Liikenneministeri Merja Kyllönen Autoalan Keskusliitto ry:n 42. Autokauppiaspäivillä 23.3.2012
Liikenneministeri Merja KyllönenAutoalan Keskusliitto ry:n 42. Autokauppiaspäivät23.3.2012
Tienkäyttömaksut Suomeen?
Hyvät kuulijat,
Kiitän kutsusta tulla tähän tilaisuuteen ja mahdollisuudesta käyttää valtiovallan puheenvuoro tässä seminaarissa. Puheeni aihe on "Tienkäyttömaksut Suomeen?". Otsikko on siis kysymysmuodossa, sillä tähän asiaan ei ole vielä olemassa vastausta. Olen tällä lyhyellä liikenneministerin urallani huomannut, että tienkäyttömaksu on puheenpitäjän kannalta hyvä aihe, sillä yleensä tämän tiemaksu-sanan lausuminen saa yleisön heti valpastumaan. Näin myös täällä.
Tienkäyttömaksu on asia, johon liittyy paljon tunteita, varmoja mielipiteitä puolesta ja vastaan, tahattomia ja tahallisia väärinkäsityksiä jne. Tiemaksu on siis erittäin mielenkiintoinen ja paljon puhuttu aihe, mutta josta itse asiassa tiedetään aika vähän. Faktapohjaista keskustelua on käyty hyvin vähän. Yritän omalta osaltani tässä puheessa selkeyttää sitä, mistä tiemaksuissa on oikein kyse ja kuinka Suomessa tässä asiassa aiotaan edetä.
Mistä tiemaksussa on sitten kyse? Tiemaksulla tarkoitetaan maksua tietyn yksittäisen tien tai tieverkon osan käytöstä. Tiekäyttömaksut ovat kuitenkin myös osa ns. liikenteen hinnoittelua, joka puolestaan käsittää laajasti ottaen liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen muodostaman kokonaisuuden. Eli kun puhutaan tiemaksuista, kyse on autoliikenteen verotuksesta.
Tiemaksu ei ole mikään uusi keksintö. Erilaisia tiemaksuja on ollut käytössä kautta historian. Tienkäyttömaksut ovat aina liittyneet keskeisesti teiden rakentamisen ja ylläpidon rahoittamiseen. Yksittäisiä siltoja, tunneleita sekä moottoriteitä on jo pitkään rahoitettu tiemaksujen avulla. Tämä ns. rahoitusmotiivi on itse asiassa edelleen vahvistunut, koska valtioiden mahdollisuudet rahoittaa tieverkon kapasiteetin jatkuvaa lisäystä ovat vähentyneet.
Toinen keskeinen motiivi tiemaksujen käyttöönotolle on ollut se, että myös ulkomaisen kaluston on haluttu osallistuvan tienpidon kustannusten kattamiseen.
Useissa Keski-Euroopan maissa, joissa on paljon läpikulkuliikennettä, on otettu käyttöön kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksuja. Infrastruktuurin rahoittamisen lisäksi näillä maksuilla on tavoiteltu kotimaisen ja ulkomaisen kuorma-autoliikenteen tasapuolista kohtelua.
Rahoitustavoitteen rinnalle on noussut viime aikoina entistä voimakkaammin liikenteen kysynnän hallinta liikenteen hinnoittelun avulla eli taloudellinen ohjaus. Tiekapasiteettia ei ole mahdollista laajentaa loputtomiin liikenteen kasvun tahdissa. Tarvitaan tehokkaita keinoja liikenteen kysyntään vaikuttamiseen. Asettamalla maksu tiettynä aikana tietyssä paikassa autolla liikkumiselle vaikutetaan liikenteen määrään. Tiemaksun avulla tienkäyttäjille voidaan antaa siis paremmat hintasignaalit, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä. Yksinkertaistettuna: tiemaksut toimivat, koska ihmiset tottelevat lompakkoaan.
Taloudellisen ohjauksen tarkoituksena ei ole poistaa liikennettä. Tarkoituksena on vaikuttaa liikenteeseen niin, että liikenne sujuu. Osa autoilijoista siirtyy joukkoliikenteeseen, osa vaihtaa reittiä tai matkan ajankohtaa. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi alueelliset ruuhkamaksut. Tulokset käytössä olevista ruuhkamaksuista ovat olleet samansuuntaisia: ruuhkat ovat vähentyneet ja liikenne on tullut sujuvammaksi. Nyt jo on nähtävissä, että seuraava vaihe tiemaksuissa on kysynnän hallinnan ulottaminen laajemmalle osalle tai koko tieverkolle. Tähän kehitykseen on vaikuttanut mm. paikannustekniikan kehittyminen.
