Liikenneministeri Merja Kyllönen Liikennefoorumissa 2013

Liikenneministeri Merja KyllönenLiikennefoorumi 201314.5.2013

Rohkeita ratkaisuja ja käytännön kokeiluja - liikennepolitiikka uuteen aikaan

Arvoisat liikennealan vaikuttajat,

Tervetuloa järjestyksessään kolmanteen Liikennefoorumiin!

Sata vuotta sitten tämän katon alla pidetyissä debateissa vahvistui ajatus kehittyvästä, itsenäistyvästä Suomesta. Myös tämän päivän Suomen kehittämiseen tarvitsemme vuoropuhelua ja rohkeutta katsoa asioita isommasta ikkunasta. Siinä kuvassa liikennepolitiikalla on merkittävä roolinsa.

Puheenvuoroni olen ajatellut käyttää kesän lähestymiseen hyvin sopivasta teemasta - "vähän vanhaa, aika paljon uutta, ihan pikkuisen lainattua ja melkoisen paljon sinistä, vihreää ja punaista".

Vähän vanhaa tarkoittaa, että palaan hieman menneen vuoden tapahtumiin, sen haasteisiin ja saavutuksiin. Ensin muutama sananen selonteosta ja sen toteutuksesta ja tiivis katsaus kehysriihen tuloksiin ja linjauksiin.

Haluan myös päivittää kaikkien läsnäolijoiden tietoon, mitä kaikkea uutta ja mielenkiintoista liikennesektorilla on käynnissä toimivamman tulevaisuuden puolesta. Ja ennen kaikkea kuinka huomattavia mahdollisuuksia koko liikennepolitiikan ennakkoluuloton ajattelu tarjoaa Suomelle ja suomalaisille.

Tuota lainattua on aika vähäsen, sillä näiden parin vuoden aikana olen huomannut, että alalla löytyy potentiaalia uudistumiseen ihan itselläänkin, kunhan sille vaan antaa siihen mahdollisuuden. Mutta yhden teeman olisin kyllä valmis lainaamaan naapurilta eli digitaalisuuden. Sen mahdollisuudet pitää saada meilläkin täysimittaisesti hyötykäyttöön ja siihen meillä on hyvät edellytykset parin viikon kuluttua julkaistavan liikenteen älystrategian ja juuri ilmestyneen "Liikenteen ja viestinnän avoin tieto" -työryhmän linjausten myötä. Digitaalisuuden hyödyntäminen on avaintekijä moneen keskeiseen tavoitteeseemme; liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja tuottavuuteen, logistiikan kilpailukykyyn, palvelujen yhteentoimivuuteen ja asiakaslähtöisiin palveluihin.

Ja kuten kaikki olemme viimeisen vuoden aikana huomanneet, voi liikennepolitiikka olla varsin värikästäkin. Tästä vinkkelistä katsottuna tästä on ollut harmaus kaukana. "Vähän sinistä" korostaa sekä elinkeinoelämän huomioon ottamisen tärkeyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä että myös niitä kaupallisia mahdollisuuksia, joita tulevaisuuden liikenne tarjoaa suomalaisille yrityksille. Vihreys symboloi minulle vastuullisuutta ympäristöstämme. Niin elintärkeiltä kuin päivittäiset ongelmat aina tuntuvatkin, tänään tekemiemme päätösten tulee kestää tarkastelua myös pitkälle tulevaisuudessa. Entäpä sitte punainen? Punainen liikenneministeri tekee liikennepolitiikkaa ihmisiä varten. Punainen väri symboloi intohimoa ja asennetta. Ja viime kädessä asenne ratkaisee. Aina.

Hyvät kuulijat,

Asennetta alalta löytyykin kiitettävästi, sekä uusien ajatuksien ja toimintatapojen edistäjiltä että perinteisten ratkaisujen puolesta puhujilta. Välillä näkemyserot ja eri osapuolien intressit ovat olleet sen verran ristiriitaisia, että keskustelua voisi kuvata jopa suomalaisittain kiivaaksi. Tämä on hyvä asia. Aivan kuten hiilikin muuntuu timantiksi kovassa paineessa ja kuumuudessa, samalla tavoin kritiikki hioo ja jalostaa uusia ajatuksia. Hyvä ja avoin vuoropuhelu varmistaa, että esitetyt uudet linjaukset ovat huolella valmisteltuja ja niiden mahdolliset valuviat tulee testattua ennen kuin ne viedään käytäntöön.

