Liikenneministeri Merja Kyllönen Hyvä työelämä merellä –seminaarissa Helsingissä 17.9.2013

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 17.9.2013 13.33
Puhe

Merenkulun tulevaisuus

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Hyvät ystävät,

Kiitän mahdollisuudesta puhua merenkulusta ja merityöstä tässä seminaarissa. Suuntia merenkulun tulevaisuudelle viitoitetaan parasta aikaa liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehtävässä meriliikennestrategiatyössä.

Tarve kansallisen meriliikennestrategian luomiselle tunnistettiin puolitoista vuotta sitten liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä. Edellinen strateginen, pitkän aikavälin kansallinen näkemys meriliikenteen kysymyksistä on muodostettu kymmenisen vuotta sitten.

Aika jossa elämme, on strategiatyön kannalta mielekäs, mutta äärimmäisen haastava. Merenkulku Itämerellä ja globaalisti on väistämättä uusien haasteiden edessä, jotka edellyttävät meiltä myös uuden kurssin hakemista.

Talouden painopiste on kiivaasti siirtymässä kohti Aasiaa. Parin vuosikymmenen kuluessa nousevat kisaan maailman talousherruudesta varmasti myös Afrikka ja Etelä-Amerikka. Tämä muuttaa myös maailman kuljetusvirtoja. Samaan aikaan maailman merillä on avautumassa uusia kuljetusreittejä.

Suomessa elinkeinoelämä on raskaan rakennemuutoksen kourissa: perinteiset teollisuudenalamme etsivät uusia menestystuotteita ja vientimarkkinoita, tieto- ja elektroniikkateollisuus taistelee selviytymisestään ja kaivannaisteollisuus nostaa voimakkaasti päätään. Palvelusektori voimistuu, mikä heijastuu liikuteltavan tavaran määriin.

Itämeri on meidän kotimeremme. Se on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista ja ekosysteemiltään haavoittuvainen ja hauras. Toimintaympäristönä se asettaa Suomelle reunaehtoja, mutta tarjoaa myös runsaan kirjon erilaisia kehittämismahdollisuuksia.

Voimakkaasti muuttuva toimintaympäristö ei anna meille mahdollisuutta tuudittautua nykyhetkeen vaan nyt on rohkeiden strategiavalintojen aika. Strategiavalmistelu on antanut meille alan toimijoille mahdollisuuden yhdessä tuumailla tulevaisuuden suuntia ja käydä keskustelua siitä, näemmekö me Suomen kehittyvänä ja arvostettuna merenkulun osaajana vai olosuhteitaan arkailevana eristäytyneenä valtiona, jossa viimeinen sammuttaa valot. Itse uskon vahvasti ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Strategiatyö valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Olen ohjeistanut tekemään strategiatyötä avoimesti. Strategiaa ei tehdä ministeriölle tai hallintoa varten vaan koko Suomelle. Tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn ja meriklusterin elinvoimaisuuden säilyttäminen, myös uudet ympäristönormit huomioon ottaen.

Viime keväänä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa muodostettiin visio Suomen meriliikenteelle. Sen mukaan tavoitteenamme on kukoistava Suomi ja fiksut meriyhteydet. Visiossa elinvoimaista ja kukoistavaa suomalaista elinkeinotoimintaa tukevat sujuvat, kustannustehokkaat, kestävät ja luotettavat merikuljetukset kaikille markkina-alueille. Tärkeinä viennin edistäjinä ovat vihreään teknologiaan tukeutuvat, puhdasta meriliikennettä edistävät yritykset, jotka toimivat edelläkävijöinä, markkinajohtajina ja innovaattoreina maailmanmarkkinoilla. Vuonna 2030 Suomen meriklusteri on voimistunut erityisesti innovatiivisen ja rohkean yritystoiminnan kautta, uutta teknologiaa ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kehittämällä. Merenkulusta on kehittynyt tärkeä liiketoiminnan ala, joka vie osaamista ja tuotteita maailmanlaajuisesti.

Tätä tulevaisuuden kuvaa haluan olla tekemässä todeksi. Lähikuukaudet ovat aikaa, jolloin kokoamme tätä visiota tukevan toimenpideohjelman. Se mitä nyt tarvitsemme, on yhteispeli ja yhteinen usko tulevaisuuteen. Tarvitsemme luottamusta isolla L:llä.