Liikenteen kysynnän hallintaan liittyy läheisesti myös liikenteen ympäristötavoitteet eli lähinnä CO2 -päästöjen vähentäminen. Liikenteen hinnoittelua voidaan käyttää yhdessä päästönormien kanssa liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Tiemaksut voidaan mm. porrastaa auton päästöluokan mukaan. Lisävaikutus sekä päästöihin että liikenneturvallisuuteen tulee liikennesuoritteiden vähenemisen kautta.
Lähes kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja muualla kehittyneissä maissa on käytössä erilaisia tienkäyttömaksuja. Lisäksi liikenteen hinnoittelun käyttö sisältyy mm. EU:n liikennepoliittisiin tavoitteisiin.
Suomi on yksi niistä harvoista eurooppalaisista maista, jossa ei ole käytössä lainkaan minkäänlaisia tiemaksuja. Yksi syy tähän ollut meidän vähäiset liikennemäärämme, esim. moottoritien rahoittaminen pelkillä tiemaksuilla ei ole käytännössä Suomessa mahdollista, varsinkin kun ilmainen rinnakkaistie kulkee aina vieressä. Vastaavasti meillä on todettu, että pelkästään kuorma-autoliikennettä koskevaa valtakunnallista kilometrimaksua ei kannata toteuttaa, koska järjestelmäkustannukset nousisivat suuriksi suhteessa liikennemäärään.
Keskeinen tekijä on tietysti ollut se, että Suomessa tieliikenteen verotuksen keskeinen motiivi on historiallisesti ollut lähinnä fiskaalinen eli kerätä valtiolle tuloja. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että autoilun verotus kuten muukin verotus kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalalle eikä siis liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle.
Viime vuosina tieliikenteen verotusta on kehitetty siten, että fiskaalisen tavoitteen rinnalle on tullut myös ympäristötavoitteet, erityisesti CO2 -päästöjen vähentäminen. Seuraava luonnollinen askel, jota liikenneministeriössä kovasti toivotaan, olisi myös liikennepoliittisten tavoitteiden sisällyttäminen osaksi tieliikenteen verotusta. Tämä siksi, että liikenteen hinnoittelu eli taloudellinen ohjaus on erittäin tehokas liikennepoliittinen keino.
Tiemaksuilla on myös vahva talousteoreettinen perusta. Taloustieteilijät ovat jo vuosikymmenien ajan esittäneet tiemaksuja keinona tehostaa tiekapasiteetin käyttöä ja vähentää liikenteen ongelmia, kuten ruuhkautumista. Talousteorian mukaan tieverkko olisi tehokkaassa käytössä jos tieliikennettä verotettaisiin käytön mukaan.
Nykyinen tieliikenteen verotus sisältää sekä kiinteitä veroja (auto- ja ajoneuvovero) että käytön mukaista verotusta eli polttoaineveron. Suomen nykyverotus on kuitenkin liian karkea järjestelmä liikkumisen ohjaamiseen, eikä sen avulla voida sisällyttää kaikkia tienkäytöstä aiheutuvia kustannuksia tai poistaa paikallisia ruuhkia, koska esim. polttoainevero on valtakunnallinen vero. Aikaan, paikkaan ja suoritteeseen liittyvällä tiemaksulla eli kilometrimaksulla voitaisiin sen sijaan hinnoitella eri alueita, ajankohtia tai käyttäjäryhmiä eri tavalla.
Nykyinen verotus on myös tienkäyttäjien kesken epätasa-arvoinen. Kiinteistä veroista johtuen paljon ajavien verorasitus on ajosuoritteisiin suhteutettuna alhaisempi kuin vähän ajavien. Hankinta- ja vuosiverot eivät perustu autojen käytön määrään. Veroa maksetaan tosiasiassa tienkäytön mahdollisuudesta, ei varsinaisesta käytöstä. Tämä epäkohta voitasiiin poistaa korvaamalla kiinteät verot tienkäyttömaksulla. Uskoisin, että Te autokauppiaina olette samaa mieltä kanssani siitä, että auton käytön verottaminen omistamisen sijaan olisi järkevää ja uudistaisi autokantaa mm. vähäpäästöisempiin ja turvallisempiin autoihin.