Tosin voi kyllä todeta, että viime vuodelta itselleni mieleen jäänyt aukeaman otsikko "Kyllösen giljotiini" koetteli hyvän vuoropuhelun rajoja, mutta ehkä sekin näin jälkikäteen tarkasteltuna vei yhteistä asiaamme eteenpäin ainakin aktivoimalla keskustelua liikenteen tarpeista. Tiedä häntä.

Vuosi sitten täällä oli esillä uunituore, niin ikään erittäin laajalla yhteistyöllä valmisteltu liikennepoliittinen selonteko otsikolla "Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä". Selonteossa tehtyjä, osin varsin rohkeitakin linjauksia on kutsuttu uudeksi liikennepolitiikaksi. Nimitys voisi olla myös vastuullinen, viisas tai nykyaikainen liikennepolitiikka. Keskeistä selonteossa oli ajatus siitä, että uusiin tavoitteisiin ja haasteisiin etsitään ratkaisuja aikaisempaa laajemmalla rintamalla ja ennen kaikkea viisailla ja vastuullisilla ratkaisuilla. Eli mahdollistetaan aidosti uusien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto ja hyödynnetään teknologisten mahdollisuuksien koko kirjo.

Kesäkuussa hyväksyessään selonteon eduskunta antoi meille sekä luvan että velvoitteen ajantasaistaa omaa ajatteluamme, toimintatapojamme ja kaikkia liikennejärjestelmän osa-alueita. Liikennepoliittisen selonteon vieminen käytäntöön on tapahtumassa kahdella rintamalla. Välittömät toimenpiteet etenevät käynnissä olevien ja käynnistyvien hankkeiden kautta, joiden kannalta kevään kehysriihi antoi meille selkeän viestin hallituksen tuesta ja tahtotilasta. Ja toisaalta selonteon pitkän tähtäyksen linjaukset etenevät käynnissä olevien strategiatöiden ja lainsäädäntöhankkeiden muodossa.

Kuluneen kevään aikana teimme joukkueena ahkerasti töitä hallituksen puolivälitarkastelua ja kehysriihtä varten. Kehysriiheen suuntasimme yleisestä taloussuhdanteesta johtuen pelonsekaisin tuntein. Etukäteisarviot lupasivat vain leikkauksia. Lopputulos oli parempi kuin hyvä. Kehysriihessä varmistettiin perusväylänpidon rahoitukseen kipeästi kaivattu 100 M€:n korotus vuodesta 2016 lukien. Käynnissä olevat sekä uudet, liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt investoinnit toteutetaan. Logistiikkakustannuksia alennetaan sallimalla tiestölle nykyistä suurempia ajoneuvoyhdistelmiä. Tämä uudistus vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Voimme siis olla tyytyväisiä kevään koitosten lopputulokseen. Sydämellinen kiitos kaikille toimijoille, tämä jos mikä oli yhteinen puristus ja lopputulema hyvän joukkuepelin taidonnäyte. Kiitos.

Kevään mittaan ollaan julkisuudessa oltu harmistuneita siitä, että Suomi käyttää infrastruktuuripanostuksiin vähemmän rahaa kuin naapurimaat, esimerkiksi Ruotsi. Tätä keskustelua olen seurannut osin huvittuneena, osin hölmistyneenä. Kysynpä vaan onko meidän todella järkevää kilpailla siitä, kuka käyttää mahdollisimman paljon julkisia, veronmaksajien rahoja julkishyödykkeiden, tässä tapauksessa liikenneinfrastruktuurin tarjoamiseen. Mieluummin keskustelen siitä, kuinka resurssit saadaan käytettyä tehokkaasti ja kuinka hyvin lopputulos vastaa asiakkaiden tarpeita. Minun kaudellani tähän rahankäyttökilpailuun emme lähde mukaan. Siihen kilpailuun kylläkin, jossa mitataan missä liikennepolitiikkaa kehitetään ja tehostetaan. Ja tämä ei tarkoita sitä ettemmekö ilolla vastaanottaisi miljardin rahasäkkiä, jos sen joku meille toimittaisi korjausvelkojen hoitamiseen. Mutta sekin miljardi käytettäisiin koko yhteiskunnan tarpeet huomioiden.