Minun uskoni tulevaisuuteen on edelleen vahva. On totta, että merenkululle ja merikuljetuksiin nojautuville teollisuudenaloille on viime aikoina koettelemuksia annettu isolla mitalla. Hallitus on tämän myöntänytkin: viimeksi parisen viikkoa sitten budjettiriihessä päätettiin työmarkkinaratkaisuun sidotuista toimenpiteistä rikkidirektiivipäätöksen kompensoimisesta muun muassa väylämaksujen puolittamisella vuosina 2015-2017. Viime keväänä hallituksen puoliväliriihen julkitulemassa todettiin, että loppuvaalikauden aikana vältetään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä.

Hyvät kuulijat,

Voimme aivan oikeutetusti kutsua Suomea merenkulun maaksi. Suomen ulkomaankauppa, vienti ja tuonti ovat meriyhteyksien varassa. Tämä edellyttää sujuvia, luotettavia ja turvallisia meriyhteyksiä. Toimivat kuljetusreitit ovat Suomen elinkeinoelämän ja sitä kautta koko yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta keskeisessä roolissa. Suomi on riippuvainen merenkulusta ja merenkulun osaajista.

Sijainti Euroopan pohjoisella reunalla, pitkät etäisyydet teollisuuden päämarkkina-alueille sekä jäiset ja lumiset talviolosuhteet asettavat Suomen erityiseen asemaan useisiin muihin EU:n maihin nähden. Suomi ja eteläinen naapurimme Viro ovat ainoita maita maailmassa, joiden kaikki satamat jäätyvät normaaleina talvina.

Hallitus näkee merenkulun toimintaedellytysten turvaamisen erittäin tärkeänä. Suomen vienti on nyt saatava vetämään ja yhteinen tavoitteemme onkin elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden tukeminen sekä talouskasvun edistäminen.

Merenkulun ala on hyvin kansainvälinen ja uutta sääntelyä valmistellaan jatkuvasti niin kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa kuin EU:ssakin. Kansainvälinen vaikuttaminen korostuu erityisesti turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Suomen tulee toimia aktiivisesti ja ennakoivasti kansainvälisellä kentällä ja viedä yhdessä alan toimijoiden kanssa valmistellut kannat päätöksentekopöytiin. Yhteistyö on valttia tässäkin. Pienenä maana Suomen tulee löytää ne keskeiset kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot, joiden avulla voimme viedä viestejämme yhä määrätietoisemmin valmistelukentälle.

On myös monia teemoja, joita meidän tulee pohtia kansallisella tasolla. Meidän on mietittävä, millaista palvelutasoa ulkomaan kaupan kuljetukset tarvitsevat, ja kuinka kuljetukset saadaan sujumaan luotettavasti ympäri vuoden. Kuinka järjestämme satamatoiminnot ja sisämaan yhteydet satamiin. Talvimerenkulunsujuvuuden ja luotettavuuden turvaaminen on varmasti yksi keskeisimmistä aiheista, johon meidän tulee panostaa. Luotan vahvaan osaamiseemme asiassa.

Merenkulku on suomalaiselle elinkeinotoiminnalle ja maamme huoltovarmuudelle erittäin tärkeää ja haluankin tässä yhteydessä painottaa yhteistä tavoitettamme näiden näkökulmien edistämiseksi. On erityisen tärkeää, että Suomen lipun alla on riittävän suuri tonnisto, jotta voisimme varmistaa kuljetukset myös poikkeustiloissa.

Erityisen haasteen merenkulkualalle asettaa myös merenkulkuammattilaisten saatavuuden turvaaminen. Suomalaisella merenkulun ammattilaisella on hyvä maine osaavana ja luotettavana työntekijänä. Tämä pitää varmistaa myös jatkossa. Osaajia tarvitaan niin merellä kuin maatoiminnoissakin. Koulutuksen rakennetta on kehitettävä ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tiivistettävä. Ajallaan tapahtuvan laivaharjoittelun varmistaminen on myös keskeinen tehtävä. Hyvin toimivalla peruskoulutuksella harjoitteluineen ja tulevaisuuden urapolkujatarjoavalla jatko- ja täydennyskoulutuksella voimme turvata alan vetovoimaa ja houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Koko toimialan on huolehdittava siitä, että merenkulkuala kehittyy ja kasvattaa kilpailukykyään myös työnantajana sekä mahdollistaa osaltaan tulevaisuuden ammattilaisten alallepääsyn.

Hyvät ystävät,

Kannamme vastuuta myös ympäristöstämme. Strategiatyössä on käytetty ilmaisua "uitavan puhdas Itämeri" ja se kuvastaa minusta hyvin kansalaisten toiveita puhtaasta ympäristöstä. Myös laivaliikenteen tulee osallistua näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Meidän tulee nyt löytää keinot varmistaa ympäristötavoitteiden saavuttaminen samalla kuin huolehdimme siitä, että kuljetuskustannukset eivät karkaa ympäristönormien johdosta. Haluaisin uskoa, että suomalaisella sisulla ja rohkeudella voimme kuitenkin kääntää uuden tilanteen voitoksemme ja muuttaa ympäristöosaamiseen liittyvän kehittämistoiminnan kilpailukykytekijäksi ja uudeksi vientituotteeksi tulevina vuosina.