Hyvät kuulijat,
Tieliikenteen verotuksen uudistaminen, esimerkiksi kiinteiden verojen korvaaminen valtakunnallisella kilometrimaksulla, on iso yhteiskunta-poliittinen kysymys, johon liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä. Kuinka muutos vaikuttaisi valtion talouteen, autokauppaan, ihmisten käyttäytymiseen, alueelliseen tasa-arvoon jne. On selvää, että tällaista uudistusta ei voi tehdä kevein perustein, esimerkiksi sen takia, että järjestelmän mahdollistama tekniikka on olemassa. Asiaa tulee selvittää ja siitä pitää käydä perusteellinen keskustelu ennen mahdollisia päätöksiä.
Tätä varten olen asettanut työryhmän muodostamaan kokonaiskuvan siitä, kuinka Suomen kannattaisi edetä tiemaksujen käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Työn taustalla on hallitusohjelma, jossa todetaan, että hallitus selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa Suomessa.
Työryhmän tulee tarkastella tiemaksujen teknisiä, liikenteellisiä, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä. Työryhmän tarkoituksena on tuottaa pohjatietoa seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Kyse ei siis ole siitä, että nyt suunniteltaisiin tiemaksujärjestelmää, joka otettaisiin käyttöön kahden vuoden kuluttua. Työryhmä tarkastelee asiaa paljon pitemmällä perspektiivillä. Asia on tarkoitus selvittää nyt niin hyvin, että seuraava hallitus voi hallitusohjelmassaan ottaa kantaa siihen, otetaanko tiemaksut käyttöön Suomessa vai ei.
En ole asettanut työryhmälle mitään ennalta määrättyä lopputulosta, vaan työryhmän työn tulee perustua faktoihin. Täten työryhmä voi tulla jopa tulokseen, että tienkäyttömaksut eivät ole käyttökelpoisia Suomessa. Tämä jää nähtäväksi.
Työryhmän tehtävänä on selvittää
• Kansainväliset kokemukset tiemaksuista ja nähtävissä olevat trendit
• Minkälaiset tavoitteet tiemaksuille tulisi asettaa Suomessa
• Minkälaiset tekniset ratkaisut olisivat käyttökelpoisia Suomessa
• Tienkäyttömaksujen vaikutukset
• Millä tavoin ja millä aikataululla Suomessa olisi mahdollista siirtyä satelliittipaikannukseen perustuvaan tienkäyttömaksuun
• Millaisia vaikutuksia tiemaksuilla on tienkäyttäjien tietosuojaan sekä tietoturvaan ja millaisia lainmuutoksia sen vuoksi tarvitaan
• Mitä muita sähköisiä hyötypalveluita kyetään tarjoamaan satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää hyödyntämällä
• Mitkä ovat suomalaisen paikannusteknologian ja sitä soveltavien palveluiden kehittämiskohteet ja vientimahdollisuudet
Työryhmän puheenjohtajana toimii Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Työryhmässä ovat edustettuina keskeiset tahot kuten esim. valtiovarainministeriö. Työryhmä tulee toimimaan avoimesti ja järjestää mm. sidosryhmäseminaareja. Toivon, että myös Autoalan keskusliitto ry tulee osallistumaan aktiivisesti näihin tilaisuuksiin.
Työryhmän nimenä on "Oikeidenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä". Tällä viestitään sitä, että työryhmän tarkoituksena ei ole keksiä uusia maksuja autoilijoille, vaan miettiä sitä, kuinka nykyinen järjestelmä voitaisiin saada oikeudenmukaisemmaksi ja tehokkaammaksi esim. älyliikenteen avulla eli käyttämällä tieto- ja viestintäteknologiaa liikennejärjestelmässä. Uusi teknologia antaa myös mahdollisuuksia tuottaa autoilijoille tiettyjä lisäarvopalveluja (esim. paikannukseen perustuvia).
Työryhmä on aloittanut työnsä ja valmista pitäisi olla ensi vuoden lopussa. Alkuvaiheessa työryhmä keskittyy tarkastelemaan, mitkä ovat ne tekijät, joiden takia tiemaksut tulisi ottaa Suomessa käyttöön ja mitä niillä halutaan saavuttaa. Seuraava vaihe on näitä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita toteuttavan tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja sen vaikutusten arviointi. Työryhmän työhön liittyy myös kiinteästi lainsäädännöllisten asiat, kuten tietoturva-asiat ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset.
Hyvät kuulijat,
Seuraavan kahden vuoden aikana tiemaksut tulevat olemaan paljon esillä. Tulemme varmasti tietämään paljon nykyistä enemmän tiemaksujen hyvistä ja huonoista puolista sekä olisivatko ne käyttökelpoisia Suomessa. Toivon, että osallistutte aktiivisesti tähän keskusteluun ja tuotte omat näkemyksenne esiin, sillä tavoin voitte vaikuttaa.