Hyvät kuulijat,

Selonteon pidemmälle tulevaisuuteen vaikuttavat linjaukset ovat myös työn alla. Viimeisen vuosikymmenen ajan on keskusteluissa korostunut tarve tehdä liikennepolitiikastamme yhä pitkäjänteisempää, liikennepoliittisia ratkaisuja kun ei tehdä vain tätä päivää vaan myös huomista varten. Pitkäjänteisyydellä ei kuitenkaan tulisi tarkoittaa ainoastaan rahoituksen pitkäjänteisyyttä; myös pitkäjänteisellä rahoituksella voidaan tehdä lyhytjänteistä liikennepolitiikkaa. Pitkäjänteisyys liikennepolitiikassa tarkoittaa ennen kaikkea vastuullisuutta sekä edellytyksien rakentamista ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle luomalla ja ylläpitämällä järjestelmää, joka toimii koko ajan kaikille riittävän hyvin.

Kaivattua pitkäjänteisyyttä tuomaan olemme viimeisen vuoden aikana käynnistäneet lukuisia strategisia selvityksiä ja lainsäädäntöhankkeita. Tällaisia mittavia kokonaisuuksia ovat muun muassa julkisesti tuetun henkilöliikenteen sekä joukkoliikenteen uudistaminen, liikenteen hinnoittelun tarkastelut, meri- ja lentoliikenteen strategiat ja liikenteen älystrategia. Aivan uunituore on selvitys liikenteen tulevaisuuden käyttövoimista. Vaihtoehtoiset polttoaineet tulevat mullistamaan liikenteen ja ajoneuvot aivan samalla tavalla kuin öljy aikoinaan korvasi tuulen, koksin ja hevoset. Ne luovat pohjaa yhteiskunnan kestävälle kasvulle, hyvinvoinnille ja päästöjen vähenemiselle. Kotimainen polttoainetuotanto tukee vihreää taloutta myös aluetasolla. Näissä strategiatöissä varaudumme tulevaisuuteen ja peilaamme vaihtoehtoisia ratkaisuja ja etenemispolkuja toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutostekijöihin. On selvää, että strategioita ja tulevaisuustyötä tehdään uuden liikennepolitiikan hengessä - uusia ajattelu- ja toimintatapoja esiin nostaen ja etsien vaikuttavia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Sidosryhmät ja käyttäjät halutaan entistä tiiviimmin mukaan valmisteluun, sillä teillehän liikennepolitiikkaa tehdään.

Kun liikennesektorin resurssien kohdistamisesta päätetään, tulee päätösten perustua aitoon ja järkevästi perusteltuun tarpeeseen. Panostuksista saatujen hyötyjen tulee olla todellisia, ei pelkästään laskennallisia. Päätökset eivät voi myöskään pohjautua siihen, missä on ahkerimmat, taitavimmat tai äänekkäimmät lobbaajat. Nähdäkseni eri ratkaisuvaihtoehtoja tulisi aidosti ja läpinäkyvästi vertailla myös niillä perusteilla, kuinka ne tukevat alueen yritysten toimintaedellytyksiä, luovat työllisyyttä tai edistävät sosiaalista eheyttä. Fiksujen, palvelevien väyläratkaisujen tuottamat välilliset vaikutukset alueiden elinvoimaisuudelle ovat helposti moninkertaiset väylän teknisesti tarkasteltuihin nykyisen hyötykustannusanalyysin tunnistamiin aikasäästöhyötyihin nähden. Vaikutuksia tulee tarkastella nykyistä laajemmalla näkökulmalla. Niistä me päätöksentekijät tarvitsemme lisätietoa tueksemme. Tämä kehitystyö on saatava käyntiin mahdollisimman pian. Laadukkaan tiedon varassa on helppo tehdä oikeita päätöksiä.

