden määrä onkin vähentynyt vuodesta 2003 noin seitsemällä sadalla kilometrillä. Panostuksista huolimatta alempiasteisen verkon kunto ei kaikin paikoin vastaa asiakkaiden tarpeita.

Raskas liikenteen edustajat ovat olleet tyytymättömiä erityisesti alempiasteisen tieverkon talvikunnossapitoon. Tämä on tullut esille myös Liikenneviraston teettämissä kyselyissä. Palautteen perusteella maanteiden yöajan talvikunnossapitoa onkin viime vuosina tehostettu.

Nyt talvikunnossapito on samanlaatuista ympäri vuorokauden. Pääteillä parannukset yöajan talvihoitoon otettiin käytäntöön jo talvena 2009 - 2010. Muilla teillä yöajan laatuvaatimuksia tiukennetaan, kun alueurakoita kilpailutetaan.

Kuljetukset kulkevat usein myös valtion maantieverkon ulkopuolella. Yksityisteitä maassamme on noin 350 000 km. Yksityistieverkko on laajuudeltaan moninkertainen valtion omistamaan verkkoon verrattuna. Jatkossakin yksityisteiden kunnossa- ja ylläpitoon myönnetään valtionavustuksia.

Lähivuosien haasteena on liikennejärjestelmän asiakaslähtöisyyden lisääminen. Haluamme hyödyntää jatkossa enemmän tienkäyttäjien omia arkisia havaintoja, miten tieliikennettä on hyvä kehittää. Kuljetut kilometrit antavat näkemyksiä esimerkiksi siitä, mikä on liikenneverkon tila, missä ovat pahimmat pullonkaulat. Luovimmat löytävät uusia ideoita koko liikennejärjestelmän kehittämiseksi.

Alueellisilla ELY-keskuksilla on merkittävä rooli alueen kuljetusyritysten kuuntelemisessa.

Hyvät kuulijat

Liikenteen häiriöillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja kustannuksia. Häiriöt näkyvät nopeasti myös kansalaisen arjessa esimerkiksi silloin, jos tuoretavarat saapuvat viiveellä kaupan tiskeille. Monelle kuljetusyrittäjälle aika on yksinkertaisesti rahaa ja sovittujen aikataulujen pettäminen käy ammattimiehen kunnialle.

Asiantuntijat povaavat, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä tulevaisuudessa.

Väylien ympärivuotinen liikennöitävyys on pystyttävä varmistamaan kelirikkoajasta, tulvakausista tai rankkalumisista talvista huolimatta.

Varautumiselle ja häiriöiden ratkaisemiselle tulisi määrittää kiireellisyysjärjestys, jotta keskeisten yhteyksien toimintakyky kyetään varmistamaan.

Elintarvikehuollon edellyttämä liikenne on tärkeysjärjestyksen huipulla. Miten häiriötilanteissa eri liikennemuodot voidaan korvata tai miten ne tukevat toisiaan? Varautuminen edellyttää kuljetusliikkeiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja aiempaa suunnitelmallisempaa otetta.

Toimintavarmuuteen vaikuttavat yhteiskunnan tekniset tieto- ja viestintäjärjestelmät. Esimerkiksi se, miten liikenteenohjaus tai häiriöistä tiedottaminen toimii, ratkaisee paljon.

Älyliikenteen avulla voidaan laatia liikenteen sujuvuusennusteita, ohjata liikennettä sekä jakaa tietoa sää- ja kelioloista tai vaihtoehtoisista reiteistä.

Äkillisten häiriötilanteiden vaikutuksia voidaan hillitä jakamalla liikkujalle reaaliaikaista tietoa matkasta tai kuljetuksesta sekä niihin vaikuttavista olosuhteista. Kansalaisen kännykän päässä voi olla aivan ratkaisevaa tietoa liikennekaaoksen tiedottamisessa.

Hyvät yrittäjät

Harmaan talouden hämärämiehet häärivät nurkissamme. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan harmaa talous on lisääntynyt erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusalalla. Mukaan on tullut kansainvälinen ammattimainen rikollisuus.

Suomi menettää vuosittain verotuloja arviolta niin paljon, että se vastaa neljännestä tuloverotuksen tuotosta.

Hallitusohjelmassa harmaan talouden torjunta on yksi merkittävimmistä hankkeista. Valmistelua koordinoi oma harmaan talouden ministeriryhmä. Resursseja ohjelmaan ohjataan 80 miljoonaa euroa koko hallituskauden aikana.

Toimenpideohjelma esitellään eduskunnalle kunnianhimoisen aikataulun mukaan vielä tämän vuoden puolella.

Talousrikollisuuden kiinnijäämisriskin nostamiseksi viranomaisresursseja lisätään.
Uusia poliiseja ja veroviranomaisia palkataan useita kymmeniä.

Lisäresursseja saavat myös muun muassa tulli, rajavalvonta, syyttäjälaitos ja ulosotto.
Tilaajavastuulain valvomiseksi työsuojelutarkastajien määrää lisätään.

Tilaajavastuulakia uudistetaan kolmikantaisesti. Tarkoituksena on lisätä tilaajan vastuuta selvittää, että alihankintaketjussa verot ja maksut on suoritettu.

Tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden täyttämistä helpotetaan luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon maksamattomista palkoista, veroista ja sivukuluista.

Tavoitteena on, että viranomaisten väliset tiedonvaihdon esteet puretaan ja eri viranomaisrekisterit tulevat kaikkien valvontaviranomaisten saataville.

Harmaan talouden kitkemiseen on kiinnitetty huomiota myös valmisteilla olevassa tavaraliikennelain uudistuksessa. SKAL:n edustajat ovatkin pitäneet aktiivisesti yhteyttä tässä asiassa.

Tulen lukemaan tavaraliikelakiluonnosta sillä silmällä, miten se karsii harmaata taloutta kuljetusalalla.

Tämä hallitus ottaa selvästi konkreettisempia askelia harmaan talouden torjunnassa kuin edeltäjänsä.

Hyvät yrittäjät

Seminaaripäivät oman väen kesken ovat aina ikimuistoisia ja elähdyttäviä. Kollegojen tapaamiset auttavat jaksamaan ja pitämään silmät auki arkena auton ratissa. Iltaa kohden keskustelunne eittämättä vapautuvat ja korkealentoisimmat ideat syntyvät pikkutunneilla.

Seminaarin tuloksena saattaa syntyä ajatuksia, joista muotoutuu aiemmin peräänkuuluttamiani ehdotuksia liikennejärjestelmän kehittämiseksi.

Toivotan teille hyviä seminaaripäiviä, hauskoja hetkiä keskenänne.