Liikenneministeri Merja Kyllönen Pohjois-Savo uudistuu ja kehittyy -seminaarissa Varkaudessa 20.8.2011

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 20.8.2011 15.00
Puhe

Liikenneministeri Merja Kyllönen Pohjois-Savo uudistuu ja kehittyy -seminaarissa Varkaudessa 20.8.2011

Hyvät seminaarin osallistujat

Koko Suomen on hyvä ottaa oppia lastenfestivaali Vekara-Varkaudesta. Vekara-Varkaudessa aikuiset eivät tuota kulttuuria lapsille, vaan lapset suunnittelevat ja tekevät ohjelman itse, yhdessä vanhempien kanssa.

Lapset on otettu mukaan ohjelman laatimiseen aktiivisina toimijoina ja luovina osallistujina. Lapset tietävät aikuisia paremmin, mikä heidän mielestään on mieluisaa lastenkulttuuria.

Samoin on aluekehityksessä. Ei valtiokaan tiedä pohjoissavolaisia paremmin mihin suuntaan aluettanne on kehittävä.

Aluekehitys nojautuukin parhaimmillaan alueen omiin vahvuuksiin. Valtio toimii viisaasti, kun se luottaa alueen omaan kehitystyöhön. Mutta valtiotakin tarvitaan kumppanina, kuten Vekara-Varkaudessakin aikuisia.

Luovuus, innovaatiot ja osaaminen kukoistavat erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja innostavassa tunnelmassa. Myös aluekehitystyössä on otettava ennakkoluulottomasti mukaan eri tahoja, ei vain viranomaisia, päättäjiä tai elinkeinoelämän edustajia.

Liian usein kuvitellaan, että luovuus syntyy ideointipalavereissa tai tarkoin ohjatuissa prosesseissa. Luovuus on yksinkertaisesti uskallusta tehdä asioita.

Luovuus syntyy sattumalta. Tekevälle sattuu, kuten vanha sanonta kuuluu.

Hyvät kuulijat

Pohjois-Savon draivi ei jää huomaamatta edes satunnaiselta kulkijalta. Kuopion Saaristokaupungin asuntomessujen luoma imu, käynnissä olevat suuren mittaluokan kauppakeskushankkeet ja matkailuelinkeinon huima kehitys luovat huomisen hyvinvointia.

Hallitus kantaa oman kortensa kekoon alueenne menestyksen eteen. Tarkoituksena on laatia erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma. Keski-Savossa teollisuuden rakennemuutos luo uusia innovaatioita ja kasvua erityisesti energia- ja ympäristöteollisuuteen.

Jatkossa seuraan erityisellä mielenkiinnolla sähköautojen koevalmistuksen etenemistä Varkauden seudulla. Juuri tällaista rohkeaa edelläkävijyyttä tarvitsemme pystyäksemme vastaamaan yhtä aikaa ilmastonmuutoksen ja globaalin talouden murrokseen haasteisiin. Toivotan hankkeelle menestystä.

Hyvät kuulijat

Suomen talouden menestys on perustunut voimakkaasti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja sen kansainvälisesti korkeaan rahoitustasoon.

Hallitus pyrkii silti säilyttämään tki-menojen osuuden 4 prosentissa bruttokansantuotteesta, vaikka Nokia on yrityksenä vastannutkin puolesta Suomen tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta. Yhtiö on vähentämässä väkeä juuri näistä toiminnoista Suomessa.

Rahoituksen painopistettä siirretään jatkossa enemmän pieniin ja keskisuuriin, kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Tarkoituksena on huomioida eri kasvuvaiheessa olevat yritykset paremmin.

Tarkoituksena on selvittää myös t&k-verokannustimien käyttöönottoa.

Hallitus arvioi koko elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimivuuden.
Finnveran ja Tekesin toimintaa arvioidaan parhaillaan niin sanotuissa laitosarvioinneissa. Paikallisten ja alueellisten elinkeinotukien, kansallisten elinkeinotukien ja EU-rakennerahastojen kautta maksettava tuki selvitetään samassa yhteydessä. Selvitysmies Matti Pietarisen työlle on annettu aikaa kuluvan vuoden loppuun.

Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) ja osaamiskeskusohjelma (OSKE) suunnataan uudelleen ja jatkossa korostetaan suhdetta muuhun innovaatiotoimintaan. Tätä arviointia tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan, eikä sen lopputulosta voi ennakoida.

Sen verran uskaltaa arvioida, että osaamiskeskusohjelman ajatus korkeasta huippuosaamisesta on koko ajan laventunut. Voi olla syytä palauttaa ohjelma alkuperäiselle perustalleen.

Liki kaikki aiempaa kasvua tukevat instrumentit ovat perusteellisen perkauksen kohteena hallituskauden aluksi.

Hyvät kuulijat

Liikennepoliittisen selonteon merkitys on suuri. Edellisessä liikennepoliittisessa selonteossa varmistettiin Pohjois-Savon kärkihanke Kallan siltojen kunnostustyöt. Kunnostuksella taattiin tie-, rata- ja vesiliikenteen toimivuus, sekä Kuopion lentokentän yhteyksien häiriöttömyys ja joukko- ja kevyen liikenteen sujuvuus.

Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2014. Siltatyöt ovat parantaneet merkittävästi alueen työllisyyttä.

Viime hallituskaudella käynnistettiin nelostien parantaminen Lusi-Mikkeli -välillä, joka helpottaa elinkeinoelämän kuljetusten ja työmatkaliikenteen sujuvuutta.