Olemme aloittamassa yhdessä liikenneviraston ja ELY:jen kanssa liikennejärjestelmän tarveanalyysin kehittämisen siten, että voimme yhteismitallisesti arvioida alueellisia tarpeita suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Alueellisten ja kansallisten ratkaisujen pitää perustua samoihin yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin ja palvella yhteisiä päämääriä. Työhön tartutaan nyt liikennehallinnossa ELY:jen johdolla, kun loppuvuoden aikana laaditaan alueelliset liikennejärjestelmän kokonaisanalyysit. Alueelliset analyysit toteutetaan liikennealan toimijoiden ja asiakkaiden yhteistyönä ja tavoitteena on löytää kullekin alueelle tavoitteiden ja resurssien puolesta tasapainoisin keinovalikoima tarvittavan palvelutason aikaan saamiseksi.


Hyvät liikennealan toimijat,

Muutostahti on ollut huikean nopeaa, ja useimmat merkit viittaavat siihen, että yhteiskunnan digitalisoituminen tulee vain entisestään kiihtymään. Tuskin kukaan uskoi kymmenen vuotta sitten, että pankkikonttorissa ei tarvitsisi käydä kuin kerran vuodessa, jos silloinkaan. Tai, että verottaja tekisi veroilmoituksen puolestasi ja laittaisi ehdotuksen tulemaan postitse - ja laittaisi vielä vähennyksetkin kohdilleen oma-aloitteisesti. Tai saati, että anopin kanssa saisi keskustella verkossa joka ilta ja anoppi olisi kaikkien kaveriesi kaveri.

Tavalla tai toisella nämä muutokset tulevat vaikuttamaan myös liikenteeseen ja liikkumiseen. Tällöin liikennepolitiikankin perusteiden tulee uusiutua ja vastata ajan haasteisiin. Ja ennen kaikkea ottaa käyttöön ne mahdollisuudet, joita kehitys tarjoaa. Toukokuun aikana liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee toisen sukupolven älystrategian liikenteelle. Siinä linjataan kuinka tieto- ja viestintäalan kehityksen tuomat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä myös liikennealalla.

Liikenteen älystrategian toteutus perustuu laajaan yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Erilaiset älykkäät ratkaisut ja palvelut tarjoavat mahdollisuuksia paitsi liikenteellisten ongelmien ratkaisuun, myös erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. Kyseessä on kymmenien miljardien eurojen voimakkaasti kasvava globaali markkina. Markkinan kasvu perustuu siihen tosiasiaan, että kasvava liikenne aiheuttaa ongelmia kaikkialla maailmassa. Kasvavat ongelmat luovat myös mahdollisuuksia niille, jotka osaavat tarjota ratkaisuja ongelmiin.

Liikennepolitiikkaa uudistetaan kokeilujen kautta. Kokeiluilla erilaiset ideat ja innovaatiot saadaan nopeammin ja kustannustehokkaammin ajatusasteelta markkinoille ja käyttäjien testattaviksi. Kokeilukulttuuriin kuuluu oleellisena osana myös mahdollisuus epäonnistumiseen, jonka hyväksyminen ei perinteisesti ole oikein sopinut suomalaiseen ajatteluun. Kokeilukulttuurissa epäonnistumisista otetaan opiksi ja jatketaan eteenpäin.

Kokeilujen avulla uudistamme sekä ajatteluamme että tekemisen tapaa sellaisen suuntaan, joka mahdollistaa laskelmoitujen riskien ottamisen ja toimimisen epävarmoissakin olosuhteissa. Muuttuva maailma ei anna meille varaa jäädä paikoillemme, vaan liikkeelle on lähdettävä vaikka ihan varma suunta ei aina olisi tiedossakaan. Tehdään se yhdessä, rohkeasti. Samalla luomme mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kehittää ja testata sellaisia ratkaisuja, jotka käyvät kaupaksi myös maailmalla.