Itämeren puhtaus ja turvallisuus tulevat olemaan myös matkailumarkkinoinnin valttikortteja. Tavoitteena tulee olla Itämeren ympäristön kehittäminen houkuttelevaksi matkailu- ja virkistystoiminnan merialueeksi sekä jatkuvasti parantaa sen kuntoa. Turvallisuustyö Itämerellä pohjautuu kattavaan riskien ennakointiin ja hallintaan.

Nyt meidän yhteinen tehtävämme on löytää ne parhaat käytettävissä olevat keinot, joilla varmistaisimme suomalaisen merenkulun toimintakyvyn myös tulevaisuudessa. Merenkulkua on tarkasteltava niin koko elinkeinoelämän toimintaa palvelevana toimintona kuin omana liiketoimintanakin, joka tarjoaa työpaikkoja ja taloudellisen kasvun mahdollisuuksia Suomelle. Meidän on tartuttava aktiivisesti mahdollisuuksiin elinvoimaisen, terveellisen ja turvallisen merenkulun varmistamiseksi.

Hyvät kuulijat,

Emme voi jäädä tuleen makaamaan ja toistella niitä uhkakuvia, joita merenkulun yllä leijuu. Meidän on pakko ottaa askel eteenpäin ja rakentavasti pohtia niitä vaihtoehtoja, joita meillä on. Tämän vuoksi myös strategiatyötä tehdään juuri nyt.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä positiivisista askeleista mainittakoon laivanvarustamoja koskeva tonnistoverouudistus, jonka muutos tuli voimaan puolitoista vuotta sitten. Uudistuksen myötä olemme saaneet uusia laivoja Suomen lipun alle ja sen myötä satoja uusia työpaikkoja Suomeen. Määrätietoinen toiminta on tuottanut tulosta ja sisäänliputuksen aika on käynnissä.

Tämän vuoden talousarviossa merenkulkusektorille on osoitettu rahoitusta mm. perusväylänpitoon, rikkidirektiivin sopeuttamistoimiin ja uuden jäänmurtajan hankintaan. Valtio varasi rahoitusta niin sanottuun jälki-investointitukeen, jolla pyritään lieventämään rikkidirektiivin taloudellisia vaikutuksia. Lisätukitoimena hallitus päätti esittää elokuun lopussa väylämaksun puolittamista vuosille 2015-2017. Myös investointeja LNG-verkostoon tuetaan.

Suomen jäänmurtajakapasiteetti on vanhentumassa ja yhden uuden jäänmurtajan hankinta Liikennevirastolle on käynnissä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 125 miljoonaa euroa. Hankittava murtaja tulee olemaan perusjäänmurtaja, joka optimoidaan tehokkaaseen avustamiseen kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Lisäksi siihen rakennetaan avomeriolosuhteissa toimiva öljyntorjunta- ja hätähinauskapasiteetti. Tavoitteena on saada uusi murtaja käyttöön talvikaudelle 2015-2016.

Hyvät ystävät,

Tärkeintä on nyt joukkuepeli. Haluamme aidosti tehdä tulevaisuutta avoimesti, yhdessä oppien ja ideoiden.

Meriliikennestrategiaa tehdään voimakkaasti uuden liikennepolitiikan hengessä. Olemme valmiita muuttumaan ja uudistumaan ja löytämään uusia menestyksen eväitä. Strategiatyössä halutaan varmistaa Suomen merellisten elinkeinojen ja liiketoiminnan säilyminen ja vahvistuminen.

Pidän meriliikennestrategian valmistelua erittäin tärkeänä projektina ja olen otettu, että sidosryhmämme ovat olleet valmistelussa mahtavan innostuneesti mukana. Lämmin kiitos siitä teille kaikille! Olemme nähneet, että meri ja välittäminen merenkulun tulevaisuudesta todella yhdistää! Ja jos vielä on joku, joka kokee, ettei ääntä ole kuultu, niin yhteys hetimiten strategiaryhmään ministeriössä.

Meillä on nyt syksyllä edessämme haastava työ, mutta samalla erinomainen mahdollisuus katsoa tulevaan. Strategialla luodaan yhdessä merenkulusta Suomen 2000-luvun menestystarina ja se tarina tehdään vahvalla työllä, yhdessä.

Merja Kyllönen