Päätieverkon osalta palvelutaso seudulla on nykytilanteessa pääosin hyvä. Verkolla on kuitenkin ongelmakohtia, joiden poistaminen vaatisi lähitulevaisuudessa mittavia investointeja. Kohti Joensuuta johtavan valtatie 23:n turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen liittyvät puutteet ovat tiedossani.

Tiellä on suuri merkitys alueen elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksille, erityisesti Varkauden seudun puunjalostusteollisuutta palveleville kuljetuksille. Myös viitostie, erityisesti väleillä Mikkeli-Juva ja Leppävirta-Vehmasmäki, odottaa sujuvuutta ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Keski- ja Pohjois-Savon kautta kulkee pohjoisetelä- sekä itälänsisuuntainen liikenne niin tie- kuin rataverkollakin. Lisäksi Saimaan syväväylän kautta kulkeva vesiliikenne tarjoaa vaihtoehdon maakuljetuksille, vaikkakin vesiliikenteen osuus tänä päivänä on vielä vähäinen.

Vesireiteillä on kuitenkin kuljetusosuuttaan suurempi merkitys elinkeinoelämälle, ja niissä nähdään merkittäviä mahdollisuuksia muun muassa biopolttoaineiden kuljetusten järjestämisessä.

Mielestäni kansalaisille ja elinkeinoelämälle välttämättömät asiointiyhteydet Pohjois-Savosta Etelä-Suomeen ja muihin maakuntakeskuksiin ovat varsin hyvät. Rautatie- ja bussiliikenne tarjoavat säännölliset yhteydet, joita taajat päivittäiset lentoyhteydet täydentävät. Rautatieliikenteen kilpailukykyä henkilöliikenteessä ovat viime aikoina heikentäneet runsaan lumen aiheuttamat ongelmat sekä rataverkon alttius roudan aiheuttamille häiriöille.

Hallitus on ohjannut rautatieliikenteeseen 35 miljoonan euron lisärahoituksen rataverkon ylläpitoon ja korvausinvestointeihin. Valtion varoista on pystytty tukemaan, yhdessä Varkauden kaupungin kanssa, säännöllisen lentoliikenteen järjestämistä myös Varkaus-Savonlinna-Helsinki -reitillä.

Hyvät kuulijat

Uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelu on juuri aloitettu. Kokoamalla työryhmään kollegani muista ministeriöistä ja hallituspuolueista haluan varmistaa, että liikennepolitiikkaan linkitetään vahvasti maankäyttö, asuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Liikenneväylien lähivuosien uusista investointihankkeista päätetään liikennepoliittisessa selonteossa, joka tuodaan ensi keväänä eduskuntaan.
Isoja väylähankkeita on talouden tiukkuudessa mahdollisuus käynnistää aiempaa vähemmän.

Lähivuosina liikennepolitiikassa joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä. Perusväylänpidossa käytettävissä olevan rahoituksen ostovoima heikkenee, kun rahoja ei ole sidottu indeksiin.

Päivittäinen liikennöitävyys turvataan, mutta valitettava tosiasia on, että vähäliikenteisen tiestön ylläpidosta jouduttaneen tinkimään. Pitkällä aikavälillä tämä heijastuu erityisesti alemman asteisen tiestön päällysteiden kuntoon.

Kannan huolta myös laajasta yksityistieverkostamme, ja pidän välttämättömänä, että valtion tukee yksityisteiden perusparannustöitä ja kunnossapitoa jatkossakin osoittamalla siihen määrärahoja. Täällä Keski- ja Pohjois-Savossa yksityisteillä on erittäin suuri merkitys maaseudun ja vapaa-ajan asumisen, peruselinkeinojen sekä matkailun kannalta.

Hyvät kuulijat

Haja-asutusalueiden bussiyhteyksien tulevaisuudesta on aiheellisesti kannettu huolta.
Liikenteen järjestämisvastuu alueilla on ELY-keskuksilla, mutta toiminnan rahoituksesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. On myönnettävä, että joukkoliikenteen rahoitus on tällä hetkellä riittämätön, ja kansainvälisesti verattuna alhaisella tasolla.

Suomi on harvaan asuttu maa ja kattavan joukkoliikenteen järjestäminen koko maahan on mahdotonta.

Julkinen rahoitus kohdistetaan sinne, missä sillä pystytään parantamaan mahdollisimman monen kansalaisen liikkumisedellytyksiä. Pohjois-Savossa se tarkoittaa käytännössä kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välistä liikennettä.

Jatkossa meidän täytyy pystyä löytämään uusia, yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja liikennepalvelujen hankintaan.

Olen huomannut, että täällä Savossa edetään eturintamassa. ELY-keskus on käynnistänyt kuntien kanssa Keski-Savon alueen kaikkia henkilökuljetuksia koskevan suunnittelun. Tarkoituksena on etsiä juuri tehokkaampia kilpailukokonaisuuksia sekä uusia ratkaisuja liikenteen hallinnointiin.

Toivottavasti tästä löytyy teitä tyydyttäviä ratkaisuja.

Lopuksi, hyvät kuulijat

Mietin, että mitähän kysymyksiä teillä savolaisilla on liikenneministerille? Meinaan, että meiltä kainuulaisilta on täällä ennenkin kysytty mahdottomia.

Kun Kekkonen vieraili täällä Savossa yhdessä seuraintalossa, kysyi puheen jälkeen vanhempi mies yleisöstä:
No, mikäs se noin nuorelta mieheltä on tukan vienynnä?
Kekkonen vastasi: "Eikös isäntä tiedä, että tukka ja järki eivät pysy samassa päässä."
"Saisinkos tietää kumpi on lähtennä ensin", ukko kysyi.

Merja Kyllönen