Liikennepolitiikan uudistaminen kokeilujen avulla sai hallitukselta tuulta purjeisiinsa, kun hallitus päätti käynnistää kokeilun liikenteen hinnoittelusta liittyen älykäs ja oikeudenmukainen liikenne -työryhmän työhön. Lisäksi olemme käynnistämässä pilotointihanketta Suomen ja Venäjän rajalla älykkään jonotussysteemin testaamiseksi, Tampereen seudulla olemme aloittamassa kesäkuussa kokeilua junan saamiseksi osaksi seutulippua ja E18-väylän ympärille rakentuvassa Pohjoisessa kasvukäytävässä olemme käynnistämässä FITSRUS -hankkeessa useita älyliikenteen pilotteja yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppanien kanssa.

Edellä mainittujen lisäksi olemme parhaillaan laajalla rintamalla kasaamassa uusia aihioita kokeiluiksi. Muun muassa uuden liikennepolitiikan klubissa kokeiluja arvioidaan ja jatkotyöstetään siten, että syksyllä saamme toteutettaviksi seuraavia konkreettisia kokeiluhankkeita. Näihin talkoisiin kaikki ovat enemmän kuin tervetulleita. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua.

Arvoisat kuulijat,

Vastuullisuus muodostaa fiksun ja kauaskantoisen liikennepolitiikan kovan ytimen. Meidän toimijoiden tulee toimia vastuullisesti, sekä itsemme, että tulevien sukupolvien näkökulmasta. Julkinen keskustelu uuden liikennepolitiikan ympärillä tuntuu valitettavasti kulminoituneen siihen, että uusi liikennepolitiikka karsii investointeja ja jättää tärkeät hankkeet toteuttamatta.

Ei uusi liikennepolitiikka lopeta Suomesta väylien rakentamista, se lopettaa ainoastaan turhien ja liian raskaiden ratkaisujen rakentamisen. Tarpeellisia väyliä rakennetaan ja korjataan jatkossakin. Nykytilanteessa ei ole mitään järkeä sitoa vuosiksi kaikkia resursseja yhteen tai kahteen massiiviseen hankkeeseen, jotka mitoitetaan liikenteen kasvulle seuraaviksi 30 vuodeksi. Keskeistä on kehittämisratkaisujen mitoittaminen niin, että akuutit ongelmat korjataan ja lähivuodet pärjätään. Meillä on korjausvelkaa taakkanamme useiden miljardien edestä. Siksi meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tehdä täydellistä, silloin kun riittävän hyvä hyvin riittäisi.

Hyvät kanssamatkustajat,

Tämän päivän liikennepolitiikan ratkaisut näkyvät keskuudessamme vuosikymmeniä eteenpäin. Vastuu toimivan tulevaisuuden tekemisestä on suuri, mutta liikkeelle on lähdettävä. Suunta meillä on selvillä. Tämän katajaisen kansan kohtalon kannalta keskeistä on usko. Usko kehitysnäkymiimme ja siihen, että tulevaisuudesta voidaan tehdä tätä päivää parempi. Tehtävämme on rohkeasti luoda kasvua ja uutta liiketoimintaa. Yhteispelistä tässäkin on kyse. Alalla on vastuu tuottaa innovaatiota ja uusia vientituotteita - hallinnolla ja meillä päättäjien tehtävänä on mahdollistaa ne. Tulevaisuudessa tiedon ja teknologian varaan syntyvät palvelut sulautuvat olennaiseksi osaksi liikennejärjestelmäämme, palvellen ihmisiä ja luoden koko systeemistä entistä toimintavarmemman ja tehokkaan. Äly onnistuu siinä missä ihminen pettää, ja sen avulla liikenteen turvallisuuttakin on mahdollisuus parantaa merkittävästi. Älyn ja osaamisen avulla suomalaisista yrityksistä tehdään liikennepalvelujen globaaleja markkinajohtajia.

On meidän vastuullamme millaiseksi Suomen liikennejärjestelmä kehittyy. Itse olen liikkeellä sillä ajatuksella, että ihmeitä teemme päivittäin, mahdottomuuksiin tarvitaan jo koko hallituskausi.